+pVi

 Home 
 1. Esittely ja Taustaa  
 2. Mökkipäiväkirjat 
 1998 
 1999 
 2000 
 2001 
 2002 
 2003 
 2004 
 2005 
 2006 
 2007 
 2008 
 2009 
 2010 
 2011 
 2012 
 2013 
 2014
 2015 
 2016 
 2017 
 2018 
 2019 
 2020 
 2021 
 2022 
 2023 
 2024 
 2025 
 2026 
 3. Kuvagalleria 
 4. Ruokaohjeita 
 5. Kalastus 
 6. Ajankohtaista / ajatuksia 
7. Linkkejä 

Mökkipäiväkirja 2026
   
   
   
   

 

Viime käyntejä ja muita juttuja

Maanantai, 27.7.2026

Viime viikkoina ollaan oltu aikalailla puolet ajasta mökillä ja puolet Torniossa. Varmaan kutakuinkin samaan tahtiin jatketaan edelleen. En ainakaan tällä hetkellä näe mitään syytä, joka vetäisi enemmän toiseen suuntaan. Allergisten reaktioiden vuoksi ei mökillä kuitenkaan kannata olla liian pitkiä aikoja. Tällä hetkellä ihotilanne on siedettävä. Edelleenkin nuo huulet ovat se pahin riesa. Nyt kuitenkin nahkanlähtö huulista on vähentynyt. Kirvely on se ikävin vaiva nyt. Voidetta kuluu paljon. Sormissa on ajoittain pieniä haavaumia. Ne täällä kotosalla paranevat kuitenkin aika nopsaan. Kaikenkaikkiaan siis aika ok tilanne!

Paistettiin pottuja ja otettiin pakkasesta valmiiksi kypsennettyjä lihapaloja. Possua ja kanaa. Sunnuntaina kuokkimistani ja keittämistäni potuista on kolmannes vielä jäljellä. Huomennakin siis paistettuja perunoita. Jotakin kypsää löytyy seuraksi.

Syönnin jälkeen lähdin kauppareissuun. Puuilosta hain kahdenlaista eristysnauhaa. Punaista ja mustaa. AAA-pattereita kotiin. Mökillä niitä taitaakin olla. Cittarista peruselintarvikkeita. Mökille lisäksi vähän keksiä ja pikkuleipiä. Jotakin iltapäiväkahvin seuraksi. Kaljut kahvit eivät aina innosta. Aamulla se toimii, muttei enää päivällä.

Joskus kuan sitten ... kai joskus 80- ja 90-lukujen taitteen kieppeillä, tuli pelattua paljon lentopalloa. Toki aiemminkin, mutta LT-Instituutin aikoina harrastus vei paljon aikaa. Oli koulun sisäistä sarjaa, puulaakia ja sitten vielä 5-sarjan pelejä. Torniossa pihakisatkin taisivat osua samoihin aikoihin. Taloyhtiöllämme oli siihen joukkue. Olkapäävamma ja lihominen lopettivat nuoren miehen urheilu-uran. Jäljelle jäi vain Lentiksen verkkaripuku. Housut ovat puvusta hapantuneet jo kauan sitten. Pusero on kuitenkin minulla yhä ollut käytössä. Tänään viimeksi sitä paikkasin. Olen aina välillä etsinyt sopivaa pusakkaa. Mutta kuten marjastelianorakkikin, niin pusakatkin ovat olleet väärä kangasta. Housuja minulla on. Ostin aikanaan kolmet samanlaiset Tamppiksesta, kun satuin löytämän passelit. Takki on yhä hakusessa. Voisi urheiluliikkeistä löytyä jotakin, mutta merkkituotteilla on merkkituotteiden hinnat!

Viikko sitten katsoin läppärillä liki puolet yhdestä länkkäritallenteesta. Illalla katsoin loppuosan. Olen elokuvan aiemmin nähnyt, mutta muistikuvat olivat kuitenkin aika hataria. Olihan siinä kuuluisia näyttelijöitä, vaikka Clint puuttuikin joukosta. Elokuva oli valmistunut vuonna 1948. Easwood aloitteli näyttelijäuraansa vasta 7 vuotta myöhemmin.

Sunnuntai, 26.7.2026

Illalla puoli yhdentoista aikaan saatiin hetken aikaa rajua sadetta. Aamuyöllä ja aamulla samankaltaisia kuuroja. Kuurosateita vielä koko päivän. Jatkunee iltaan asti. Ehkä pitempäänkin. Lähtöpäivän touhuja. Kävin tällä kertaa kuokkimassa pottuja kahdeksi syöntikerraksi. Kolistelin ja pesin potut valmiiksi.

Kotimatkalle lähdettiin normaaliaikaan. Soratiet rapaisia. Viimeisen kuratien jälkeen pysähdyin levikkeelle. Olin ottanut 10 litran pänikän järvivettä matkaan ja nyt roiskin sillä irtokurat auton kyljistä ja etenkin perästä. Puhdasta tuli.

Kotona mustikat ensin pakkaseen 3 litran rasioissa. Kahvin jälkeen hillat 200 gramman annosrasioihin ja nekin pakkaseen. Jääkaappiin jätin hieman tuoretta marjaa. Molempia lajeja.

Oman maan potut maistuivat. Kalapihvit seurana. Suihku ja pyykit. Sitten vähitellen katsomaan Kalevan kisoja. Suomalaisten lajivoitot seurasivat toisiaan. No, naisten 200 metriä ... voitto ruotsalais-suomalaiselle.

Trumppia on jo varoitettu siitä, että ohjukset saattavat loppua. Ei siis saisi jatkaa sotaa laajentamisesta puhumattakaan. Entäs jos Venäjä hyökkäisi johonkin Nato-maahan ja viides artikla olisi otettava käyttöön. USA:lla ei olisikaan paljoa annettavaa. Jos se nyt edes haluaisi.

Lauantai, 25.7.2026

Tein kuitenkin eilen alkuillasta viimeisetkin asennukset paneelisysteemiin. Hommat ovat nyt niin, kuin olin ne ajatellutkin.

Kuudelta aamulla kahvin keittoon. Viime viikon torstaisella hillareissulla olin paluumatkalla kävellessäni huomannut merkittävää mustikkakasvustoa. Nyt päätin lähteä katsomaan tilannetta poimurin ja ämpärin kanssa. Sain aika helposti kukkuraämpärillisen mustikkaa. Lisäksi keräsin poimuriin niin paljon, kuin siihen mahtui.

Mökillä putsattiin mustikat kahdestaan. Lehteä ja varvunlatvaa oli hieman, joten olinko liian aikaisessa? Mustikkatavoite on yli puolessa välissä. Olen pienentänyt tavoitetta viimevuotisesta. Niin taidan tehdä myös puolukan suhteen. Mutta karpaloita olisi saatava sijaan.

Iltapäivällä jälleen pikku askarteluja. Poroja juoksentelee sinne sun tänne. Ainakin 6 poroa on nyt paikalla. Syötiin ruoka normaalijärjestyksessä. Hetki lepäilyä ja päälle sauna. Lauaantai-ilta lähestyy.

Perjantai, 24.7.2026

Heräsin puoli kuudelta. Kahvipannu tulelle. Kamiinaan kyhyt. Kämpässä lämpöasteita 17-18. Katsoin tutkakuvia. Sateita saapumassa lännestä. Tarkoituksenani oli vielä käväistä hillassa. Olinkin hieman hopussa ja kahvin jälkeen haukkasin hieman palasta.

Kello 7:12 starttasin auton ja lähdin ajelemaan. Tällä kertaa suuntasin sellaiseen paikkaan, josta on autolta vain 50 metriä hillapaikkaan. Olisiko niin hyvä tuuri, että kukaan ei ole käynyt hilloja siitä poimimassa? Turha toivo. Paikka oli melko tarkoin taherrettu.

Lähtiessä minulla oli kilon tavoite. Tavoite putosi sitten heti kättelyssä. Saisi edes ämpäristä pohjan peittoon. Kiertelin hieman kauempanakin ja aina välillä sain jonkun hillan ämpäriin. Ämpärinpohja peittyi. Ylittyi pian se alkuperäinenkin tavoite. Sade tuloillaan. Lähdin paluumatkalle. Mökillä olin hieman ennen puolta kymmentä. Sade samalla alkoikin.

Aino ei ole ajanut autoa kolmeen vuoteen. Silloin viimeksi vain tutustumisajoa, kun oli uusi auto hankittuna. Tänään käytiin verestämässä ajomuistoja. Muutama kilometri ajelua. Tärkeimpien hallintalaitteiden kertaus. Hyvin meni. Minkä kerran on oppinut, sen osaa aina.

Tarkoituksenani on muuttaa aurinkopaneelisysteemiä. Jo eilen aloittelin. Yritin laittaa MC4 -liittimen johtoon kiinni. Olen aiemmin liittänyt tuollaisia liittimiä. Ei ongelmia. Eilen sitten en millään saanut asiaa pelaamaan. Tänään totesin, että oli käytettävä viilaa, että sain liittimen koottua. Temu-liitin ei ollut täysin mittatarkka. Tuli samalla testattua 40 vuotta vanha NAPS-aurinkopaneeli. Tuntui pelaavan. Käsittämätöntä.

Sain hommaa edistettyä kovasti. Uutta johtoa, liittimiä ja haaroittimia johtoihin. Pari paneelia vaihtoi paikkaa. Jäi vielä yhden paneelin yhdistäminen haaroittimiin.

Päivällä on satanut hieman vettä. Välillä sade yltyi rankaksi. Rännien alla astioihin kertyi jonkun verran kuusensuopursuruosteen itiöitä. Kohta on ruoste täälläkin.

Torstai, 23.7.2026

Aamulla heikkoa sadetta. Reippaanpuoleinen pohjoinen. Lämpötila alle 10 asteen. Sisällä 18. Taas pikku kyhyt kamiinaan. Pihalla taas pikku jänis. Kamera tavoittanut aamuyöllä kaksi poikasta. Eri kokoisia. Kannoin räystään alta tiskivesiä.

Hillareissuun puoli yhdeksältä. Sade oli loppunut. Pensaikko tietenkin oli märkä. Lahkeet ja hihansuut kastuivat. Vanha paikka ei pettänyt. Tuli kesän paras hillareissu. Oli kyllä paras hillasääkin. Menomatkalla +8. Paluumatkalla +9 astetta. Eli meikäläiselle loistosää.

Aino putsasi hillat. Iltapäivällä askartelin vähän sitä sun tätä. Ei kuitenkaan mitään isompaa. Enemmän se oli kässehtimistä.

Keskiviikko, 22.7.2026

Yöksi luvattiin kylmää Suomenselän alueelle. Siellä käytiinkin nollan tuntumassa. Oliko peräti pakkastakin? Meillä yö oli lämmin. Kylmimmillään heti puolen yön jälkeen +14,3 astetta. Meltosjärvessä vain pari astetta viileämpää. Onneksi päivälämmöt eivät nyt yöstä juurikaan petraa. Täällä. Suomenselällä tietenkin lämpenee huomattavasti.

Varasin autolle huollon. Vuosi taas kulunut edellisestä. Kilometrejä tullut vuodessa mittariin lisää vain kymppitonnin verran. Auto on kohta ollut meillä kolme vuotta. Alkaa olla vasta sisäänajettu! 30000 meni rikki viime viikolla seutuajelulla.

Oltiin päätetty, että mökille mennään huomenna. Tänään siis kauppapäivä. Lounasruuan jälkeen kuitenkin muutettiin vuorokaudella suunnitelmaa. Lähdetäänkin siis jo tänään. Kunhan illaksi ehditään. Se riittää.

Keskipäivän aikaan lähdin reissuun. Käväisin pikareissun ulkomailla. On se vain tuo Ruotsi ja Ikanon ympäristö suosittu paikka! Sekin hiljenee viimeistään elokuun lopulla, kun turistien määrä romahtaa. Nyt ppaikkakunnan liikkeet tekevät kovaa tulosta. Cittarissakin kävin. Loppuviikon tärkeimmät kasassa. Pieni täydennys Lidlistä.

Kun Cittarissa punnitsin banaanit ja omenat, katsoin, että onhan joku toope jättänyt vaakaan tarran. Kassalla sitä sitten taas ihmetellään. Kun sitten oli vuoroni kassalla, huomasin, että omenapussissa ei ollut tarraa. Jaahas ... se toope löytyikin lähempää, kuin olin luullut!

Kotosalla kahvit. Mökkivalmisteluja. Ei ollut kiirettä. Liikkeelle hieman ennen neljää. +16 astetta koko matkan ajan. Alposlahden seutuvilla kuusten kerkät keltaisina. Kuusen suopursuruoste iskenyt. Tarralla ei vielä sellaisia merkkejä ollut. Kohta varmaan näkyy. Veikkaan, että koko Länsilappi kellastuu.

Puomi kiinni. Tarralla ei siis ketään. Rauhallista. Noin 16 astetta. Sisällä ja ulkona. Taitaa olla pikku kyhyjen paikka. Ei kämppä itsestään lämpene.

Tiistai, 21.7.2026

Nyt ei ainakaan meidän tanhuvilla ollut pakkasia. Eikä hallaakaan. Reilusti plussan puolella oltiin.

Oli tänään taas laatikkoruokasuunnitelmia. Ensi kuitenkin oli muutamat jutut mielen päällä. Marjasteluanorakkiani on korjailtava. Selkään ja oikealle helmaan on laitettava paikat. Olen pessyt pusakan sunnuntaina ja siinä ei ollut enää epämiellyttävää hien hajua. Leikkasin kaksi sopivaa paikkalappua. Isompi kai 60x6 cm. Liimasin laput paikoilleen.

Lähdin sitten ulkomaan reissuun. Tankkasin auton ja kävin IcaMaxissa. Kello oli 8 Ruotsin aikaa ja naapurivaltakunnassa kovin hiljaista. Systeemin, Ikean ja Ikanon parkkipaikat autioina. Paitsi sitten siinä laidalla, lähimpänä Systeemiä, oli kymmeniä matkailuautoja ja asuntovaunuja. Olivat siinä yöpyneet ja odottelivat kai Bolagetin aukeamista.

Aino oli kuorinut potut. Ja sipulit. Aloin sitten paistamaan ja maustamaan jauhelihoja. Vähitellen sain vuoan uuniin ja uunin päälle. Ennen puolta päivää syönti. Olikin muuten poikkeuksellisen maistuva laatikko. Ja tietenkin niitä pakkasjuttuja tuli taas useampia.

Otin ompelukoneen esille ja aliin ompelemaan liimaamiani paikkoja. arma on aina varmaa. Pelkkä liimaus petti aiemminkin. Eiköhän nyt paikka pysy, vaikka hikoilisin minkälaisia liuottimia tahansa!

On kulunut tasan kaksi viikkoa siitä, kun leikkasin takapihan ruohot. Jo viime viikolla olisi ollut jälleen leikkuun aika. Kävin nyt trimmerillä reunoja. Aurinko paistaa takapihalle. Jaksanko hakea leikkurin ja hoidella nurmet nurin? No jaksoin tietenkin! Nyt oli viides kerta tälle kesälle tätä lajia. Naapurin puolen olen leikannut myös joka kerta. Jokohan pian alkaa kasvu hidastumaan? Veikkaisin näin. Ehkä pari leikkauskertaa vielä tulee.

Alkuillasta muistin, että olin ostanut uuden riistakamera-akun jokin aika siten. En kuitenkaan ollut laittanut siihen johtoja enkä liittimiä. Kylmäsuojauskin tekemättä. Nyt muistin aikana ne tekaisin. Valmiina otettavaksi käyttöön.

Kaakkoisrajalla on ollut tänään koleaa. Vain 10-11 astetta. Länsi-Lapissa ja Pohjanlahden rannikolla on ollut toistakymmentä astetta lämpimämpää. Niukasti tosin. Viikon kuluttua tulevat helteet. Nautitaan siihen asti näistä paremmista ilmoista.

Maanantai, 20.7.2026

Tuli katsottua mm-finaali yöllä. Argentina oli omituisen kesy. Ei saanut yhtään mitään aikaiseksi. Muuta kuin erilaisia koiruuksia ja se näkyikin kottitilastoissa.

Kylmä yö. Meillä mittari näytti aamukolmen aikaan +3 astetta. Pakkaslukemia muualla. Ja hallaa. Jokohan pakkanen puraisi mökilla potun kaalet mössöksi? Ei kai!

Meillä alkaa vaihteeksi pakastetut valmisruuat olla vähissä. Tänään ja huomenna on tarkoitus parantaa hieman tilannetta. Laatikkoruoka tänään, laatikkoruoka huomenna. Niin että syödään ja  pakkaseen saadaan joitakin annoksia. Aamusella otin pakastimesta kolme jauhelihapakettia huoneen lämpöön. Ennen aamupalaa paistoin ne valmiiksi.

Aamupalan jälkeen kävin Cittarissa. Suunnitelmissa sellaista, etta tämän ja huomisen laatikkotarpeet ovat hankittuina. Toki muutkin alkuviikon eväät. Postista hain samalla reissulla savupiippuun hatun. Oli painoa ostoskärryssä. Piipunhattu sai jäädä autoon odottamaan viikonloppua.

Valmisteltiin makaronilaatikko. Ollaan oltu tänä aamuna hieman vaiheessa ja syömään päästiin vasta puoli yhden aikoihin. Päästiin kuitenkin. Ja kannatti odottaa. Hyvää kun taas oli.

Muutamat annokset taas pakkaseen esijäähdytysten jälkeen. Iltapäivän lopulla tein kauppareissun. Kymmenkunta vuotta vanha uunivuoka alkoi olla aika kulunut. Siihen tällä kertaa tarttui laatikkoa niin, etei se irronnut edes tuntikausien liottamisella. No, olihan se jo meitä hyvin palvellut. Oli kuitenkin uuden aika. Marssin Tokmannille, joka oli ennen Tampereen Säästö-Tex. Muistin tasan tarkkaan, mistä kohdasta olin edellisen vuoan ostanut Tamppiksen aikaan. Saapastelin sinne reippain askelin. Mutta mitä ... kaiken maailman siivousjutut olivat nyt siellä. Niin ... Tokmanni ei ole Tamppis. Olin kävellyt oikean osaston ohi jo kymmeniä metrejä sitten. No, jalat onneksi toimivat.

Jatkoin Motonettiin. Olin jo kotona tarkistanut, että kierreventtiilisiä kaasupulloja löytyy. Muuta ostettavaa ei tällä kertaa ollut. Olihan sitä siinäkin!

Sunnuntai, 19.7.2026

Nyt yöllä sen verran vilpoisaa, että ikkunat saivat olla yön kiinni. Tuuli pohjoisessa. Päivemmällä valkoisia vaahtopäitä sinisellä järvenselällä.

Siistailin jälkiäni harrasteluterassilla. Samalla pilkoin korillisen syttösäleitä. Niiden tarve tulee syksymmällä. Oli kuitenkin nyt sopivasti aikaa istua.

Lähdettiin ajelemaan puoli yhdentoista aikoihin. Kotosalla keskipäivällä. Kotiintulorutiinien ohella oli nyt ohjelmassa hillahommat. Olihan se komea satsi pöydällä, kun hillat oli jaettu rasioihin. Kyllä kannatti tehdä ne hikireissut. Viime talvi oltiin hillatta. Olihan se kova paikka. Tulevana talvena on onneksi toisin.

Ei tietenkään katsottu yöllä pronssipeliä. Milloinkahan mm-mitalipelissä on tehty 10 maalia? Jääkiekossa se olisi mahdollista, mutta että jalkapallossa! Olisi varmaan ollut mielenkiintoista katsoa tuo peli. No, illalla sitten finaali. Se on tietenkin katsottava.

Tuli kutsukirje tietoimituskokoukseen. Kiinteistöjen painoluvut tarkistetaan ja päivitetään, jos aihetta on. Tien vaikutusalueelle on rakennettu/rakennetaan matkailuyrityksiä ja ne on huomioitava jyvityksiä tehtäessä. Herätti ensin kysymyksiä siitä, miten määritellään vapaa-ajan asunto. Onko se kesämökki, lomamökki vai ympärivuotinen mökki. Vastaukset löytyivät netistä. Kaikille noille löytyy omat määritelmänsä.

Alkuviikon yöt voivat olla kylmiä. Luvassa hallaa ja peräti pakkastakin. Huonompi homma. Toivottavasti ei toteudu. Vaikka muuten viileästä pidänkin.

Lauantai, 18.7.2026

Eilen istuttiin iltaa naapureiden kanssa. Rouvatkaan eivät nyt pelanneet. Mietittiin mm. tiehommia ja turismia.

Tälle päivälle en ollut suunnitellut yhtään mitään. Melko aamusta lähdinkin sitten pilkille. Kalastusta en olekaan harrastanut pariin kuukauteen. Kevään katiskahommat ovat viimeinen kalatapahtuma tälle avovesikaudelle. Ja kalapihvejä on yhä pakastimessa. Pilkillä ei mitään mainittavaa. Pikku ahvenet kiusasivat välillä, mutta aika rauhassa sain niiltä olla. Kokeilin neljässä eri paikassa. Kutakuinkin yhtä hiljaista kaikissa paikoissa.

Iltapäivällä istuskelin jonkun tunnin ja jatkoin rojuastioiden penkomista. Pienmetallia alkaa kertymään. Homma on yhä kesken, mutta varastossa alkaa kohta tilanne näkymään. Metalliromun lisäksi on löytynyt muutakin jätettä. Homma on edistynyt hitaasti, mutta mihinkäpä tässä on kiire!

Perjantai, 17.7.2026

Eilen illalla ajeltiin katsomassa pohjoissuunnassa rakennusprojekteja. Kyllä on jollakin kivenkova usko, kun katsoo mökkimäärää. Ympäristö on vielä toistaiseksi ruma, kun töiden jäljiltä asioita on siistaamatta. Uuden sähkölinjan alta on puusto kaadettu ja maa tasattu. Mutta metsän reunaan on jätetty risua ja rankaa! Hyi!

Tänään aikainen nousu. Ja aikainen aamupala. Kello 6:30 lähdin ajelemaan kohti hillajänkkiä. Takaisin mökillä olin tasan kolmen tunnin päästä. Hillapaikassani ei nyt ollut hillaa niin paljon, kuin yleensä on ollut. Sain kuitenkin tavoitteeni täyteen ja tämän kesän hillastelut taisivat olla siinä. Lämpötila oli 20 asteen paikkeilla. Mutta kun nyt tuuli oli olematon, olivat olosuhteet kehnot. Mäkäräisiäkin hieman kiusana. Oli kiva tulla takaisin mökille.

Viime vuonna en saanut kerättyä hillan hillaa. Jatkuva helle kiusasi silloin. Nyt sain kerättyä hillat lähes inhimillisissä olosuhteissa. Kävi tuuri, kun kaikissa kolmessa hillapaikassa oli ensimmäinen kävijä. Sain kerätä laitaa lukien hillat pois. Ei ollut kantoja. Ja se, että sai keräillä yksin. Porukalla keräillessä tulee vähintään samat kävelyt. Ja hillat jakaantuvat porukan kesken. Eipä olisi hillaämpärini nyt millään rajalla, jos poimijoita olisi ollut 3-4. Hieman se yllätti meikäläistä, kun jaksoin kävellä ja kerätä. Painoin pudotus tuntuu, vaikkei niin näykään. Lähtisipä vielä saman verran lisää!

Aino putsasi hillat. Komean näköinen oli kokonaissaalis. Mustikatkin ovat jo pääosin sinisiä. Eivät kuitenkaan vielä täysin kypsiä. Keräsin mustikoita puoli litraa laavun takaa. Makeus vielä puuttuu. Vihreitäkin vielä joukossa. Kuun lopulla alkavat olla parhaimmillaan.

Päätettiin lämmittää sauna jo päivällä. Ja niin tehtiinkin. Yhden maissa oltiin saunottu. Saunan jäähdyttäminen alulle. Lämmintä ulkona hieman yli 20 astetta. Syötiin ruoka kahden aikoihin. Aletaankos tässä pian viikonlopun viettoon?

Torstai, 16.7.2026

Eilisiltana korjasin takaa lapaluiden kohdalta katkenneen marjasteluanorakkini. Olin ko. kohdan aikanaan liimannut kangasliimalla. Silloin ratkein oli syntynyt, kun reissun jälkeen yritin riisua hiestä märkää anorakkia. Jos löytäisin vastaavanlaisen anorakin, niin lopettaisin tuon paikkaamisen. Pitäisi olla ohutta puuvillakangasta. En ole sellaista tavannut. Kaikki ovat liian tiiviitä. Jopa vedenpitävia.

Haaparannalla on meininki, kuin Venäjällä. Bensaa jonotetaan ja jotkut laadut ovat välillä loppuneet. Pitäisikö Habitsussakin ottaa käyttöön menetelmä, jossa parillisiin numeroihin päättyvät rekkarit antavat autolle luvan tankata parillisina päivinä ... ja suinpäin!

Aamun hillareissuun lähdin 7:30. Palasin mökille 10:30. Kolmen tunnin reissu, kuten eilenkin. Toista tuntia, ajoaika + kävely. Lähtiessä +15, palatessa +20. Oli pakko lopettaa marjastelu, kun ilma alkoi olla hengenvaarallisen kuuma. Hillat nyt eilistä isompia. En saanut nyt aivan eilistä määrää, mutta olen erittäin tyytyväinen tulokseen. Ja jaksamiseeni. Yksi vastaava reissu vielä, niin hillamme on tältä kesältä hillasteltu!

Iltapäivällä tekemiset vähissä. Ei nämä säät toimi valkoihoisilla. Huomenna uusi päivä. Jospa silloin keksisi jotakin.

Keskiviikko, 15.7.2026

Tälle päivälle luvassa hiukan inhimillisempää säätä. Se passaa meille erinomaisesti. Huomenna kaikki on taas toisin ja hellettä pukkaa. Aamun ja aamupäivän hetket ovat silloin kullan arvoisia. Pitää yrittää olla silloin reippaana!

Mökille päästiin lähtemään yhdeksän jälkeen. Oltaisiin tietenkin päästy aiemminkin, mutta eipä meillä kovin kovaa kiirettä sinne ollut. Auton ulkomittari näytti +16 asteen lukemaa, mutta loppumatkasta viileni asteella.

Mökillä kamppeitten purku. Pikainen välipala. Etsin marjasteluanorakin, hatun, ämpärin, kompassin ja juotavaa. Ja sitten liikkeelle. Kun en ole pariin viikkoon käynyt jänkillä tarkkailemassa, en tiennyt, onko kypsää hillaa jo paljonkin. Ja yleensäkin tuleeko hillaa? Tavoitteet olivat pienet. Jos litran saisi näin alkajaisiksi, olisin tyytyväinen. Valitsin kohteeksin suon, jossa hillat kypsyvät melko aikaisin. Kunto oli kysymysmerkki, mutta kun ei ollut hellettä ja aurinkokin pilvessä, uskaltauduin hieman kauemmas tien varresta. Vanha tuttu paikka. Keräsin runsaat puolitoista tuntia. Olosuhteet kello kahteen asti olivat loistavat. Tuuleskeli, pilvistä, lämmintä ehkä 17 astetta. Ei sääskiä, ei mäkäröitä. Aurinko alkoi kiilahtelemaan ja se tuntui heti heikentävän olosuhteita. Lämmön lisäksi paisteella marjojen näkyvyys heikkenee.

Mökille tuotavaa tuli reippaanlaisesti odotuksiin nähden. Jaksoin loistavasti hillastella ja kävellä. Anorakin riisuminen oli vaikeaa. Se kun oli selkäpuolelta täysin poikki! Miten en tuota pukiessani huomannut? Syötiin päivän ruoka ja Aino putsasi hillat. Hukkaprosentti oli olematon. Joskus on ollut toisin. Hyvät hillat olin näköjään kerännyt!

Tiistai, 14.7.2026

Tälle päivälle luvassa hellettä tänne meillekin. Nousin ihmismäiseen aikaan vaihteeksi, eli vasta hieman ennen seitsemää. Lämmintä jo 18 astetta. Laitoin taas koneelisen pyykkiä pyörimään. Sopivasti jonkun ajan kuluttua tuli huoltoyhtiön porukkaa hoitamaan nurmikoita. Ehtivät leikkomaan ruohot, ennen kuin pyykit on vietävä langalle.

Aamupalan jälkeen koneellinen langallle ja uusi satsi pyörimään. Lähdin siinä vaiheessa naapurimaahan tankille. Siellä rauhallista, kun Ikea ja Systeemi olivat vielä kiinni. Minullakaan ei muuta ostettavaa, kun bensa. Lidlissä poikkesin hakemassa kylmäsavulohta. Loppuviikon/viikonlopun tarpeiksi.

Vähitellen viimeinenkin koneellinen langalle. Kuivakoon siellä jonkin aikaa. Etenkin froteiset pyyhkeet kestävät aikansa kuivua, vaikka lämmintä ja tuulista onkin.

Tasan 10 vuotta stten koeteltiin maksaani Azamun-lääkkeen haitallisilla vaikutuksilla. Azamun vaihdettiin Trexaniin, ja ongelmat poistuivat. Silti joudun käymään jatkuvasti turvakokeissa. Yllätyksiä ei haluta. Viime keskiviikkona oli edelliset turvakokeet. Soittoa ei ole tullut. Kannassa ei olle raportoitu mitenkään. Kyllä minusta kantaan olisi kirjattava vaikka se tieto että kaikki on ok! Jos kaikki on ok. Ja kyllä labrakokeiden tulokset kiinnostavat muutenkin. Saa niistä aina jotakin infoa, vaikkei ihan hälyttävää siellä olisikaan. Soitin ihopolin automaattiin. Automaattiäänite lupasi, että takaisinsoitto tulee. Mahdollisimman pian.

Soitto tulikin yllättävän pian. Ei tainnut kulua varttiakaan soitostani. Labrat normaalit. Lääkäriaika tulossa. En alkanut tarkemmin kysymään veriarvoista.

Iltapäivällä hain kaikki pyykit narulta. Aino alkoi niitä laittelemaan  ... osa mökkikassiin ... osa kaappiin ... osa vierasvuoteeseen. Tämänkerrtainen pyykkishow on tällä kertaa ohitse.

On ollut suunnitelmissa lähteä huomenaamuna mökille. Iltapäivällä sitten tein tämän viikon ykköskauppareissun. Prismaan tällä kertaa. Valtaosa loppuviikon jutuista oli jo kotona valmiina. Aina kuitenkin löytyy täydennystarpeita.

Käväisi vieraitakin. Hiljan juodut kahvit kuulemma mastuivat yhä suussa, joten kahvistelut jäivät tällä kertaa kahvistelematta. Itsekin oltiin juuri juotu iltapäiväsumpit. Poristiin pikaporinat. Puuilo sitten kutsui heitä.

Iltamyöhään olisi Ranskan ja Espanjan vuoro ratkaista, kumpi pelaa sunnuntain finaalissa. Kyllähän tuo ottelu on katsottava. Huominen välierä jää katsomatta. En taida olla sentään niin kova fani, että alkaisin mökillä peliä katsomaan. Samoin käy pronssiottelulle. Sunnuntain finaali sitten on eri asia. Taidetaan silloin olla jo kotosalla, joten asia lienee sitä myöten selvä.

Maanantai, 13.7.2026

Eilen pyykkikone sai pyöriä ainoastaan yhden rupeaman. Pikkupyykkiä, jonka kuivatus sisällä kylppärin orsilla. Tänään sitten vuorossa lakanoita, tyynyliinoja ja pyyhkeitä. Puoli yhteentoista mennessä kaksi koneellista ulos narulle. Kolmas koneellinen pesemään. Eli puuhaa riittää.

Kuorin kuitenkin ensimmäisen koneellisen pyöriessä potut kahden päivän keittoon. Toisen koneelisen pyöriessä tein kauppareissun. Puuiloon ja Cittariin. Mökille pikku juttuja + alkuviikon evästäydennyksiä. Jonkun verran ylimääräistä oli varattu viime viikoksi - kuten tavallista - mutta päiväykset sen verran kohdillaan, ettei mikään ehdi vanhentua. Kaupareissusta selvisin sopivasti niin, että sain odottaa pari minuuttia ennen kuin pyykit sai viedä ulos kuivumaan.

Syötiin ruoka juuri ennen kahtatoista. Alkuiltapäivästä kolmas koneellinen narulle. Aamun ensimmäiset sai tuoda samalla sisälle. Kone pyörittämään neljättä eli päivän viimeistä satsia. Huomiselle jäi vielä ainakin yksi koneellinen.

Kun eilen poistuimme mökiltä, alkoi uusi porukka valtaamaan mökin ympäristöä. Kamerat ovat kuvanneet useita otoksia poroista. Vaikea sanoa niiden lukumäärää tarkasti. Eiväthän ne kokoonnu potrettiin kuvattaviksi. Joissakin kuvissa on kolme poroa kerralla näkosällä, joten sen verran niitä vähintään on. Joko taas saa alkaa ensi töikseen putsaamaan polkuja ja pihamaata poronpaskasta? Rastailla on jo isot poikaset. Mustikat ovat aika sinisiä. Terassilla riittää myös putsattavaa.

Ennen iltaa ja kosteutta hain viimeiset pyykkierät langalta. Aamulla tuuleskeli pohjoisesta. Illemmalla etelästä. On ollut kaikenkaikkiaan hyvä pyykinkuivaussää. Tuulta ja lämmintä yli 20 astetta.

Olen mietiskellyt ensi kesän pääprojektia. Se liittyy savupiippuun, nuohoukseen, kamiinan ja kiukaan liitoksiin, piipun ylävaluun sekä piipunhattuun. Hommaa tuleekin riittämään aika reippaasti. Nuohous ja liitokset sisällä ovat selvästi ensi vuoden hommia. Mutta jokohan teen nuo tarvittavat muutokset ja korjaukset katolla jo tänä kesänä? Voi olla. Tein kuitenkin jo piipunhattutilauksen. Varmuuden vuoksi. Katsotaan, miten asia alkaa kehittymään! Aivan ensimmäiseksi olisi rakennettava kunnon seisomatuet piipun molemmin puolin. Asia saattaa vaatia lautatarhakäyntiä. Muottilautaakaan ei taida löytyä riittävästi.

Sunnuntai, 12.7.2026

Se rima, jonka toivoin toimivan vedenohjurina kellarikuopan kannessa luukun yläpuolella, ei toiminut. Vesi menee pienestäkin rakosesta ja sellaisia tietenkin oli. Eilen iltapäivän päätteeksi otin paikan jälleen käsittelyyn. Silikoni olisi voinut olla ok, mutta sitä ei ollut. Tervaa oli. Katsotaan, miten homma nyt toimii!

Ollaan tuskailtu helteiden vuoksi muutaman päivän ajan. Kun illalla menin nukkumaan yläkertaan, oli siellä kuuma, vaikka ikkunat olivatkin auki. Sääskiverkot pitivät ötökät ulkosalla. Kolmen maissa oli käväistävä ulkona. Olipahan yläkerta raikastunut kunnolla. Tuuli reippaasti pohjoisesta ja ilmavirta kulki aika nopsaan yläkerran läpi. Ulkona +14 astetta. Sisällä myös. En alkanut sulkemaan ikkunoita. Kerrankin sai nukkua viileässä.

Vein aamusella roskat pömpeliin, ja tuikkasin sinne tulen. Kun odottelin palamisen edistymistä, nykäisin pari potun kaalta. Olihan siellä jo perunoita. Suurin varmaan 7-8 sentin mittainen. Keskikoko oli kuitenkin pieni. Ja parhaat kaalet nyt kiskottu. Parempi odotella ainakin pari viikkoa. Kun roskat olivat palaneet loppuun, kastelin vielä pottumaata muutaman kastelukannullisen verran.

Lähdettiin kotimatkalle hyvissä ajoin, ennen kymmentä. Lämmintä tien päällä +13 astetta. Tornion päässä +15. Poikettiin Lidlin ulkoautomaatilla. Aino oli tilannut jotakin netistä ja paketti odotti noutajaansa.

Kotona ne perinteiset kahvit. Ja pyykit ja suihkut tietenkin. Oman maan uudet potut olivat tosi maukkaita. On vain hieman odoteltava, jotta maasta saataisiin muutaman kerran potut. Nyt jos kuokkii nälkiinsä, voisi koko pottumaa kulua kerralla!

Nyt ei keskiviikosta alkaen ollut kertynyt hirmuista määrää tallenteita. Ei niitä kuitenkaan saa yhden sunnuntain aikana katsottua. Etenkin, kun joukossa on niitä elokuvia. Pitäisi poistaa kai niistä joitakin. Tuskin niitä tulee katsottua. Aino sai kuitenkin katsottua tangomarkkinatallenteet.

Lauantai, 11.7.2026

Vieraat lähtivät 10:40. Pitkä kotimatka. Perillä vasta illalla. Viikon kestänyt reissu Lappiin tuotti monenlaisia elämyksiä ja kokemuksia. Lappilaiset matkailuyrittäjät saivat kehuja monipuolisesta ohjelmatarjonnasta.

Meillä sitten paluu harmaaseen arkeen. Tällä kertaa aurinkoisen ja helteisen lauantain muodossa. Petipaikat normalisoitiin. Pyykkipusseja täytettin. Etc. Ennen päiväruokaa sain lapetikkaat kiinnitettyä myös alapäästä. Vanhat lapetikkaat nostin varaston seinälle räystään alle. Ensi kesälle suunniteltu projekti pyörii paljolti katolla savupiipun ympärillä. Käytän silloin toisia lapetikkaita päästäkseni myös piipun toiselle puolelle.

Tolkuton hellekeli jatkuu. Onneksi iltapäivän puolella luoteen suunnassa oli laaja sadealue. Meille se ei ulottunut, mutta alueen reunan pilvet peittivät auringon.

Perjantai, 10.7.2026

Johonkin kellonlyömään tänään täyttyi/täyttyy taas yksi vuosi tässä elämässä. Ei näitä enää juhlita. Ainakaan välivuosia. Tuskin muitakaan. Se on vain pakollista hommaa. Niin kauan, kuin se jatkuu.

Aamupäivän aikana sain lapetikashommaa aika lailla edistettyä. Kuuma oli. Sain kuitenkin lapetikkaat yläpäästä kiinni juuri ennen, kuin aurinko alkoi porottamaan katon harjalle. Alapään kiinnitys saa odottaa. Kiinnityspaikka on kuitenkin merkitty.

Käväistiin kyläreissussa. Kutsuttuina, kuten asiaan kuuluu. Saatiin makoisat kahvit. Kuuma oli sielläkin. Oikeastaan tolkuttoman kuuma. Tultiin sitten kotosalle melko pian. Lähdettiin sitten vielä käväisemään Orhinselänniemessä. Veneitä oli vain muutama, mutta porukkaa paljon. Patikoijia? Taisin olla meidän porukasta ainoa, joka uskaltautui uimaan. Olikin nautinnollista huuhtoa hikeä iholta ja suorittaa jopa pienimuotoista peseytymistä.

Illalla makkarat. Sauna. Elämä taas voittaa pienistä pettymyksistä huolimatta!

Onnitteluja on tullut monitahoisesti eri kanavien kautta. Kiitokset vielä kaikkille muistaneille.

Torstai, 9.7.2026

Kävin illalla puoli yhdeksältä naapurissa. Ei siellä näkynyt ketään. Ei kuulunut ketään. Kalassa varmaan. Palasin omalle mökille ja jatkettiin pelejä.

Ylös ennen kuutta. Ennen aamupalaa käväisin vaihtamassa alusastian hyysikkään. Ei sitä oltu puserrettu edes puolilleen, mutta tulipahan homma taas hoidettua.

Trimmailin hieman joutavia korsia vähemmäs. Vähän polun reunojakin kaunistelin. Lähdin sitten kävelylle. Naapurissa kovin hiljaista. Edelleen. Vanhalla mansikkamaallamme kasvaa jo hyviä koivun saikaroita. Muutama pieni raakile. Hoitamattomuus näkyy.

Pistin aggregaatin tulille. Höyläsin ja hioin pari pannun alustaa. Käyttöesineitä ... ei mitään hienouksia. Myöhemmin höyläsin ja hioin neljä pientä leikkuulautaa. Öljysin ne lopuksi. Aika usein tarvitaan tuollaisia minijuttuja. Eivät kaikki leikkuulaudat ole kinkkuja varten!

Vieraat tulevat arviolta joskus neljän jälkeen. Silloin laitellaan hieman jotakin syötävää. Kävin laavulla Esipuhdistin kaksi paistinpannua. Tulet laitoin tietenkin ja kuumensin pannuissa öljyä. Käväisin taas naapurissa. Hiljaista edelleen.

Aino valmisteli jo uudet potut. Ripotteli suolaa lohipaloille. Kohta on lähdettävä laavulle paistohommiin.

Keskiviikko, 8.7.2026

Yritin sinnitellä punkassa mahdollisimman pitkään. Pokka petti kuitenkin kuudelta ja oli noustava. Aika labraan oli 7:20. Labra ravinnotta, joten kahviakaan ei voinut keittää. Latasin kuitenkin keittimen.

Lähdin liikenteeseen hyvissä ajoin. Tasan seitsemän aikaan olin jo perillä. Ruuhkaa ei noin aikaisin ollut lainkaan. Tuntui, kuin olisin ollut ainut ihminen liikkeellä. Eilen iltapäivällä oli toista. Homma hoitui nopsaan. Kotona olin jo ennen puolta kahdeksaa. Ihanaa. kahvit maistuivat. Paistoin siinä ohessa loppuviikolle kananmunia. Ollaan päästy taas normaalikuvioihin.

Kotona vielä suihkutkin. Vielä myös Prismassa käynti. Sieltä viimeiset tuoretuotteet. Matkaan päästiin puolilta päivin. Sateista. +11 - +12 astetta. Mökillä auton huuhtelu räystäänalusämpäreistä. Kamppeet paikoilleen. Sade jatkuu vain. Välillä rankkana.

Syönti. Tiskivettä sadeämpäreistä. Kahvitkin. Sade saattaa loppua alkuillasta. Tässä tulikin sopiva väli tehdä tätä päivitystä. Ja toivoa, että sade tosiaan loppuisi.

Tiistai, 7.7.2026

Aili oli jälleen aikaisin valveilla. Me Ainon kanssa oltiin tietenkin jo aamukahvit hörpitty, kun Aili kolisteli alakertaan painavan repun kanssa. Reppu oli eilen saanut lisäpäinoa muutamasta kirjasta, joita en katsonut enää tarvitsevani. Oli ainakin kasviopas ja hyönteiskirja. Avaruusaiheinenkin opus oli.

Vierailla on kaksi tapaa. Tulla ja lähteä. Nyt oli lähdön hetki. Puoli kymmeneltä Kia Niro suuntasi keulan kohti Rovaniemeä ja Sodankylää. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Tavataan taas mökillä parin päivän päästä!

Iltapäivän jo ollessa hyvällä alulla, lähdin tekemään kauppareissun. Huomenissa suunnitelmissa vielä yksi reissu. Meinasin käydä nyt Cittarissa. Ajoin TB:n risteykseen ja olin siinä kääntymässä vasempaan. Oho ... autojono siltatyömaalta ulottui tänne asti. Autoja jonotti kahdella kaistalla. Voi-voi. Hitaastipa siltatyömaa vetää! Vasta silloin muistin, että silta on kiinni ja liikenne ohjautuu Hannulan sillalle. No joo ... tuli suunnitelmiin suunnanmuutos. Ei keskustaan vaan Prismaan. Meni 10-15 minuuttia vajaan 400 metrin  matkaan ja sitten pääsin kääntymään väljemmille vesille.

Muutin huomisenkin suunnitelmaa lennosta. Minulla oli Cittari-lista ja Prisma-lista, mutta taidan huomennakin jättää Cittarin käymättä. Aamuvarhaisella (7:20) on labra, mutta silloin ei ruuhkaa liene. Cittari aukeaa vasta kahdeksalta. Samoin kuin Prismakin. Kaupan valinta huomenna on selviö. Nyt otin Prismasta osin niitäkin juttuja, jotka olivat Cittari-listalla. Kotimatkalla poikkesin Lidlissa. Tuoretta kirjolohifilettä olin vailla.

Olen aiemmin parikin kertaa maininnut, että en ole isommin jalkapallon ystävä. Paremman puutteessa kuitenkin voin katsoa näitä loppupään pelejä. Niissä on jo kovasti panosta ja heikimmat joukkueet ovat jo pudonneet kyydistä. Argentiina ja Egypti tarjosivat illalla loistavaa viihdettä. Oli pientä vaille, että olisi tullut todellinen jättipaukku.

Maanantai, 6.7.2026

Aamulla matkalaiset saivat nukkua hieman pitempään. Kohta kuitenkin Ailikin jo kömpöili alakertaan. Ja askelia alkoi kertymään. Muutkaan eivät hirmu pitkään lojuneet. Aamupalalle päästiin.

Oli luvassa sadetta iltapäiväksi. Huomiseksikin. Oli minun vuoro leikata takapihan ruohot, joten sinne vain. Ei ollut vielä helle, mutta kyllä siellä hien sai pintaan. Oli suihkun aika muutenkin, mutta nyt tuli hyvä lisähoukute siihen.

Jani lähti käväisemään Ailin kanssa jossakin leikkikentän tapaisessa. Niitä kun lähiseudullakin tuntuu riittävän.

Olen sinnitellyt Windows 10 -käyttöjärjestelmän kanssa. Tietokone on jo 6 vuotta vanha ja olen harkinnut sitäkin, että olisi kai se vaihdettava uuteen. Siinä sitten tietenkin olisi se W11. Uuden hankinnassa olisi tietenkin se ikävä puoli, että koneeseen pitäisi asentaa paljon eri asioita. Päivitys kympistä yhteentoista ei sellaista ongelmaa aiheuttaisi. Päätinkin aamupäivällä niin, että ei muuta kuin päivittymään. Ensin kuitenkin otin varmuuskopioita tiedostoistani.

Kestikin sitten aika kauan. Ehdittiin latausten/asennusten aikana käymään Haaparannalla. Aino jäi kotimieheksi. Vähän ajattelinkin, että alkuiltapäivä saattaa olla huono aika lähteä Haaparannalle. Ikea on auki, Systeemi on auki. Eli ruuhkat olivat ruhtinaalliset. Huoltoasemille pitkät jonot. Lelukaupan sisäänkäynnin lähellä oli sattumoisin parkkiruutu vapaana. Muut asioivat Systeemissä. Me lelukaupassa. Parkkipaikalta sitten taas hankala päästä pois. Lopulta päästiin. IcaMaxissa ei nyt käyty. Vaikka niin oltiin ajateltu.

Windows-päivitys oli edennyt lopulta loppusuoralle. Ja maaliinkin asti. Kun sitten käynnistin koneen testiä varten, olin yllättynyt. Eihän se mitenkään erilainen ollutkaan. Joku juttu siinä oli eri paikassa. Mutta kaikki käyttämäni ohjelmat ja tiedostot löytyivät.

Laitoin sitten myös Ainon koneen päivittymään. Juotiin kahvit. Vieraat Lappariin. Meikäläinen pienimuotoiseen kauppareissuun. Ennen kuutta oli Ainonkin kone päivittynyt. Aino otti koneen käyttöön. Eipä ollut vaikea tehtävä Ainollakaan alkaa käyttämään uutta käyttöjärjestelmää. Turhaan sitä oli haukuttu hankalaksi!

Sunnuntai, 5.7.2026

Aloitettiin odottelemaan vieraita, mutta kun lähtö oli mennyt heillä hieman myöhäiseksi, ei heitä tarvinnut kummemmin odottaa kovin aikaisin. Veikkaisin, että eivät saavu yhdeksään mennessä.

Eli ei meilläkään mitään kiirettä viimeisillä asioilla. Siivoilua rauhalliseen tahtiin. Taukoja sai pitää melkein rajattomasti. Ylimääräisenä asiana aloin rappaamaan etuoven edessä olevaa kivilaatoitusta. Sen raoista yrittää puskettaa kasvillisuutta. Ainakin pihasaunio, piharatamo ja pihatähtimö sieltä yrittää nousta näkösälle. Joku sammal joukossa. 

Piti odottaa iltapäivän puolelle niin, että aurinko ei enää paistanut paikkaan. Kasvusto oli tosi heikkoa. Korkeimmat ratamot ja sauniot olivat kukalla, mutta vain noin 5 senttiä korkeita. Tiukassa silti olivat. Ihmetyttää se, miten kapeissa raoissa ne yrittävät kasvaa. Ei siinä maata ole nimeksikään, kun laatat ovat aivan ihollaan toisiaan vasten. Hyvä kuitenkin tuli. Etenkin kun reunasta poistin ison kasan vuorenkilven lehtiä.

Iltapäivän tunteina pistäydyin pikaisesti Prismassa. Ei olisi ollenkaan ollut pakko käydä. Kunhan vain tein tikusta asiaa. Jestas, kuinka kuuma autossa oli. Hyvä, etteivät vaatteet palaneet kiinni kuumaan istuimeen.

Tänään on kulunut nelisen vuorokautta siitä, kun palasimme mökiltä. Iho on nyt hiukan parempi, mutta vain hiukan. Huulet kirvelevät yhä, mutta nahkanlähtö lienee ohi. Kotona ollaan vielä joku päivä. Vasta keskiviikkona olisi tarkoitus mennä mökille. Saapi nähdä, onko ihotilanne silloin jopa ok!

Aili saapui kuitenkin jo 19:30. Tauot olivat olleet hyvinkin maltillisia. Mukava näin. Jäi enemmän aikaa seurusteluun.

Lauantai, 4.7.2026

Suunnitelmissa tänään käydä kolmessa paikassa. Ei kuitenkaan aivan aamuvarhaisella. Mutta jo yhdeksän jälkeen aloin tehdä lähtöä. Ainollakin oli asioita, joten matkaan lähdettiin kahdestaan. Ja Cittariin. Aino keräsi kärryyn sellaista, mitä ei minun ostoslistassani ollut. Minulla oli listat erikseen kolmeen kauppaan. Cittarin lista tuli alkuun täytettyä.

Tultiin kotosalle. Kamppeet sinne, minne ne kuuluivat. Lähdin sitten hetikohta Prismaan. Prismankin lista oli pian taytetty. Kotimatkalla poikkesin Lidliin. Sieltä kahdenlaista savukirjoa. Lista nopeasti kuitattu.

Kun keskiviikkona tultiin mökiltä, oli tallennuspilvi tulvillaan tavaraa. Ollaan niitä aina sopivana aikana katsottu. Osa poistettu suoraan. Elokuvia on melkoinen määrä vielä katsomatta. Voivat sellaisiksi jäädäkin. Alkuillasta tänään katsottiin kaksi Wallanderia. Molemmat turhankin tuttuja pätkiä. Jospa loppuillasta katsoisi jalkapalloa. Se ei ainakaan ole uusintaa.

Perjantai, 3.7.2026

Tänään nukuinkin sitten herroiksi. Vihdoinkin. Kello oli jo melkein puoli seitsemän, kun latasin kahvinkeittimen. Tilanne siis aikalailla normalisoitunut.

Valmistelin päivän ruokaa heti aamusta. Kun oli aikaa. Ruoka syötiin vähän ennen puolta päivää. Aloin sitten tekemään lähtöä kauppareissuun. Huomasin, että eihän minulla ole kotona yhtään olutta. Vieraat tulossa sunnuntaina ja talo on kaljasta kuiva! Lähdin siis käväisemään Systeemissä. Siellä aivan älytön ryysis. Ja vapaita ostoskärryjä ei ollenkaan. Taktiikkana onkin väijyä parkkipaikalla ja kun joku on saanut juomansa autoon ja lähtee palauttamaan kärryä takaisin, silloin on iskettävä. Kukaan ei siinä vaiheessa lähde hakemaan uutta lastia, ja ihmiset ovat mielissään, kun joku "palauttaa" kärryn puolestaan. Näytti olevan muillakin samanlaiset elkeet. Sain kaljani. Kärryn jätin sisälle, josta sen nappasi joku onnellinen muori. Kaljani mahtuivat pieneen kassiin. Ostoskori olisi riittänyt ihan mainiosti.

Sitten Cittariin. Sunnuntai-illaksi saamme vieraaksemme Ailin. Mukanaan Tiina ja Jani. Nyt aletaan keskittyä heihin ja sunnuntain ja maanantaiaamun juttuihin. Paljon tarpeellista sainkin nyt haettua. Huomenna/sunnuntaina on silti vielä tehtävä ostosreissu, mutta jo nyt ollaan tosi hyvässä vaiheessa!

lltasella susijengin peli. Ja sitten jalkapalloa. Sitäkin ollaan hieman hetkittäin seurattu. Paremman puutteessa. Kotona näin voi toimia, mutta mökillä se ei oikein innosta. Niinkuin ei mikään muukaan TV:n katsominen. Poikkeuksena tietenkin jääkiekon MM!

Torstai, 2.7.2026

Kuudelta nousu. Mukava vaihteesi heräillä kotosallakin. Ja sehän on tärkeää, että kuitenkin herää!

Ruotsissa muuttui bensaverot eilen niin, että nyt rajan kahta puolen on iso ero. Ruotsin hyväksi. Tietenkin. Päätin tehdä tämän viikon bensareissun niin aikaisin, ettei Haaparannalla ole vielä ruuhkaa Systeemiin tai Ikeaan. Eli kahdeksalta Ruotsin aikaa olin siellä tankkaamassa. Hiljaista oli länsinaapurissa.

Palasin Suomen puolelle ja Torpin apteekkiin. Sieltä tuubi voidetta. Nopea pistytyminen, kun ei tarvinnut jonottaa reseptipuolella. Jatkoin Prismaan. Mansikkalaatikko, hedelmiä, juureksia, vihanneksia. Leipää, maitotuotteita ja makkaraa. Kahviakin.

Alettiin sitten kotona laittamaan mansikoita rasioihin ja pakkaseen. Olin eilen jo laittanut viimeisen pakastimen päälle. Nyt siirsin sinne edelliset mansikat, että sain yhden laatikon käyttööni. Aino haki rasioita. Sanoi, että hyllyllä pikku laatikko mustikan ja puolukan seosta. Sulana! Jaa ... minulla on käynyt pieni vahinko. Onneksi marjoja oli vain pari kiloa. Ja omia poimimia. Ostotuotteissa vahinko olisi ollut ihan toisenlainen. Marjoissa oli home pinnassa, joten biojätteeseen meno odotti.

Yhteentoista mennessä homma valmis. Mansikkahommat taisivat nyt olla siinä. Mansikkakaudesta povataan pitkää. Jos hillaa en saa, voi mansikka-asiaa harkita uudelleen.

Ainolla oli aika parturiin puoli viideksi. Oli hyvä tuuri, kun pääsin naapuriparturiin samaan aikaan. Lähdin parturireissun jälkeen asioille. Kun tiistaina vaihdoin mökillä kamera-akkuja, ihmettelin yhtä akkua. Vaihtoakut ovat olleet mökillä muovisessa työkalulaatikossa. Yhden akun johdot olivat jääneet puristuksiin lämpöeristeen ja muovin väliin. Johdot olivat sulaneet. Akku virraton. Sökö mikä sökö. Asia varmistui kotosalla, kun laturi ei alkanut millekään akun kanssa. Eli nyt Motonettiin hakemaan uutta. Vein vanhan samalla sinne kierrätykseen. Ostin myös rullan siimaa ja hiilihappopullon. Ajelin vielä kaupungille Cittariin. Tarviketta/syötävää. Tällä kertaa enimmäkseen kuivajuttuja mökille.

Keskiviikko, 1.7.2026

Viikon verran nyt mökkeilyä. On ollut aika jännää, kun heräämiset ovat olleet niin aikaisia. Ei se tietenkään paha asia ole. Pitää vain oppia se, että aamupalankin voi sitten nauttia aikaisin. Turha odotella sitä normaalia kellonaikaa. Aamulla se on päivä pisimmillään ... näin kertoo sanonta. Eli tarkoittaa sitä, että kun herää varhain, ehtii tekemän paljon asioita. Vastaavia sananlaskuja on pilvin pimein.

Lähtöpäivä, mutta ei mitään tulenpalavaa hoppua. Kun vein palavia roskia pömpeliin, tuikkasin samalla sinne tulet. Hötyroskaa, odottelin hetken ja kaikki oli poltettu. Kansi päälle. Leikkailin myös kellarin päältä kaikki löytämäni horsmat. Vielä niitä tietenkin sieltä nousee, mutta katkon sitten taas uudemman kerran. Viime kesänä kellarihorsmat eivät päässeet kukkaan asti ja siemenhaituvia ei lennellyt. Pyrin nyt samaan.

Kotiin ajeltiin. Perillä heti yhdentoista jälkeen. Oudon tuntuista tulla kotiin keskellä viikkoa. Arkena harvoin muutenkin kotiudutaan. Siitä huolimatta samat kotiintulorutiinit.

Eli ei sen kummempaa. Illalla tuli sitten katsottua ensimmäinen jalkapallo-ottelu tämänkertaisissa mm-kisoissa. Eikä sitäkään oikein tosissaan, kun netistä seurasin samaan aikaan lentopalloa.

Tiistai, 30.6.2026

Vepa 80v... Sydämelliset Onnittelut!

Yöllä satoi vettä melko rankasti. Eilen puhdetöinäni laitoin kellarin porraskuopan kansilevyyn riman. Avattavan lunkan yläpuolelle. Niin, että ylemmäs kansilevylle satava vesi ohjautuisi sivuun. Näin kyllä heti, että epäonnistuin. Ruuvit olivat vääränlaisia ja niillä en saanut rimaa timmisti levyyn kiinni. Aamulla tuli sitten mieleen korvata ruuvit pulteilla. Tarkistin ennen aamupalaa pulttitilanteen. Olihan niitä.

Aamupalan jälkeen lähdin sitten korjaamaan asiaa. Sen totesin heti, että vettä oli kuoppaan valunut. Ja hauskasti vielä niin, että vedet tippuivat maassa olevien betonilaattojen väliseen hiekkaan. Hiekka oli siitä pirskoillut laatoille. Nyt asiaan saatiin parannus ja odotellaan seuraavia vesisateita. Laitoin vielä lunkalle stopparin. Lunkka aukesi ennen melkein 180 astetta. Nyt aukeaa noin 120 astetta.

Melko suurella todennäköisyydellä ajelemme huomenna kotosalle. Liki viikko ollaan nyt oltukin. Kotona ollaan sitten puolestaan noin viikon verran. Touhuilin asioita jo siihen malliin, että huomenna lähtö valkenee aamupäivällä. Trimmailin kuitenkin vielä rantapolkuja. Vaihdoin kameroihin akut.

Aino siivosi eilen leikkimökin. Ja aloitti kellarin siivousta. Tänään kellarin laitto valmistui. Tämän mökkireissun tavoitteet on nyt täytetty. Hyvä palata vaihteeksi kotihommiin.

Maanantai, 29.6.2026

Taas varsin aikainen nousu. Jopas nyt jotakin! Jo ennen aamupalaa pörryytin trimmerillä heiniä paikoista, joihin ei ruohonleikkurilla osu. Aamupalan jälkeen sitten typistin nurmet. Hikistä hommaa, kun lämmintäkin oli jo yli 15 astetta.

Käväisin pikku lenkin maastossa. Hillat vasta pienillä supuilla. Monet asiat ovat olleet tänä kesänä aikaisessa. Hillat kuitenkin taitavat kypsyä kutakuinkin normaalissa aikataulussa. Viime kesänä en päässyt ollenkaan hillaan helteiden vuoksi. Mitenkähän tänä kesänä käy?

Lapetikas on yhä asentamatta. Vanha lapetikas on paikallaan, mutta se pysyy katolla vain siksi, että se nojaa maasta räystäälle johtaviin tikapuihin. Nyt on ollut poutaa ja lämmintä ja puiset lapetikkaat on kuivat. Heti ensi yöksi on luvassa sadetta. Päätin nyt siirtää ja kiinnittää ne tilapäisesti. Jos vettä tulee reilusti, imevät puiset tikkaat vettä ja muuttuvat raskaiksi käsitellä.

Etsin riittävän vahvaa narua, riittävän mittaisena. Sidoin toiseen päähän pienen kapulan. Yritin heittää kapulaa ja narua katonharjan ylitse. Kapula oli turhan kevyt ja kesti aikansa. ennen kuin homma onnistui. Mutta ... kapula meni kovin vähän harjan toiselle puolelle. Ja kun paino oli vähäinen, ei se alkanut luistamaan siellä alaspäin, vaikka yritin sitä houkutella. Onneksi vanha lumenpudotin oli niin pitkä, että se ulottui harjalle asti ja sain narua menemään vastapuolen lapetta alas. Matka pysähtyi, kun kapula meni räystäskouruun. Sain sen kuitenkin maasta käsin sieltä pois.

Sidoin narun toisen pään lapetikkaiden alimpiin puoliin. Palikkapään sidoin terassin pystytolppaan. Piti vielä siirtää lapetikas leveytensä verran etelään, jotta uudelle systeemille vapautuu tila. Onnistuin, kun minulla oli sattumoisin piiiiitkä mäntyriuku. Sillä sain työnnettyä yläosaa sivulle ja homma oli sillä selvä.

Testasin kestävyyden. Kestihän tuo. Harjasin vanhan tikkaan alle pesiintyneet roskat testireissullani. Ennen asennusta on vielä mittailtava paikat, joihin kiinnitysraudat asennetaan.

Sunnuntai, 28.6.2026

Käväisin vielä illalla aikani kuluksi laittamassa lanssin järjestykseen. Yksi kevytpeitekin vapautui ja pääsi varastoon. Nyt on sitten kellariremontin jälkisiivoukset kaikki tehty. Siitä tulee aina hyvä meli, kun jokin asia saadaan päätökseen. Vaikkei se hommana mikään suuri olisikaan. n

Heräilin juuri ennen kuutta. Ainolla oli kahvi jo hautumassa. Tämänkertaisella mökkireissulla on aikaa kulunut siivoushommissa. Sekä sisällä, että ympäristössä. Jäljellä vielä ainakin laavu, leikkimökki ja kellari. Laavu lienee työläin. Lähdinkin heti kahdeksan jälkeen sinne touhuilemaan. Iltapäivän auringossa siellä ei kannata ahertaa. Aamusta kylläkin ... vaikkei 8:15 mikään aamu enää ole.

Kannoin kutakuinkin kaiken ulos laavusta. Putsasin tulipaikan. Lakaisin koko laavun roskista. Oravien jäljiltä oli paljon kuusen käpysuomuja. Aino tuli moppaamaan. Etsin joillekin tavaroille varastopaikan laavun puukopista. Parituntinen meni nopsaan. Valmista tuli. Ja siistiä.

Päivän aikaan tulikin sitten laiskoteltua. Kahden korvilla viimeistelin sen hanapakkauspussin telineen. Saranat kansiluukkuun, säppi lukoksi. Nurkkapuut hioin ja öljysin.

Kohta syönti. Kun tuli laiskoteltua, ei kaivannut ruuan jälkeen isompia lepäilyjä. Sauna lämmitettiin ja ennen viittä oltiin vaihteeksi puhtaita ja hyväntuoksuisia?? Kohta tuoksui jo kahvikin. Mikäpä tässä on taas ollessa!

Lauantai, 27.6.2026

Illalla muorit pelasivat korttia. Täytin jonkin aikaa ristikoita. Lopulta aikainen nousú, kova ja kuuma työpäivä sekä tuhti syönti alkoivat viedä voiton. Menin nukkumaan joskus yhdeksän jälkeen. Aamulla nousin puoli kuudelta. Hieno päivä jälleen tulossa. Liiankin hieno?

Aino oli eilen siivoillut. Mm. yläkertaa. Kahdeksalta kannoin sinne imurin ja aggregaatin toin mökin nurkalle. Tein varsin huolellisen homman imurin kanssa. Lattialla siirtelin kaiken, mikä irti vain oli, että sain imuroitua paikat tarkkaan. Matot käytin pihalla ja niitä vähän heiluttelin. Aino vielä kävi moppaamassa. Kehui imurointitulosta.

Yhdeksän jälkeen jatkamaan puusavottaa. Lähempänä kahtatoista alkoivat paltit olla jo aika lahoja. Sama lopettaa. Sain kaikki äläskelpoiset puut pilkottua ja varastoitua. Haravoin lahot ja mädät sotkut kasaan. Välillä ropsautti vähän vettä ja piti ihan olla hetki suojassa.

Kahden jälkeen ruoka. Minimaalinen lepäily ja sitten taas pihalle. Aino kolisteli hyysikässä. Siivoamassa oli. Lapioin puumoskat isoon laatikkoon. Laatikko maitokärryyn. Lisänä niitä lahopökkelöitä. Kuskasin kuorman laavun kokkoon. Ja vielä toisenkin samanlaisen satsin. Kokko alkaa olla jo melko vauras. Kaksi isoa jätesäkkiä odottaa lisäksi harrateluterassin reunalla sateelta suojassa. Ne menevät kokkoon vasta sitten, kun kokko poltetaan. Joskus lumien aikaan. Lisää poltettavaa varmaan löytyy myöhemminkin. Tuleeko ennätysjulma kokko?

Perjantai, 26.6.2026

Aamuyöllä neljän aikaan oli käväistävä pihan perällä. Sillä reissulla uni katosi. Yritin kolmen vartin ajan päästä uudelleen uneen, mutta ei. Varttia vaille viiden nousin kahvin keittoon. Turhan aikaisin. Se voi päivällä tai illalla kostautua.

Aino nousi tuntia myöhemmin. Seitsemän jälkeen oli pakko alkaa aamupalalle. Ei siksi, että olisi ollut hurja nälkä. Vaan siksi, että työhommiin ei osaa alkaa tyhjällä vatsalla.

Aamupalat nautittiin. Pääsin töihini. Viimekesäiset pihlajan rungot ja isot haarat ovat olleet lanssissa tähän asti. Hain saharenkun hollille ja sahailin pihlajat pätkiksi. Kärräsin ne varapuuvarastoon. Pihlaja on huono polttopuu. Kyllä se palaa, mutta se ei itse ylläpidä tulta. Muiden puiden lisänä se menettelee. Kaiken polttokelpoisen puun otan talteen. Sen verran nuuka olen.

Sama juttu niiden kellarineduspöllien kanssa. Kaikki talteen. Laskeskelin, että pöllin pätkiä oli noin 40. Lyhyistä saisi 2 palttia. Pisimmistä 5. Pölleissä oli vielä jokunen ruuvi ja naula, joten piti kerätä renkulle vain 3-4 pölliä kerrallaan ja oli sittenkin oltava tarkkana, ettei terä osu rautaan. Ja ei osunut. Sain kaikki paltit sahattua ilman vahinkoja.

Paltteja oli arviolta noin 120 kappaletta. Vahvimmat paksuudeltaan 15-16 senttiä. Ohuimmat 3-4 senttiä ohuempia. Päätin, etten ala virittämään halkomakonetta moisen homman vuoksi. Ensin ajattelin, että teen päivässä vaikkapa kottikärryllisen. Silloin urakka olisi valmis ensi viikolla johonkin aikaan. Innostuin kuitenkin sahaamaan kerralla koko erän. Hain kirveen ja sopivan pilkkomapölkyn palttikasan viereen ja huitelin paltteja kirveellä. Neljään osaa / paltti. Välillä karräsin pilkkeitä varapuuvarastoon. Märkää ja painavaa puuta. Saavat kuivua jonkun vuoden.

Oli pakko lopetella kirveshommat. Sain reilusti yli puolet pilkottua ja kärrättyä varapuuvaraston pinoon. Olin välillä laittanut saunan lämpenemään. Puoli kolmelta oli hommat tältä erää tehty. Ja pääsin saunomaan. Hiki olikin armoton, kun lämpöä oli parikymmentä astetta ja aurinko yritti nitistää pilkkojan. Saunan jälkeen ruoka ja lyhyt lepohetki. Alkoi pilveilemään, mutta sadepilvet menivät pohjoisen puolelta ohi.

Torstai, 25.6.2026

Näyttäisi tulevan poutapäivä. Vettä onkin sadellut ihan mukavasti ja viljelyskasvit ovat ainakin olleet iloisia. Jatkossa tietenkin voisivat sateet jäädä vähemmälle. Liika on aina liikaa. Luulisi kuitenkin nyt, että ainakin mustikoista tulee isoja ja mehukkaita. Puolukka on vasta päättämässä kukintaans, joten sen satonäkymiä on vaikea ennustaa. Ainakin marjojen koon osalta.

Mökillä 11:15. Pikku jänis oli meitä vastassa. Seurasi rauhallisena, kun kannettiin kamppeita autosta terassille ja kämppään. +16/+16. Sääskiä edelleen.

Välipala. Kamiinaan kyhyt. Minulla oli varastossa vanha puuöljypönttö. Ruskeansävyinen. Siinä oli pinnassa puolen sentin vahvuinen hyytymä. Poistin sen. Tein akkuporakoneeseen oksanpätkästä vispiläntapaisen ja sekoitin jäljelle jääneet ainekset. Ei siitä aivan juoksevaa tullut. Semmoista helkutin sinkuvaa kiisseliä vain. Käsittelin sillä tekemäni hanapakkauspussin kotelon. Tuliko hyvä ... no jaa!

Syönti ennen kolmea. Hetki loikoilua. Säkitin viimeksi laatikkoon kuivumaan jättämäni purut. Kävelin laavulle. Pottumaa komeana. Kävelin naapurimökin kautta takaisin. Siellä ei näkynyt ketään. Radio soi terassilla. Nostin öljyämäni jutut sateelta suojaan. Sadetta saatetaan illan mittaan saada. Kotona kahvit. Naapurikin sitten pistäytyi.

Keskiviikko, 24.6.2026

Aamupalan jälkeen imuroin yläkerran. Alakertaa ei vielä imuroitu, mutta Aino taisi käyttää imuria varastossa. Huomenna lähdetään mökille ja siellä ollaan kai toista viikkoa. Siivous jatkuu vasta sitten.

Lähdin käväisemään Cittarissa. Olin eilen ostanut viikoksi hedelmiä ja pottuja. Nyt suurimpana hankintana olivat maitotuotteet ja lihajalosteet. Eiköhän koossa ole nyt ensi viikonkin eväät.

Syötiin ruoka. Kohta ruuan päälle lähdettiin käymään Haaparannalla. Asioitiin neljässä eri pisteessä. Aikaa kului silti vain puolisen tuntia koko reissuun, matkoineen. Meillä tämä ostosmatkailu ulkomaille on aika hätäistä hommaa.

Pitkin päivää on kulkenut pieniä sadekuuropilviä Ruotsin ja Suomen raja-alueilla. Muoniosta Perämerelle asti. Olemme saaneet tännekin ajoittan vettä. Iltapäivällä paisteli aurinko ja käväisin takapihalla siistaamassa trimmerillä reuna-alueita. Nyt en alkanut leikkaamaan ruohoa. Riittävästi hommaa oli tuossakin.

Maanantaina hain helpotusta huulille siitä SensiCalm -voiteesta. Eipä siitä hyötyä ollut. Taisi olla vain haittaa. Ainakin huulia kirveli joka kerta, kun sillä huulia voitelin. Palasin tänään käyttämään perus-Bepanthenia. Heitti heti kirvelemästä.

Tiistai, 23.6.2026

Selvisi lopulta se laskutusongelmakin. Maksoin siten aamusella sen toisen laskun. Muusta ei tarvitse välittää.

Aamulla yritettiin rakentaa seuraavan noin kolmen viikon ajan kulkemiset ja muut aikataulut. Saatiin aikaiseksi järkevältä tuntuvat ratkaisut. Tottahan toki muutoksia saattaa tulla, mutta nyt on kuitenkin perusrunko olemassa. Milloinkahan mansikatkin ovat saatavissa? Veikkaisin, että kuuma satokausi tulee olemaan tuon suunnittelujakson aikana!

Kohta aamupalan nauttimisen jälkeen alettiin valvistelemaan kaalilaatikkoa. Aino pilkkoi kaalit ja sipulit. Paistelin jauhelihat ja keitin riisiä. Ja hoitelin sitten maustamiset ja paistamiset. Siirappia ei ollut, mutta käytin hunajaa sen sijasta. Lopputulos oli vähintään ok, ellei jopa parempi. Kannatti taas tehdä.

Lähdin sitten kauppareissuun. Tarkoituksenani ostaa ainakin hedelmät ja potut tälle ja ensi viikolle. Saapuessani Prisman parkkiin, näytti joku kuskaavan kärryssä mansikkalaatikkoa autoonsa. Kaupassa tutkailin asiaa ja niinpä siellä näkyikin olevan joitakin mansikkalaatikoita. Hinta oli aika suolainen, niinkuin ensimmäisillä marjoilla pitääkin olla. Mutta laatu näytti kertakaikkisen hyvältä. Joten yksi laatikko kyytiin.

Pottuja otin kahtakin eri lajiketta. Hedelmiä, kananmunia ja leipää vielä. Sitten Lidliin hakemaan kylmäsavukirjolohta.

Kotona kahvit ja sen jälkeen mansikoiden putsaus. Nätti homma.  Viime vuonna laitettiin reippaat 3 laatikollista mansikkaa pakkaseen. Saatamme tänä vuonna tyytyä kahteen. Etenkin, jos jaksaisin kerätä jonkun litran hillaa! Niin ... olipa muuten hyvä, että ehdin sulattamaan pakastimet.

Aino kysyi, ostinko kananmunia? Ostinhan minä. Salmonellaepäilyn vuoksi pitäisi tarkistaa, kuuluvatko ostamani munat mahdollisesti epäiltyjen joukkoon. Eivät kuuluneet. Kaupassa ihmettelin, kun munahyllyt olivat liki tyhjiä. Siellä olikin selitys, että kulutus on ollut yllättävän suurta ja saatavuus heikkoa! Heko-heko!

Iltapäivän päätteeksi käytiin pihamaalla. Pidettiin yhtiön puitteissa pieni katselmus. Sovittiin, mitkä puut ehdotetaan kaadettaviksi. Homma jatkuu lupakyselyillä (kaupunki, naapurit) ja jos kaikki menee niinkuin on suunniteltu, tilataan metsurit töihin. Kymmenisen puuta.

Maanantai, 22.6.2026

Aamupalan jälkeen tyhjensin pakastimen toiseen. Tyhjentynyt pakastin saa sulaa. Jonkun verran siinä näytti olevan jääkertymiä. Ei pahasti kuitenkaan. Tuli samalla tarkistettua valmisruokien tilanne. Ylläreitä ei tullut.

Lähdin tekemään kaupppareissun. Torpin puoleen vain tällä kertaa. Ensin apteekkiin. Kolmen reseptilääkkeen ohella otin tuubin Bepanthen SensiCalm -voidetta. Huulet ovat yhä pahin kohde, mihin allergiset reaktiot iskevät. Olisikohan tuosta voiuteesta apua?

Jatkoin tien toiselle puolelle Tokmanniin. Vein auton suoraan alasisäänkäynnin eteen, koska etsimäni saranat ja säpit ovat alakerrassa rautaosastolla. Aika hyvin löysin oikeat hyllyt. Ja sieltä oikeat tarvikkeet.

Sitten Motonettiin. Olin viime viikolla laittanut tilaukseen Ryobin akkutrimmerin. Minulla on sellainen, mutta kun tarvitsen sellaista sekä kotona, että mökillä, on niitä hyvä olla molemmissa kohteissa. Kun sellaista tarvitaan, on se joskus väärässä paikassa. Aamulla katsoin netistä, että niitä löytyy nyt hyllystä kymmenkunta kappaletta. Saapastelin palvelutiskille, jossa aiempi tilaukseni peruttiin. Hyllystä otin sitten laitteen kainalooni.

Matkan päätepiste oli Prismassa. Alkuviikoksi hankintoja. Jotain myös mökille päätyvää. Heräteostoksena otin kaksi pientä varhaiskaalta. Jospa huomenna tekisi vähän kaalilaatikkoa, joka on meidän kummankin herkkua.

Reissun jälkeen oli pakastinkin jo sula. Vettä oli kertynyt pienen mukillisen verran. Kohta sitten ruoka.

Joillakin on lomat jo pidetty. Jotkut ovat parhaillaan lomilla. Toisilla lomat ovat vielä edessä. Meilä ei lomaa ole. Pelkkiä vapaita kuitenkin. Omat suunnitelmat riippuvat hieman ... tai aika paljonkin toisten lomasuunnitelmista. Mukava on tulevia odotella ja vähän suunnitellakin.

Sunnuntai, 21.6.2026

Kesäpäivän tasaus ... eiku seisaus! On taas tullut aika, jolloin päivät lyhenevät päivä päivältä. Joulua odotellaan jo!

Heräsin jo aamuviideltä, enkä saanut enää unta. Venkoilin jonkin aikaan ja nousin sitten kahvin keittoon. Kello oli jo 5:40. Lähtöpäivä eli lähtöpäivän askareet. Paitsi: puita ei tarvinnut kantaa mökkiin. Paitsi: kellarin montun reunalla oli yksi kuusi, joka ei oikeastaan saanut siihen jäädä. Päätettiin, että se pitää kuivattaa. Poistin 30-40 sentin matkalta tyviosasta parkkia pois. Siitä se alkaa kuivattaminen. Paitsi: roskapömpelireissulla vein pari ämpärillistä puumoskaa laavun kokkopolun kuoppakohtiin. 10l ämpärissä oli purujen joukosta erotetut parkit ja roskat. 20l ämpärissä oli purut ja lastut siitä, kun sahasin halki kyllästettyjä lankkuja.

Meillä on pyörinyt mökillä pikkuinen jäniksen poikanen. Se ei ole hirmuisen arka, mutta ei se aljukaan ole. Tarralla ei nykyisin ole enää kissoja eikä koiria. Pienillä eläinlapsilla onkin hyvät mahdollisuudet selvitä täysikasvuisiksi.

Lähdettiin kotimatkalle ennen kymmentä. Se on jännä asia, kun muutaman päivän mökkeilyn jälkeen tulee palava halu lähteä kotosalle. Sitten pari päivää kotosalla, niin tekee taas mieli lähteä mökille!

Kotona ensin kahvit. Syötiin kahvin kanssa makoisat puolukkapiirakat, jotka olin paistanut juhannusnisuiksi. Ei meillä sitten kahvivieraita käynyt, joten piirakat saatiin syödä itse iltapäivisin ja läheskään kaikki palaset eivä kuluneet meillä kahdestaan.

Normaalit kotirutiinit paluun jälkeen. Pestiin jopa parit lakanakoneelliset, kun oli hyvä sää kuivattaa pyykkiä ulkosalla. Pari koneellista lisäksi normaaliin sisäkuivatukseen.

Laitoin viikolla sulattamani pakastimen päälle. Huomenissa voisi sitten sulattaa toisen ja siirtää pakasteet ensin tähän juuri käynnistämääni. Vielä niitä on pakastimia, jotka täytyy sulattaa. Yksi meillä on sellainen, johon jäätä ei kerry.

Illalla emme vielä alkaneet suunnittelemaan uutta mökkireissua. Eiköhän tässä olla kuitenkin joku päivä ja yö kotona.

Lauantai, 20.6.2026, Juhannuspäivä

Eilisiltana pelailtiin muutamat pelit. Myöhemmin illalla lähdin sitten pistäytymään kokolla. Kokko oli jo hiipunut parhaasta loistostaan, mutta parit isot juurakot paloivat yhä. Ilta jatkui sitten mm. karaoken parissa. On se vain niin, että nämä nykysysteemit ovat syvältä. Tekniikka temppuilee eivätkä käyttäjätkään ole oikein parhaimmillaan. Hallinta on hankalaa!

Sahasin eilen yhdestä koivupaltista pari lättyä ja pari lattalevyä. Meinasin tänään alkaa niitä höyläilemään ja hiomaan. Jospa niistä jotakin saisi aikaan. Olivat kuitenkin kuivuessaan vääntynee kippuraan. Pilalle menivät. Kelpaavatko mihinkään?

Muistin sitten yhden homman, joka olisi sopiva kokonaisuus ennen sateita. Yhdeksitoista oli luvassa vettä. Kun keväämmällä keräsin puusavotan jäljiltä puruja talteen säkkeihin, oli osa puruista märempää ja seassa parkkia ja muuta roskaa. Aloin niitä säkkejä nyt käymään läpi. Sihtiverkko kottikärryn päälle. Verkon päälle sitten purua, joka siilautui kärryyn. Isoimmat roskat jäivät minkkiverkon päälle. Vein ensimmäiset noin 70 litraa veskin kuivikelaatikkoon. Yhden säkillisen jätin harrasteluterassille avonaiseen muovilaatikkoon. Loput takaisin säkkeihin ja takaisin varapuuvaraston puolelle. Muiden säkkien joukkoon. Sade alkoi yhdeltätoista.

Aloin sitten täyttämään sitä eilistä peltiastiaa romuraudalla. Puin päälle hirvikärpästakin, jotta sääskillä ei olisi naamalle pääsyä. Ruosteisilla ja likaisilla sormilla ei tarvitsisi naamalta sääskiä husoa. Sain käytyä läpi monta astiaa. Romua löytyi ja löytyi tietenkin paljon tervettäkin kampetta. Sääskiä kertyi ympärilleni, kun istuin terassilla.Polviin ne pääsivät pistämään verkkahousujen läpi. Lopetin tällä erää. Jatkan taas joskus toiste. Sade yltyi ja kahden aikoihin satoikin melko rankasti.

Perjantai, 19.6.2026, Juhannusaatto

Eilisiltana sytytin grilliin pienet tulet. Olin löytänyt varastosta tyhjän kolmen litran peltipurkin. Puuöljyn jäljiltä. Laitoin sen liekkien päälle ja poltin vähäiset öljyjäämät ja ulkopinnan maalit. No miksi? Kun vuosien ja vuosikymmenten aikana olen rakentanut ja purkanutkin jos vaikka mitä, on jäänyt eräskin kappale naulaa, ruuvia, pulttia, mutteria, saranaa ... ja mitä ihmeellisempiä metallijuttuja. Niitä on siellä sun täällä jonkunlaisissa astioissa. Ajattelin käydä niitä läpi ja viedä metallinkeräykseen kaikki hörsmitättömät tarvikkeet. Tuo peltiastia on turhan pieni, mutta mahtuu siihen pikkukampetta jonkun verran. Ja voihan sen tyhjentääkin, jos keräyspaikalla on astia, johon tuollaista saa laittaa.

Kävelin laavullakin ja laitoin pömpeliin tulen. Oli sopiva suunta tuulella ja savut ja käryt katosivat jonnekin Piekkolanvaaran suuntaan. Pottumaa on toiveita herättävän vihreä. Milloinkahan saamme maistiaisia? Voi olla, että heinäkuun loppuhetkillä!

Tätä Juhannusaattoa vietettiin iltapäivälle asti erilaisissa siivoishommissa. Aino siivoili alakertaa ja pesi ikkunoita. Meikäläisen urakkana oli virittää vesipumppu ja ruiskuttaa grilli ja mökkiterassi. En tiedä, vieläkö siitepölykausi jatkuu, mutta nyt oli kuitenkin tähän mennessä kertyneen siitepölyn aika lähteä. Ensin virittelin pumpun ja letkut. Hain sitten aggregaatin hollille. Tyhjensin grillin kamppeista. Ruiskin sitten grillin sisältä raikkaaksi. Samat toimenpiteet sitten mökkiterassille. Aino oli siellä jo ehtinyt tyhjentämään terassin. Se minun eilen paikkaamani pyörä oli kuitenkin kokoamatta ja hoitelin sen ensin. Sain viedä työkalut varastoon.

Keltainen vesi lähti terassiltakin. Roiskin myös koko mökin seinien alaosista hämähäkin verkot ja niihin tarttuneet roskat. Lopuksi, paikkojen hieman kuivuttua, tavarat sai palauttaa paikoilleen.

Iltasella olisi hiekalla kokko. On se niin kaukana ... tuleeko sinne asti lähdettyä!

Torstai, 18.6.2026

Viileä yö. Pohjoistuulta. Aamulla kämpässäkin koleaa. Pakko laittaa kyhyt.

Päätin alkaa siirtämään kiviä pois läjästä, joka syntyi, kun entrasin kellarin edustaa. Ei niitä kuutiota ollut, mutta paljon kuitenkin. Osa niin suuria, että en jaksanut niitä nostella. Ainakaan korkealle. Meikäläisen pään kokoisia oli valtaosa. Melkein yhtä koviakin.

Olin ajatellut tehdä kivistä muurin kompostin taakse. Maata olin sinne jo kuskannut ämpäritolkulla. Saisin sinne hieman kulkuväylää, ettei tarvitsisi vaikeimman kautta siellä kulkea.

Otin kuljetusvälineeksi varastokärryn. Kun kuljetussuunta oli alamäkeen, oli tuo kärry hyvä valinta. Toinen rengas oli tyhjä, ensin oli pumpattava se täyteen ilmaa. Ainolle kuskasin aluksi puolenkymmentä laattakiveä kukkapenkin laitaan.

Renkaaseen oli pumpattava ilmaa aika usein. Eli reikä oli aika iso. Noin neljän tunnin työmaan jälkeen homma valmis. 20 litran ämpärillä kannoin suuren osan kivistä. Kaikki pienimmät. Lopuksi paikkasin renkaan. Kokeilumielessä. Ei uusi pyörä paljoa maksa, mutta tulipahan kokeiltua. Liimalla vuorokauden kuivumisaika. Nyt kuitenkin niin kylmää, ettei vuorokausi riitä. Kesän pääprojekti on saatu lopullisesti päätökseen.

Syönti ja puolipakollinen lepäily. Molemmat olat kipeinä. Selkäkin hieman.

Keskiviikko, 17.6.2026

Yön sateet ohi. Joko nyt alkaisi poutaisempi jakso? Taitaisi nyt vesi riittää ainakin pariksi päiväksi!

Aamukuudelta jolkutteli metsäkauris mökillä. Se on ihan mukava vieras. Ja aika harvinainen. Ei se kameroiden eteen satu edes joka vuosi. Yhtenä talvena meillä kenttäsi kaksikin kaurista. Tykkäsivät syödä luppoa ja sitä niille kerättiinkin välillä.

Mökille saavuttiin 11:20. Ulkona +11. Sisällä pari astetta enemmän. Kamiinaan kyhyjen sijasta oikein tulet. Reipas pohjoistuuli. Liki suora vastaranta. Tuulessa sääskiä ei ollut. Suojan puolella niitä kyllä piisasi.

Välpala. Räystäänalusvedet talteen. Trimmeriin uudet leikkuuterät. Vähän trimmausta. Ruoho ei onneksi vielä leikkuurajassa. Rastas tehnyt taas pesän Ainon potkukelkan istuimelle. Sinne alapuolelle, nurin kun kelkka on. Huono paikan valinta. Sahasin ja höyläsin hanapakkauksen koteloon pohjan ja kannen. Jouduin hieman laajentamaan hanan aukkoa.

Syötiin ruoka. Lyhyen lepäilyn jälkeen pistäydyttiin naapurissa. Siellä tuorein "tarralainen", 5,5 kuinen Akseli. Tervetuloa joukkoon!

Ei ole Metsästäjäliitto eikä Jupon Erä vastannut kysymykseeni oudoista laskuista. No, odotellaan.

Tiistai, 16.6.2026

Aamupalan jälkeen hoitelemaan takapihaa. Ennusteen mukaan tänään voi sadella hieman vettä. Sateeseen ei halua joutua, joten mieluiten heti hommiin, kun vain ehtii. Ja ei voi jättää leikkausta Juhannuksen jälkeiseksi ajaksi. Leikkasin ruohot. Trimmasin reunat. Leikoin vuorimäntyjen vuosikasvut. Jonkun verran sääskiä. Viileä pohjoistuuli helpotti hommaa. Tuli pieni hiki ja suihku maistui ulkoilun jälkeen.

Tein iltapäivällä tempauksen ja paistoin pellillisen puolukkapiirakkaa. Joukkoon hieman kinuskikreemiä. Olin eilen varannut tätä varten liki litran puolukoita. Kreemiä oli vain yksi purkki, mutta se oli minulta tahallinen teko. En halunnut paistoksesta liian mehukasta. Juhannusnisut nyt tehtynä.

Eilen hain postit laatikosta. Joukossa oli kaksi laskua. Sama laskuttaja, sama aihe. Sama tilinumero, mutta eri laskunumerot ja eri viitteet. Olen laittanut tiedusteluja aiheesta, mutta vastausta en ole ehtinyt saamaan. Eräpäivä olisi jo lauantaina! Enpä taida pitää kiirettä maksamisen kanssa, kun en oikein ymmärrä asiaa!

Päivällä ei sitten satanut ollenkaan. Loppuillasta kuitenkin tuli hetken vettä ihan oikeasti. Ennusteet ovat mitä ovat. On niistä usein hyötyä, mutta ei niitä pidä liian vakavasti ottaa!

Maanantai, 15.6.2026

Jälleen uusi viikko on alkanut. Juhannusviikko. Ollaan alustavasti ajateltu mennä mökille keskiviikkona. Meillä Juhannus ei aiheuta minkäänlaisia erityisvalmisteluja. Juhannus on samaa arkea tai pyhää, mitä muutkin päivät ovat.

Päätin tänään hoidella erinäiset kauppa-asiat pois kummittelemasta. Yhdeksältä liikenteeseen. Ensin Motonettiin. Laitoin siellä tilaukseen yhden jutun, jota ei hyllystä löytynyt. Jatkoin Tokmannille. Sieltä Ainon tilauksia ja vähän muutakin. Lopuksi Prismasta hieman ruokapuolta.

Aino laitteli uunissa kirjolohta ja kermaperunoita. Tervetullutta vaihtelua meidän normaaleihin sapuskoihin.

Iltapäivällä vielä käynnit Ruosissa, Cittarissa ja Lidlissä. Bensa ei ollut halventunut, vaikka Lahi-Idässä rauhaa yritetään tunnustella.

Olin ostanut Cittarista jauhelihaa. Paistoin ne kypsiksi ja jaoin rasioihin. Myöhemmin pakkaseen. Tein viimeiset puolukka-mustikka sekoitukset. Loppusuoralla ollaan. Pakastimien tilanne oli nyt sen verran helpottanut, että tyhjensin yhden pakastimen kokonaan. Sulatin sen ja illemmalla pyyhin ja kuivasin sen.

Sunnuntai, 14.6.2026

Alkuillasta, ennen pelisessioita, käväisin tasoittamassa Tarrantiestä yhden kuoppa-töyssy -yhdistelmän. Traktorilanauksen jäljiltä siinä olikin irtainta maata sopivasti hollilla. Tuliko hyvä? Hieman tasaisempi ainakin.

Illalla karaoket niemessä. Paikalla koko Tarran väki. 9 henkeä siis. Päästiin takaisin mökille ihan autokyydillä!

Aamulla reipas vastaranta. Terassilla ja alapihan puolella sääskistä ei merkkiäkään. Laavulla niitä oli älyttömästi. Samoin kelkkavajan luona, kun siirsin bensaa isosta pänikästä pienempiin.

Hyysikkäastia oli vaihtovuorossa. Ei se ollut läheskään täysi, mutta vajaita astioita on paljon mukavampi käsitellä.

Olin jo eilen laitellut peräkärryyn pellin palasia. Nyt litistelin seuraksi rannalta pari ruosteista katiskaa. Lisää täytettä tulee, mutta mitään aikataulua ei asialle ole.

Kotimatkan alkupuolella alkoi satelemaan. Ensin heikosti, loppupäässä hetken aikaa satoi ihan kunnolla. Kotona oltiin keskipäivän aikaan. Ja kotosalla ne normaalit kotiintulorutiinit. Jotakin poikkeuksellistakin kuitenkin oli. Ennen suihkussa käyntiä astuin vaa'alle. Kilomittari näytti ennätyskeveitä lukemia. En ole sen kummemmin tehnyt mitään erikoista painonhallinnan suhteen. Hyvä vain, että paino ei ole nousussa.

Iltapäivän ja illankin aikana liimailin vähitellen kotiin tuomaani käsityötä. Siitä pitäisi valmistua puinen hanapakkauspussin kotelo. Kellarissa pahviset kotelot tahtovat kostua ja jopa hajota. Mökillä on vielä höylättävä kaksi pientä palikkaa ja kehitettävä kanteen saranat ja lukitus. Jokohan Jussina valmistuu?

Olen napsinut niitä ostamiani antihistamineja. Ei apua. Huulet taas kovin kipeät. Nahkat lähtevät.

Lauantai, 13.6.2026

Illalla oli meillä kämpässä valtaosa tarralaisista. No, enemmänkin olisi mahtunut. Ei sitä sakkia kuitenkaan niin kovin runsain mitoin ollut.

Ruoho on täälläkin ehtinyt jo melko pitkäksi. Aloin heti aamusta tekemään asialle jotakin. Puin hirvikärpästakin päälle ja lähdin tankkaamaan ruohonleikkuria. Sitä sai nykiä kolmisenkymmentä kertaa, ennenkuin se käynnistyi. Tunti leikkuuta. Tuli siistiä, vaikka ruohikko olikin aika märkää.

Olin alkuviikosta ostanut aurinkopaneelin. Korvaamaan noin 40-vuotiasta 47 Wattista paneelia. Tuottaakohan edes virtaa? Laitoin paneelin toistaiseksi erilleen omaksi kokonaisuudeksi. Lataamaan irtoakkua. Ylimääräinen säätölaite kun oli olemassa. Alkoihan se pelittämään, kunhan sain ensin MC4 liittimet kunnolla paikoilleen johdon päähän.

Kaadoin yhden männyn. En kuitenkaan polttopuuhimoissani. Oli vain kasvamassa väärään paikkaan. Tyvessä paksuutta tuuma. Pituutta petäjällä oli 150 senttiä. Puolitin myös yhden koivun kannon. Se oli aikanaan jätetty liki 2-metrisenä seisomaan pihalle.

Paikkasin pätkän valesokkelia. Kivesin kellarin portaiden reunustat. Iso läjä kiviä odottaa vielä siirtoa loppusijoituspaikkaansa.

Illemmalla sauna. Ollaan vähitellen palauduttu normaalijärjestykseen. Eli oikea olkapää on kipeämpi kuin vasen. Vasen on viikon aikana vähitellen alkanut parantumaan. Kipeä se on vieläkin, mutta nyt pystyy jo nukkumaan vasemmalla kyljellä! Huutamatta apua!

Perjantai, 12.6.2026

Eilen alkuillasta aloitin kokoamaan lapetikkaita. Yhdistin tikasosat. Kolme yksikköä. Käytin sitten tikkaita katolla saadakseni oikean mitan. Jouduin lyhentämään tikkaita yhden porrasvälin verran. Eli noin 30 senttiä. Harjoitusmielessä asensin sitten vielä yhden jalkaparin. Terassilla touhusin ja sääsket kimpussa. Kuudelta muutama vesipisara. Pelailtiin muutamat pelit. Pelien jälkeen asensin taas muutaman jalan.

Aamulla hyysikkäreissulla pari vesipisaraa. Katsoin netistä sadetutkakuvia ja sadealue oli juuri saavuttamassa meidät. Ainolle sanoinkin klo 6:50, että kohta sataa. Aino sanoi, että sataa jo.

Kun ollaan oltu tyynessä kelissä etelätuulen vuoksi, on sääskien armeija löytänyt mökin. Aamupalan yhteydessä pyydystin 20 minuutissa 20 sääskeä sähkömailalla. Suihkautin takkaan hieman Raidia. Siellä lasin takana sääskiä näytti olevan. Saunan pesään laitoin jotakin kosteaa tiuruamaan. Jospa sekin hieman auttaisi, ettei ainakaan piipusta tulisi sääskiä. Luvassa sadetta ja vastarantaa. Sääskien on keksittävä uusi reitti sisälle.

Aamupalan jälkeen laitoin viimeiset jalat lapetikkaisiin. Kiristin vielä aiemmat tuotokset. Aino vaihtoi lakanoita peteihin ja välillä kävin jeesaamassa. Tuuli koillisessa. Terassilta sääsket hävisivät. Ei sääskien tulo mökkiin kuitenkaan loppunut. Jostakin niitä vain tulee.

Olen istunut askarteluterassilla jonkun tunnin. Siellä sääskiä piisasi. En saanut työtäni valmiiksi. Liimaa kaipaisi. Jatkanko kotona, vai tuonko sieltä liimaa seuraavalla käynnillä?

On ollut kolea ja sateinen päivä. Pariin otteeseen on pitänyt laittaa pari kalikkaa kamiinaan. Ulkosalla harrasteita sai harrastella kohmeisin käsin.

Torstai, 11.6.2026

Eilisitana satoi vettä. Tänään poutaa ja paistetta. Huomenna taas vettä. Lauantaiksi taas poutaa. Sunnuntaina ja alkuviikosta taas vettä. Eli vaihtelevaa kesäkeliä tarjolla. On siinä se hyvä puoli, että hellelukemia ei taida aivan näihin sateisempiin hetkiin osua. Sade on ihan ok, mutta määränsä se on tietenkin silläkin.

Lähdettiin liikkeelle muuten ihan normaalijärjestyksessä, mutta meni hetki aikaa saada lapetikkaat kattotelineelle. Pysähdyin matkalla kahteenkin otteeseen tarkistamaan, että sidontaliinat olivat yhä kireällä. Ei ne juurikaan olleet löystyneet. Lapetikkaiden suojamuovi kuitenkin lepatti ja laitoin sen irtopään oven väliin. Heitti lepattamasta.

Mökillä 11:15. +16/+16. Reipas etelätuuli. Eli meille se ei vastannut ja siksipä sääsket olivat heti kimpussamme. Purin kuormat. Otin kattotelineetkin nyt pois. Pientä välipalaa.

Maalasin spray-maalilla kellarikuopan katteen peltiset osat ruskeiksi. Maali riitti juuri ja juuri. Pitää kuivumisen jälkeen katsoa, tarvitaanko toinen maalauskerta.

Kokoilin hieman työmaan levymurusia laatikkoon. Olin joutunut poistamaan sisäänmenon viereisestä kuusesta alaoksia. Aino ne viime viikonloppuna sitoi kimpuiksi. Nostin ne ja levyroskat maitokärryyn ja kuskasin kuorman laavun kokkoon. Siellä mäkärät valtalajina.

Syötiin kolmen maissa. Lyhyt lepäily päälle. Olin aamulla käynyt suihkussa, joten en halunnut tänään ryhtyä hikihommiin. Tutustuin lapetikkaiden asennusohjeeseen. Voisin vaikka illan päälle koota ne asennuskuntoon!

Keskiviikko, 10.6.2026

Ihopoli ei ole lupauksiensa mukaan ollut missään yhteyksissä aikoihin. Kesäkuun loppupuolelle piti tulla jonkunlaiset syynit ja labra sitä ennen. Heinäkuussa ihopoli on aina ollut kiinni. Vaikuttaako hyvinvointialueen muutokset jo nyt niin, että asiat ovat sekaisin. Soitin aamulla kuitenkin automaattiin ja jäin odottelemaan kontaktia.

Soitto tuli sitten yhdentoista aikaan. Oli vähän kuten olin arvellutkin. Lapin ja Länsipohjan muutokset olivat sekoittaneet päät. Ihoa syvemmältä. Olisin jäänyt kokonaan huomiotta, jos en olisi hätyyttänyt ihopolilaisia. Ennen lomataukoa ei nyt tapahdu mitään. Vasta heinäkuulle minun piti varata labra. Seuraava lokakuun alkuun. Lekuriaika tulee sitten joskus tulevaisuudessa. Sillä ei niin kiirettä olekaan, kun ihotilanne on hyvä. Huulien ongelmista mainitsin. Sain neuvon hakea apteekista tiettyä antihistamiinia.

Varasin labrat. Syötiin lohikeitto. Lähdin sitten kauppareissuun. Hain ensin pillerit apteekista. Jatkoin sitten muutamat sadat metrit Prismaan. Täällä maan puolella oli siis viisainta olla. Prismasta loppuviikoksi täydennykset. Ei heräteostoksia.

Kotosalla kohta jo iltapäiväkahvin aika. Aino oli kauppareissuni aikana vienyt roskiin vanhoja vaatteita. Kai muutakin. Kyllä kotosalla ja mökillä on paljon tavaraa, jolla ei enää ole käyttöä. Ei itsellä, eikä varsinkaan muilla. Sama tietenkin alkaa vähitellen heittämään pois arvotonta kamaa. Helpottaa jälkipolven hommia. Sitten joskus.

Viideltä yhtiökokous kaupungilla. Mietin sitä, mihin aikaan sinne olisi lähdettävä. Kun on käytössä joen ylitykseen vain Hannulan silta. Lähdin hyvissä ajoin. Aikaa ei kuitenkaan kulunut juurikaan normaalia enempää. Kokouksessa ei mitään sen ihmeempää.

Illalla sateli vettä aika reippaasti. Sade sitten loppui kahdeksan korvilla. Telkkarista eliittikisoja. Harvinaista herkkua, kun lävähti Suomen ennätyskin.

Tiistai, 9.6.2026

Tulossa lämmin päivä. Hellettäkin ehkä. Olisi leikattava ruohot takapihalta ja siksi nautimme aamupalan hieman normaalia aiemmin. Mitä aiemmin pääsen ruohikon kimppuun, sen helpompaa työ tulee olemaan.

Vein trimmerin odottamaan takapihalle. Sitten yhteisvarastosta ruohonleikkuukone. Se oli tankattu, mutta korkki oli jätetty höllälle ja bensaa roiskui, kun toin sen ulos varastosta. Ja pohja oli putsaamatta.

Leikoin oman ja naapurinkin osuuden. Trimmerillä lopuksi reunustat. Vaikka lämmintä oli "vain" 17 astetta, kyllä hommassa alkoi hiki virtaamaan. Harsollinen "beduiinihattuni" piti onneksi sääsket pois niskasta ja korvista. Naamalle joku aina välillä pääsi. Lopuksi putsasin koneen alustan ja vein sen takaisin varastoon.

Eilen tuli sähköpostia isännöitsijätoimistolta. Aiheena: kenen hallussa piha on! Asiaahan se oli koko juttu.

Huomenna kauppapäivä. Jäätävä nyt maan puolelle. Vasta illalla on sitten käytävä Wäylän takana. Paljonkohan pitää varata aikaa, että sinne pääsee? Riittääkö 10 minuuttia? Vai meneekö puoli tuntia tai tunti? Mökille sitten torstaina. Onneksi silloin ei tarvitse mennä joen yli.

Tulipa iltamyöhään katsottua yksi elokuva. Olihan tuo nähty aiemminkin. Aina vain ei muista, mitä kaikkea elokuvassa tapahtuu. Siksi sen voi katsoa toisenkin kerran. Kolmannenkin, jos muisti alkaa enemmänkin temppuilemaan. Aika harvoin nykyään tulee sellaisia elokuvia, joita en ole nähnyt. Toisaalta pyrin välttelemään tietyn tyyppisiä filmejä. Kotimaiset ovat käytännössä kaikki boikottilistallani.

Maanantai, 8.6.2026

Tänään sitten ohjelmassa lakanapyykkiä. Hiukkasen muutakin pestävää oli. Parin koneellisen verran. Vuodevaatteet saivat kuivua ulkona tuulessa ja auringonpaisteessa. Tuleehan niihin silloin eri lailla raikas tuoksu, kuin kylppärissä kuivuneisiin.

Käväisin aamulle pikku reissun. Haaparannalla tankilla. Paluumatkalla Cittarissa. Bensa Ruotsissa oli alle 30 senttiä halvempaa kuin Suomessa. Viime viikolla ero taisi olla merkittävä. Cittarista normaalit alkuviikon jutut. Keskiviikkona sitten taas paremmin.

Viikonloppuna emme paistelleet grillimakkaroita. Aika harvoin sitä oikeastaan tehdäänkin. Tekaisin kahden päivän makkarasopan, ettei paketin päiväys tule kohdalle. Nyt se ei ehdi niin tehdä.

Loppuiltapäivästä tein toisen reissun. Ensin käynti apteekissa. Olen nyt ostanut lääkkeitä tälle vuodelle niin, että vuosiomavastuusta on yli puolet hoideltu. Näyttää selvästi siltä, että loppuvuonna tulee taas tosi halpoja lääkkeitä. Kävin sitten Puuilossa ja Motonetissä. Mökille vuoden viimeiset panostukset. Esimerkiksi ne lapetikkaat. En ala niitä omatekoisia paikkaamaan. Pitää ajatella hieman turvallisuuttakin. Tälle kesälle tikkaat kuntoon. Ensi kesälle tulee nuohoukset ja hieman muuta järjestelmien parannusta. Silloin on tikkaiden katon harjalle oltava kunnossa heti alkukesästä.

Olkapää selvästi parantumaan päin. Kipeä se on vielä, mutta kuntoutunee viikossa. Iho-ongelmat viikonlopun jälkeen entisenlaiset. Monin paikoin ihottumaa. Ilkeintä nuo huulet. Kirvelyä ja nahkan lähtöä. Sormesta puhkaisin neulalla pienen ajoksen. Mätäähän sieltä tuli.

Sunnuntai, 7.6.2026

Vaikka oli luvattu sadetta, kävin eilen silti kastelemassa pottumaata. Potut ovat itäneet hyvin. Ei pottumaa tietenkään vielä kovasti viherrä, mutta aika laajasti siinä pilkottaa alkuja. Kasteleminen ennen sadetta auttaa sateen imeytymistä maahan. Etenkin jos sade ei ole hirmu rankkaa.

Eilen projektini viime hetkillä kompastuin johonkin ja kaaduin. Löin vasemman olkapääni johonkin kovaan. Jo ilalla olka alkoi kipeytymään. Tänään aamuyöllä se jo vaikeutti nukkumista. Oikea olkapää on ollut sökö jo kauan ja en pysty nukkumaan ollenkaan oikealla kyljellä. Nyt vasemmallakin kyljellä nukkuminen on kivuliasta. Vaikea löytää oikeaa asentoa. On se olka hieman turvoksissa, mutta minkäänlaista värimuutosta ei siinä näy. Eiköhän se siitä pian parane.

Kannoin aamulla terveemmällä kädellä räystäänalusvesiä saunaan. Noin 7 ämpärillistä. Oli kirkasta, kun astiat olivat puhtaita ja siitepölyä ei nyt ollut ilmassa. Koivun kukinta taitaa olla ohi. Havupuiden kukinta ei ole alkanut. Pihlajat kukkivat, mutta siitepöly lienee vähäistä. Kiinnitin pari jalkalistan pätkää paikoilleen. Ruuveilla. Naulat eivät oikein pitäneet. Olen käyttänyt ohuita ruuveja aiemminkin hieman hankalissa paikoissa.

Sääskiä ja mäkäröitä on ollut jopa haitaksi asti. Sisällä niitä on ollut vain yksittäisiä. Toivottavasti nyt on tämän kesän pahin räkkäaika. Vai tuleeko myöhemmin vielä varsinainen invaasio?

Lähdettiin ajelemaan ja kotona oltiin keskipäivällä. Kahvit juotiin aluksi. Pyykkiä oli tuotu mökiltä aika lailla. Meikäläisen hikivaatteita ja saunapyyhkeitä. Niistä selvittiin. Ruuatkin syötiin jossakin välissä. Ja katsottiin tallenteita. Aika useita.

Alkavalla viikolla mökille pääsemme lähtemään torstaiksi. Periaatteessa keskiviikkokin olisi mahdollista, mutta lähtö menisi aika myöhäiseksi. Jos viikolla on asiaa kaupungille tai Haaparannalle, kannattaa asiointi hoitaa heti maanantaina. Loppuviikolla uusi silta on suljettu liikenteeltä ja kaikki liikenne ohjataan Hannulan sillan kautta. Raskas liikenne joutuu kiertämään Ylitornion kautta. Kyllä tulee matkaa, jos pitää ajaa vain Torpista keskustaan!

Lauantai, 6.6.2026

Ennen kahdeksaa työmaalle. Parin tunnin jälkeen oli molemmat seinäosuudet levytetty. Varjossa nyt vain +18 astetta, mutta työmaamonttuun paistoi aurinko täysillä. Sääsket ja mäkärät viihtyivät siellä seurassani. Valmistelin vielä peltiseppähommia yhteentoista asti. Sitten tauko.

Tauon jälkeen leikkasin pelleistä sopivat palat. Asensin ne. Sitten vielä se filmivaneri, jossa oli oven kokoinen reikä. Lopuksi ovi saranoilleen ja entinen lunkan kahva paikalleen. Meni puoli neljään. Rakennuspuoli nyt valmista. Erilaista siivoamista kyllä vielä piisaa.

Sauna ja sitten ruoka. Illalla saattaa sadella. Olipa hyvä, että sain kesäprojektini tuohon vaiheeseen. Tänään jäätiin pari astetta eilisistä lämmöistä. Liian kuumaa oli silti!

Perjantai, 5.6.2026

Se on hieman huolestuttavaa, kun aamukuudelta on lämmintä jo 15 astetta. Mihinkähän asti iltapäivällä nouseekaan?

Pakko yrittää tehdä jotakin ennen hellelukemia. Jo ennen aamupalaa touhuilin työmaalla. Aurinko valitettavasti paistoi koko parhaan työpäivän ajan työkohteeseen. Kymmenen jälkeen se oli hetken mökin katonharjan takana, mutta vain hetkisen. Ei se antanut armoa.

Välipalaa yhdentoista aikaan. Näytti olevan Suomen kuumin paikka silloin aivan päälaella. Hellelukemia. Ennen puolta päivää meni helleraja rikki Meltosjärvessäkin. Ja meillä.

Helteestä huolimatta homma edistyi. Pienin askelin tosin. Oli pakko istua välillä varjossa ja juoda nestettä. Luulin jo, että saan tänään runkorakenteiden valmistuttua seinätkin tehtyä. Mutta luonto puuttui asiaan. Toin maatilavanerin palasen (entinen kuopan ovilevy) peräkärryn luo leikkaamista varten. Siinä metsän reunassa iski kuitenkin hirmuinen mäkäräparvi kimppuuni. Sain juuri ja juuri haluamani palasen sahattua ja juoksin sen kanssa työmaalle. Toivoen, että mäkärät jäisivät peräkärryn luo. Turha toivo.

Taivaskin alkoi tummumaan. Oli keskeytettävä työt. Katsoin netistä ja kuuroalueita oli lähestymässä etelästä. Korjasin sadearat tavarat suojaan. Olikohan tämän päivän työt siinä? Kallo vasta kahden paikkeilla.

Laitoin saunan lämpenemään. Peseydyin. Syönti sitten kolmelta. Ja se perinteinen lepäily. Ei niitä sateita sitten osunutkaan kohdalle. Pari pisaraa vain.

Torstai, 4.6.2026

Onnea Hanskille, 69V!

Eilen alkuillasta hahmottelin hieman suunnitelmaani kellarin edustan tekemiseen. Huomasin, että on oltava työjärjestyksen kanssa tarkkana. Väärä järjestys vaikeuttaa, jopa estää loppuun viemisen. Tein myös hiukan sähköhommia. Rakensin kaapelin, jonka toisessa päässä on sulake ja latausliittimet. Myöhempää tarvetta varten.

Tämän päivän työt aloitin vaihtamalla moottorisahaan teräketjun. Samalla putsailin sahaa, kun kotelo oli auki. Sahasin sitten kolme 4,5 -metristä kyllästettyä viiden tuuman lankkua halki. Kakkosnelosta on yksi lankku ja se riittää sitä lajia. Halkaistu kakkosvitonen on passeli muuhun rakentamiseen.

Olikin mukava, kun sai alkaa heti aamusta rakentelemaan uutta. Varsinaiset työpiirrustukset puuttuivat. Mitä nyt hieman päässä niitä sisäinen tuuli kahisutti. Olinkin ajatellut niin, että ratkaisen eteen tulevat pulmatilanteet sitä mukaa, kun niitä ilmenee. Ilmenihän niitä. Ja ratkotuiksi tulivat. Oli sovittu syönti kolmeksi. Lopettelin varttia vaille ja kokosin kamppeet varastoon.

Syönnin jälkeen lyhyt lepohetki. Lähdin kuitenkin vielä hommiin ja sainkin projektia eteenpäin. Kuudelta kuitenkin lopetin. Aloin saunan lämmitykseen. Aino meni pelaamaan korttia. Sai oikein kyydin.

Lämmin päivä. Liiankin. Varjossa +22 astetta. Paisteessa tukalaa ja paisteessa jouduin olemaan liki koko ajan. Sääskiä ja mäkäräisia kaverina. Huomiseksi luvassa lämpenevää. Voi paskaläjä!

Keskiviikko, 3.6.2026

Kolea yö, etenkin mökin suunnalla. Meillä kuitenkin 7-8 astetta plussalla, kun järvikylissä ei ollut kolmeakaan.

Mökille siis lähdettiin. Perillä 11:20. Lämmintä kaikissa mittareissa noin 11 astetta. Aino laittoi kamiinaan tulet. Otettiin välipalaa.

Lähdin sitten työmaalle. Lisäsortumia ei ollut tullut poissa ollessamme. Sorruttelin siis itse savimaata ja seassa olleita kiviä. Kannoin maata pois 15 - 20 isoa, 20 litran ämpärillistä. Ei ne ihan täysiä olleet. Yli puolillaan kuitenkin. Maan seasta löytyi yhä styroxin kappaleita ja rukkasia. 14:30 katsoin, että maan poisto riittää. Nyt saa alkaa suunnittelemaan uutta konsvärkkiä.

Kämppää lämmitetty kuin talvipakkasella. Noin +25 astetta sisällä. Syötiin ruoka. Avasin yläkerrasta ikkunan. Lepohetkestä ei tullut kuumuuden vuoksi oikein mitään.

Tuli mileen yksi kuningasajatus. Voisin käyttää vanhoja kattopeltejä maata vasten tuleviin katoksen osiin. Kävin mittomassa yhtä kasaa. Siinä olikin passelin mittaisia pellin paloja. Luvan kysyttyäni nostin kaksi pätkää tien laitaan. Pekka haki peräkärryn lainaan. Lupasi tuoda pellitkin, kun sitten illalla palauttaa kärryn.

Tiistai, 2.6.2026

Yöllä sadetta. Aamupuolella poutaisempaa. Keski- ja iltapäivän puolella taas sadetta. Vaihtelevaa. Lämmintä 7-11 astetta. Normaalit kesäkelit siis.

Kävin aamupäivän loppuhetkillä noutamassa yhden paketin automaatista. Kävin myös apteekissa. Sieltä kolmen kuukauden pillerisatseja. Yksi liuos ja käsihuuhdetta. Iso pussi kampetta. Elämän ylläpitäjiä.

Olin jo eilen illalla ottanut jääkaappiin pakastimesta paistikimpaleen. Se oli hirveä! Siitä huolimatta pilkoin sen tänäään aamula. Oli juuri parhaimmillaan leikattavissa. Sopivasti vielä kohmeessa. Käristin ja tiristin lihoja ensin voissa ja lisäsin mausteet ja hieman vettä. Kattilassa annoin annoksen sitten hautua pari tiimaa. Ennen puolta päivää syötiin. Vaikka ruoka oli hirveä, maistui se silti! Ja taas saatiin muutamaksi kerraksi valmista lihapataa!

Kävin iltapäivän puolella pienen kauppareissun. Puuilosta löysin kympin edestä pientarvikkeita. Prismasta loppuviikolle tuoretuotteita. Ei ollut kallis Prismankaan reissu.

Havahduin tuossa hiljan siihen, että vuoden kuluttua on päiväkirjaa julkaistu 30 vuoden ajan ... jos siis terveyttä siihen asti piisaa. Se on aikamoisen pitkä aika. Sukupolven mittainen. Paljon on sattunut ja tapahtunut. Paljon sattui tietenkin ennen päiväkirjan aloittamistakin. Huh ... jos puoletkaan muistaisi!

Maanantai, 1.6.2026

Kesä on tulossa. Mutta vasta loppuviikolla. Tuossa kun oltiin mökillä, mietitytti kirjosieppojen kohtalo. Välillä ehti olla hieman lämpimämpää. Sieppoja oli runsaasti pönttöjen liepeillä. Aloittivatko jo peräti pesimisen? Mutta tuli sitten koleus, kylmät pohjoistuulet ja sateetkin. Kenturat hiljenivät. Lintuja ei näkynyt enää missään. Toivottavasti kaikki palaa nyt entiselleen. Katselin myös, kuinka mustikat kukkivat. Mutta kun kelit olivat mitä olivat, ei hyönteisiä pörrännyt mustikan kukkia pölyttämässä. Jos kukinta jatkuu loppuviikolla, voi tilanne korjautua. Ainakin osittain.

Saatamme mennä mökille jälleen viikon puolivälissä. Asia tietenkin on huomioitava ajoissa ja kauppareissut tehtävä ajoissa. Iltapäivällä lähdinkin viikon ensimmäiseen reissuun.  Cittariin tällä kertaa. Jotakin otin jo siinä mielessä, että sitä lajia riittää yli tulevankin viikonlopun. Huomenna vielä täydentävä käynti.

Kun päivä on ollut poutainen, kävin takapihalla vähän trimmailemassa reunoja. Pitäisi varmaan jo ajaa leikkurillakin, mutta katsotaan.

Jääkiekon mestaruutta on juhlittu - kukin tavallaan. Humu lienee kuitenkin haihtunut jo melko vähiin. Pian alkaa jalkapallon vastaavat. 102 ottelua. Pallon potkiminen ei meikäläistä kiinnosta. Olen joskus katsonut aivan viimeisiä otteluita, kun vain huippujoukkueita on mukana. Nyt ei ole minkäänlaista suunnitelmaa. Tuleeko katsottua edes finaalia?

Sunnuntai, 31.5.2026

Illalla eukot pelailivat korttia. Ukot porisivat ja sitten katsottiin lätkää. Suomi finaaliin. Ei ihme, sillä kannustus Tarranlinnasta kuului varmaan Sveitsiin asti! Tänään finaalissa vastaan kivenkova isäntämaa.

Eilen iltasella aika reipasta satelua. Aamulla jäljellä vain reipas pohjoistuuli. Terassin mattokin meni rullalle. Koleaa. Lämmintä 6-7 astetta. Kun finaali on sunnuntaina myöhäisillassa, ei ollut kiirettä aamulla hommien kanssa. Normaalit lähtöaamun valmistelut tehtiin ihan rauhassa.

Kävin kellarikuopasta poistamassa sen ämpärillisen maata, mikä sinne oli sortunut. Tutkailin paikkaa seuraavaa reissua ajatellen. Kiertelin myös paikkoja etsien tarveaineksia toteutusta varten. Lisää kampetta en aio enää hakea peräkärryllä. On pärjättävä niillä, mitä nyt olen hakenut, ja mitä on ennestään mökillä. Kaikenlaista löytyy. Ei näköjään kannata koskaan heittää mitään pois. Kyllä aika tavaran kaupitsee!

Lähdettiin ajelemaan ja kotona oltiin keskipäivän aikaan. Kotona ne normaalit kotiintulorituaalit.

Sais nährä ... ensi viikonlopuksi on luvassa hellettä. Mitenkähän mahtaa projektin käydä? Kyllähän se hieman huolettaa. Pitäisi varmaan yrittää hoidella työhommia aamuvuorossa. Ja lopetella sitten päivän työt viimeistään kymmeneltä. Voi tulla pitkä projekti, jos ennustetut lämmöt tulevat!

Eilinen voitto Kanadasta himmeni hiukan, kun norjalaisetkin voittivat Kanadan ja saalistivat pronssimitalit. Ei se Kanada niin kova ollutkaan. Finaalissa sitten ensimmäinen erä oli Suomen. Toisessa Sveitsi pääsi paremmin mukaan, mutta maaleitta mentiin kolmanteen erään. Eikä maaleja kolmannessakaan. Jatkoerässä sitten se tärkeä maali. Suomelle viides maailmanmestaruus.

Suomi voitti myös pohjoismaiden mestaruuden. Norja tuli toiseksi. Ruotsi kolmas juuri ennen Tanskaa.

Lauantai, 30.5.2026

Heti aamusta jatkamaan kesäprojektia. Purkamatta vielä 8 hirttä ja epämääräisen paljon kiviä. Vaikka yritin olla varovainen, hylläsi pari isoa kiveä silti alas. Jalat onnekseni säästyivät. Hirsien poiston jälkeen poistin hirsien takana ollutta maata. Mitä kaikkea olinkaan sinne aikanaan piilottanut. Työhanskoja oli paljon. Tyroksin kappaleita vielä enemmän. 200 litran jätesäkki tuli täyteen.

Touhuilin kahteen asti. Annetaanpa nyt työmaan ässehtiä jonkun aikaa. Ensimmäinen ämpärillinen jo sortui kuoppaan. Maa on vielä osittain roudassa. Sortumia on siis odotettavissa. Raivasin työmaan lopuksi kohtuulliseen kuntoon. Kun vein työkaluja varastoon, oli oven edessä kyy. Livahti äkkiä varaston alle piiloon.

Sauna lämmitettiin heti, kun olin lopettanut hommat. Saunan jälkeen syötiin ruoka. Lyhyt lepäily riitti. Illemmalla sitten jääkiekkoa. Tuleeko voitto vai tappio?

Perjantai, 29.5.2026

Illalla jääkiekkoa. Suomi selviytyi mitalipeleihin. Vastustajaksi tulee Kanada. Valitettavasti. Peli katsottiin netin kautta, kun telkkarimme ei ole tarpeeksi nykyaikainen tämän hetken antennivastaanottoon. TV kuitenkin toimi hyvin kuvan ja äänen antajana, kun läppärin ja teeveen välssä oli HDMI-kaapeli. Virran kuluminen pitemmissä katselemisissa voi olla yllätys. Nyt varmistin katkottomuuden käyttämällä aggregaattia.

Aamulla ylös ennen kuutta. Kahvin jälkeen niittelin trimmerillä alapihan puolen saniaisia. Aino kysyi, onko meillä tohoa, jolla voisi kokeilla poistaa sammalia kivien päältä. No onhan meillä kaasupatruunalla toimiva pieni toho. Siinä patruuna oli tyhjä ja vaihdoin tilalle uuden. Kun sytytin tohoa, leimahti se liekkeihin. Vuoto! Yhtäkkiä minulla oli kädessä reippaan koripallon kokoinen tulipallo. Yritin nopeasti puöräyttämällä saada sitä sammumaan, mutta ei se onnistunut. Oli pakko heittää se pois kädestä ja piha-allas oli sopivasti hollilla. Ei altaassa vettä ollut, mutta olipahan tulipallo nyt palamattomalla alustalla. Heitin sen päälle pari ämpärillistä vettä, mutta liekin eivät sammuneet. Kolmas ämpärillinen tepsi. Tuli sammui, kun altaassa veden pinta nousi hieman. Vesi poreili, kun kaasua virtasi yhä vuotokohdasta. Meinasi siinä alussa hihat kärähtää. Ja onneksi oli hanskat kädessä.

Aloittelin sitten aamupalan jälkeen kesän pääprojektia. Kellarin etuosan uusimista. Ensimmäinen puolitoistatuntinen meni vanerien ja niiden tukirakenteiden purkamisessa. Vein maitokärryllä purkuroinat kokkoon.

En olisi uskonut, millainen operaatio oli edessä. Kivet ja hirret uhkasivat suistua alas hallitsemattomasti. Kerran niin kävikin ja vain tuurilla jalkaluuni säilyivät ehjinä. Tuota paikkaa aikanaan rakentaessani olen vielä ollut mies parhaassa iässä. Nyt vanha ja raihnainen ukonraato. Märät hirret olivat käsittämättömän painavia. Keveitä eivät olleet myöskään ne kivet, jotka olin tunkenut hirsiseinustan taakse. Sain kuitenkin kaksi kolmasosaa hirsien ja kivien  purkamisesta tehtyä. Huomenna jatkuu. Ihannetilanne olisi se, jos saisin purkuhommat valmiiksi ja seuraavalla kerralla pääsisin jo rakentamaan uutta.

Ainolla melkein koko päivän kestänyt urakka. Saunan siivous ja pesu. Uskaltaakohan tuonne mennä ollenkaan? likaantuu vielä!

Torstai, 28.5.2026

Eilen tietenkin ruokalevon jälkeen kahvit. Laitoin peräkärrynkin valmiiksi auton perään. Testailin peräkärryn polttimoita - yksi pimeänä. Ruuvasin punaoranssin suojamuovin pois. En kuitenkaan saanut polttimoa irti, joten laitoin suojan takaisin. Kävin tasoittamassa pahimpia raiteita kuokan ja rautaharavan kanssa. Tuosta meiltä noin 50 metrin päästä tietä pohjoiseen.

Tänään aamulla +6 astetta. Tuuli hieman käännähtänyt ja ei ollut enää suora vastaranta. Aamupala aikaisin. Lähdin ajelemaan kohti Ylitorniota jo ennen kahdeksaa. Kun peräkärry oli hinauksessa, meni matkaan yli kolme varttia. 50 minuuttiakin. IKH:n aitauksesta etsin paikan, jossa sain alkaa keräämään kampetta kyytiin. Muutama painekyllästetty lankku. Kahta eri kokoa. Pari filmivaneria. Sidoin tavarat kunnolla kärryyn, koska kärryn päätylaudat eivät olleet paikoillaan. 7 liinaa. Pitkin ja poikin. Aikaa meni toista tuntia etsimiseen ja pakkaamiseen. Henkilökuntaa ei näkynyt paikalla ollenkaan. Paluumatkalla pysähdyin yhden kerran tarkistaakseni liinojen kireyden ennen soratieosuutta. Kireällä olivat. Kuseksin rakon tyhjäksi. Voi kun helpotti! Niitä harvoja nautintoja, joihin ei tule himo!

Mökillä 10:45. Liki kolmen tunnin reissu. 103 kilometriä. Sopivasti välipalan aika. Purin sitten kuorman. Yhden liinan kanssa meinasi olla vaikeata. Sain kuitenkin asian hoidettua. Kun oli kärry vielä auton perässä, käväisin näppäämässä muutaman lapiollisen hiekkaa. Täytin hiekalla parista kohdasta tien pahoja kuoppia. Tuosta paikasta, missä eilen jo jotakin harjanteita tasoittelin.  Ei niistä hyvä tullut. Vaatisi mursketta koko matkalle. Monta autokuormallista. Ei siinä muutamat lapiolliset juurikaan auta. Kolea päivä. Hikisesti taisi 10 asteen raja rikkoontua.

Ruoka kahden maissa. Hetki pitkällään. En kuitenkaan nukkunut. Usein riittääkin vain se, että on hetken vaaterissa. Tankkasin pikku aggregaatin ja kannoin sen mökin nurkalle. Jospa läppärin kautta katselisi viiden jälkeen lätkää.

Keskiviikko, 27.5.2026

Emme olleet aamulla hopussa lähtemään liikenteeseen. Ei ollut mitään kiireellistä tai pakollista hommaa mökille suunnitteila iltapäivälle. Kävin jopa suihkussakin, kun aikaa oli. Kuitenkin matkaan päästiin ja mökillä oltiin puolen päivän aikaan.

Kämpässä kymmenen, ulkona kymmnenen. Plusasteita. Voimakas pohjoistuuli. Onneksi kuitenkin poutasää. Kamiinaan pakolliset tulet. Tälle päivälle oli joku aika sitten ennustettu jopa takatalvea. Tuulen vuoksi kylmää oli, mutta ei sentään talven tuntua.

Kävelin mutkan laavulla. Siellä paisteessa mukavan lämmintä. Mittarissakin +12 astetta. Kastelin pottumaata. Poltin vähäiset pömpeliroskat.

Viritin sitten kattotelineet. Plokkasin esille kunnolliset liinat valmiiksi. Huomenna tai ylihuomenna voisin tehdä sen reissun maalikylille. Tyhjensin peräkärrystä roskat. Pumppasin renkaisiin hieman ilmaa. Laitoin auton vetokoukun sähköpistokkeeseen adapterin. Monenlaista puuhaa. Ei tarvitse noita sitten lähdön hetkellä miettiä.

Ruoka kolmen aikaan. Lepäilyä. Kämpässä yhä aika viileää. Uudet tulet kamiinaan.

Tiistai, 26.5.2026

Melko aamusta lähdin kauppareissuun. Olin jo aiemmilla reissuilla huolehtinut asioita pitemmän kaavan mukaan. Nyt listalla olikin lähinnä hedelmiä ja maitotuotteita. Ostoskuittia ei voinut pituudesta moittia. Ja loppusummakin oli vähintään kohtuullinen. Joskus näin. Vaikka kyseessä olikin viikon selviytymiseväät.

Kun loppukesällä ilman kosteus hipoo jatkuvasti sataa prosenttia, tuppaavat meidän mosaiikkiparketin palaset nousemaan kuprulle. Aina yhdestä ja samasta paikasta. Viime kesänä päätin, että liimaan parketin yhdestä paikasta uudestaan, kunhan kosteusprosentit ovat suosiollisia. Talvellahan kosteus on pienimmillään. Mutta silloin mahdollisten liimahöyryjen tuuletus voi olla epämieluisaa asumiselle. Aino on pariin otteeseen huomauttanut korjattavasta asiasta. Nyt ryhdyin toimeen, kun liimakin oli valmiiksi ostettuna.

Nätti homma. Ensin vain en ollut aivan varma, mikä kohta vaati korjausta. Irtopalan löydyttyä alue selkeni. Irroittelin täysin irtonaiset palat. Oli tietenkin erityisen tärkeää muistaa, mikä palanen oli mistäkin paikasta otettu. Väärään paikkaan eivät kaikki palat tulisi sopimaan. Imuroin irtopölyt ja rostat ja levitin liiman. Asentelin palikat. Pyyhin mahdolliset ylimenoliimat. Hieman painoa päälle ja jääköön siiten.

Kalaruuaksi vaihteeksi lohisoppa. Sitten ei mitään kummempaa. Paitsi ... yksi asia. Huomenissa tarkoitus lähteä mökille. Peräkärry on mökillä ja sitä en haluaisi käyttää Torniossa asti. Haen loppuviikosta kampetta Ylitorniolta. Sieltä en kuitenkaan saa niitä lapetikkaita, jotka aion asentaa. Pakkaus on 185 senttiä pitkä. Se mahtuisi auton sisälle, mutta vaatisi etupenkin siirtämisen niin eteen, ettei siinä pysty enää istumaan.

Ratkaisin ongelman sillä, että laitan tikaspaketin kattotelineelle. Paitsi että ... minulla ei ole kattotelneitä. Ratkaisin ongelman sillä, että lähdinpä hakemaan Motonetistä sellaiset. Ja niin sitten sinne. Löysin paketin, ja kiirehdin kassalle. Kun tuli vuoroni, huomasin, että pörsi oli jäänyt kotiin. Ratkaisin asian sillä, että käväisin kotona sen hakemassa. Hieman nolotti. Vanhuus ei tule yksin!

Vasemman käden etusormessa on ollut kohta parin viikon ajan tulehdus. Heti kynnen takana. Olen odottanut sitä, että siihen alkaa muodostumaan paise. Saan sitten sen puhkaista ja tyhjentää. Paisetta vain ei ala näkymään. Taitaakin alkaa parantumaan koko sormi. Kipu on hellittänyt. Turvotus laskenut. Väri palautumassa normaaliksi. Olen aiemmin maininnut, että kun iho altistuu allergeeneille, saattaa se vaikuttaa moneen paikkaan ja eri tavalla. Bakteerit ja sienet hyökkäävät heikentyneen puolustuksen läpi. Tästä varmaan on kyse tämänkin tulehduksen kanssa.

Alkuillan lätkäpeleissä sekä USA, että Ruotsi välttyivät katastrofilta ja selviytyivät jatkoon. Myöhäispeleissä mukana olevat ovat kaikki varmistaneet jatkopaikan. Enää on vain kyse siitä, mitkä ovat sijoitukset lohkoissa ja miten puolivälieräparit muodostuvat. Nyt on jäljellä kuitenkin vain kovia vastustajia. Kaikille. Ja se on nyt selvää, että tämän illan jälkeen on kaikki tulevat ottelut voitettava. Oli vastassa kuka vain!

Suomi pelasi ihan hyvin. Mutta alku ja loppu olisi saanut mennä paremmin. Torstaina vastassa Tsekki. Jos silloin tulee tappio, ovat kisat meidän osalta ohi!

Maanantai, 25.5.2026

Päätin aamupäivällä tehdä pienen ulkomaanreissun. Haaparannalle vain kuitenkin. Siinäpä meikäläiselle kansainvälistä matkailua ihan nokko! Tankkasin, vaikken ollut perillä polttoaineiden hintaeroista maiden välillä. Veikkaisin kuitenkin, että Suomessa bensa on kalliimpaa. Ajoa edellisen tankkauksen jälkeen ei niin hirmuisesti ollut, joten ei sitä säästöäkään paljoa tullut. IcaMaxista sitten lähinnä ne normaalit sen puodin spesiaalit.

Keitin eilen sen verran ylimääräisesti pottuja, että tälle päivälle niitä sai paistaa. Possunlihaa ja vihanneksia höysteeksi. Helppo ruoka, kun oli osin jo asiaa ajateltu. Niinhän se meillä on. Ruoka on pakollinen juttu päivittäin. Ei siihen tuhlata liikaa aikaa. Tärkeätä on vain se, että ruoka on riittävän maittavaa ja mielellään terveellistäkin. Ainakin keskimäärin. Voita saa käyttää. Suolaakaan ei saa liikaa pihistellä. Äitin sananlaskun mukaan: Suolanen ja sakkee, se on köyhästä makkee!

Pitkin päivää on sadelut hieman vettä. Ei kuitenkaan haitaksi asti. Kesä on alkamassa tosissaan ja ruohokin jo leikkuurajassa. Pakko suorittaa ensimmäinen leikkuu, kun oli sopivasti poutaisempaakin. Saattoi olla selvästi aikaisin ruohonleikkuu meillä. Leikkasin samaa kuumaa naapurin puolen myös. Veikkaan, että ensi viikolla on uusi leikkuu edessä. Alkukesästä viikossa tapahtuu niin paljon.

Neljän jälkeen tarkistin sähköpostini. Ei ollut IKH vastannut tiedusteluuni. Oli pakko soittaa sinne, koska haluamallani tiedolla olisi varmaan vaikutusta mökille menoon. Sain hintatiedot. Sain saatavuustiedot. Ihan juuri niitä toivomiani ei löydy. Vastaavia kuitenkin. Kalliimpia, kuin Torniossa. Mutta matkaakin alle puolet Tornion reissusta.

Iltapäivän päätteeksi kävin Lidlissä ja Prismassa. Aloin jo ottamaan ruokatarviketta ajatellen seuraavaa mökkirupeamaa. Pehmopapereita myös. Röörin molemmat päät on pidettävä tyytyväisinä. Pitemmän tähtäimet juttuja. Huomiseksi on suunniteltu viikon varsinaista kauppapäivää. Tämänpäiväisellä tarkoitus vain keventää huomista taakkaa.

Mitä enemmän ollaan mökillä, sitä vähemmän kuluu marjoja. Tein jälleen 3 litran seoksen puolukasta ja mustikasta. Puhdasta marjaa on molempia lajeja vielä 3 litraa. Mustikan satokauteen on aikaa kaksi kuukautta. Puolukan kolme. Mansikkaa on vielä 6 rasiaa. Satokauteen hieman toista kuukautta. Kaikki laskelmat ovat osuneet erittäin hyvin kohdilleen. Kesän edistymisestä riippuu nuo marjojen tulevat sadot. Ensi kesänä voisin hieman pienentää mustikka- ja puolukkakiintiötäni. Tilalle olisi vain saatava ämpärillinen hillaa ja toinen karpaloa.

Sunnuntai, 24.5.2026

Luvattu vesisade alkoi yhdeksän aikaan. Mökillä taisi kuitenkin yhä pidellä poutaa. Aino kaivoi imurin esille ja alkoi touhuilemaan. Lähdin tihkun alettua käymään Prismassa. Paitsi, että se ei ollutkaan vielä auki. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun olin sunnuntaina liian aikaisin kauppareissussa. No, Tokmanni oli auennut ja sieltä sain tarpeellisia täydennyksiä.

Olisi siis mökillä ollut poutaa alkuiltapäivään asti. Siellä vesipisaroita alkoi tulla vasta puoli kolmen maissa. Ei silti yhtään kaduta, että tultiin pois jo eilen. Saatiin eilen tehtyä läjäpäin kalapihvejä. Pyykit on pesty. Siivoiltu. Ja kaikkea muutakin.

Illan peliä odotellessa olen mietiskellyt tulevia mökkimatkoja. Lähinnä pitempiä oleskeluja ja niiden reissujen ruokahuoltoa. Myös sitä, milloin haen kesän pääprojektin tarveaineet peräkärryllä. Matka mökille kestää puolitoista tuntia suuntaansa. Jos mökiltä käy Torniossa asioilla, menee aikaa pelkästään matkoihin kolme tuntia. Siihen sitten rautakauppa ja ruokakauppa ja muut ... kohta alkaakin olla päivän reissu. Laitoin Ylitornion IKH:lle kyselyn ... jospa kaipaamiani juttuja löytyisikin sieltä!

Keskiviikoksi oli povattu jopa lumisateita. Näyttää siltä, että lunta emme sitten taidakaan saada. Pitää taas alkaa mietiskelemään mökille menon aikatauluja. Joko viikolla mennään, vai vasta viikonlopuksi?

Lauantai, 23.5.2026

Kesä tulee vauhdilla. Kaikkialla vihreää. Monet kukat alkaneet kukkimaan. Muuttolintulajeja älyttömästi. Sisiliskot heränneet. Monenlaisia päiväperhosia ilmassa. Kimalaiset ja koppakiisket pörräävät. Jänikset hulluina ... kutuaika kai. Koskelopari kiinnostunut pöntöistäni. Kirjosieppoja joka sieppopöntön vaiheilla. Tappioksi lasketaan yksi lehtokurppa, joka jäi haukan kynsiin.

Huomiselle luvassa reipasta sadetta. Siksipä ulkohommat on saatava lauantain aikana tehdyiksi. Aloitin katiskoista. Eilisen jäljiltä katiskat olivat rannalla miten sattuu. Laitoin ne paikkaan, jossa ne olivat viime talven. Veikkaan, että katiskat saavat olla nyt rauhassa vuoden ajan.

Katsoin sitten, että venettä voisi vetää 70 senttiä enemmän maalle. Aloin niin tekemään ja päivän suunnitelmat muuttuivat kertaheitolla. Nimittäin puupeti, jossa vinssi on kiinni, hajosi. Laho mikä laho. Puutolpan kara jäi maahan ja sitä piti alkaa kaivamaan lapion ja rautakangen avulla. Kiviä olin aikanaan laittanut tolpan tueksi. Ja korjaajan riemuksi. Periaatteessa pikku homma. Aikaa siinä vain tuhraantui. Ja likimain hellelukemat eivät helpottaneet työtä. Paljonko lie lämmintä paisteessa?

Syötiin ruoka kahden aikoihin. Pähkäiltiin sitten siinä sitä, että lähdetäänkö illaksi kotiin. Päätettiin sitten niin. Huomisen sade-ennuste päällimmäisenä syynä. Pikkuhommissa meni vielä pari tuntia. Neljän jälkeen lähdettiin ajelemaan.

Kotona puoli kuudelta. Kahvit. Sitten jauhamaan niitä kaloja. Kalaa oli 3,6 kiloa. Osan paistoin uunissa pellillä, osan paistinpannussa. Kahdeksalta kaikki paistettu. Pääsin lopulta suihkuun. Suihkun jälkeen vielä pihvien pussitus. Ja pussit pakkaseen.

ps. Norja voitti Ruotsin. Oho!

Perjantai, 22.5.2026

Viime syksynä huomasin, että venetelaan vaihtamani kölirulla ei pyörinyt kunnolla. Rupesin asiaa illalla tutkimaan. Vedin soutuveneen pois telan päältä. Jumissahan rulla taas oli. Hiekkaakin välissä. Minulla oli vanhastaan yksi kölirulla. Vaihdoin sen jumivan paikalle. Alkoihan pelaamaan. Rasvasin vielä akselin. Rulla muuttui tosi herkäksi.

Otin venetallista oviluukut pois. Asensin akun veneeseen. Sain sitten koneen nostettua ylös. Vein ahtaan kölirullan verkkohoneeseen ja leikoin sen päätyjä puukolla. Saattaa siitä vielä olla vararullaksi. Yhtä verkko/katiskalippua entrasin hieman. Ei tullut vielä valmista.

Pelattiin muutamat Kingdomit. Voitin vain yhden pelin. Oli pakko laittaa illan päälle kamiinaan pienet kyhyt.

Ainolle oli suunnitelmissa yksi pikku projekti harkkaamisen ohella: vanhan kukkapenkin laitto uuteen uskoon. Aamulla ennen aamupalaa Aino näytti, mihin keskiviikkona hakemani vuorimännyt on istutettava. Kaivoin sitten kuopat ja istutin puskat. Kaikenlaista oheisohjelmaakin siinä tuli. Aino jatkoi siitä, kun raskaimmat hommat oli tehty.

Aloin sitten laittamaan moottorivenettä veneilykuntoon. Ensin oli kiskottava soutupaatti kesäteloille. Syksyn viimeisillä avovesiviikoila se tulee ehkä taas käyttöön. Raskain homma oli kiskoa moottorivene tallistaan rantaan. Välillä piti nostellakin perää poikkipuiden päälle. Lopuksi kaikki oleellinen rekvisiitta veneeseen ja koeajo. Starttasi muuten ensi yrityksellä.

Välipala 11:aikaan. Kävin tyhjentämässä parit haravointijätesäkit rantaryteikön kuoppiin. Laitoin lisää neulasia vuorimäntyjen väliin ja lisäsin siihen yhden laattakiven.

Olin päättänyt hakea katiskat pois järvestä. Katiskoissa ahvenia lujasti. Parisensataa. Ja kilon hauki. Plokkasin rannalla 60 isointa ahventa. Pienimmät laskin järveen kasvamaan. Perkasin aapot ja hauen. Pesin kalat ja välineet. Kalat kellariin valumaan. Ennen kolmea valmista. Kova nälkä. Ruoka maistui.

Torstai, 21.5.2026

Aamulla pakkasin autoon tavaraa. Aika täyteen se tuli. Aika paljon se helpotti, kun jätin kaasupullon kotiin. Mökillä on varakaasua, joten voin hyvin viedä kaasun sitten, kun tilaa taas on paremmin.

Mökillä oltiin 11:04. Ensimmäinen kerta tälle vuodelle, kun ei ollut hoppua laittaa kamiinaan kyhyjä. Sisällä liki +15, ulkona 2-3 astetta enemmän. Jääkaappi tietenkin päälle. Autosta kamppeiden purku. Välipala.

Lähdin sitten vähitellen pottumaalle. Levitin apulannat. Istutin potut. Vai kylvinkö? Jos olisi pitkät idut, voisi se olla istuttamista. Iduttomat olisi kylvettävä. Idut olivat nyt pisimmillään viisisenttisiä. Kai nyt oli kylvämisestä kyse. Pottupenkkini on tällä hetkellä 1x5 metriä. Eli viidesosa raivaamastani peltotilkusta. En tehnyt siihen vakoja, vaan raotin kuokalla maata sen verran, että sain aina koloon siemenpotun. Kolmeen riviin, tasavälein. Lopuksi kannoin vettä maalle 70 litraa. Maa oli valmiiksi kosteaa, mutta uskoisin, että nyt aloitus on hoidettu mallikkaasti.

Yhden aikaan palasin mökille. Varjossa liki +20. Aino oli harkannut. Ja oli ihan puhki. Samoin oli meikäläinenkin. Huh ... miten tämän kesän pärjää, kun jo nyt on näin tiukkaa?

Syötiin ruoka. Puolen tunnin lepäily. Laitettiin humalalle muutamia lankoja. Ensimmäiset humalan alut ovat jo 30-40 sentin mittaisia. Oli korkea aika alkaa muotoilemaan tulevaa tupasta. Ukkoskuuroja. Ilma raikastui oleellisesti.

Keskiviikko, 20.5.2026

Aamulla todettua: Jos huomenissa mennään mökille, on tänään tehtävä ostosreissuja muutamaan kohteeseen. Aamuyöllä sateli vielä aika reippaasti. Aamulla kuitenkin poutaantui ja kastumisesta ei ollut pelkoa.

Valmistauduin ensimmäiseen reissuun lähtöön ja Ainokin halusi tulla matkaan. Suunnittelemani kiertojärjestys muuttui, mutta eipä sillä ollut merkitystä.

Ensin ajeltiin Cittariin. Siellä viivyttiin kemppariosastolla jonkun aikaa. Sekä kotiin, että mökille kerättiin kesäksi kampetta. Ja tietenkin loppuviikoksi syömistä.

Jatkettiin sitten Tokmannin puutarhamyymälään. Hakemaan vuorimännyn poikasia. Piha oli melko tyhjä. Vuorimäntyjä ei ollut. Palattiin kotosalle.

Lähdin sitten uuteen reissuun, kun ensimmäiset ostot oli purettu. Hankkijan uudesta Tornion myymälästä sain ne vuorimännyt. Jatkoin siitä Tokmannin alakertaan ja löysin kyselemättä parit katkaisijat. Edelleen jatkoin sitten Prismaan. Sieltä viikonlopun hedelmät ja leivät. Siinäpä sitä kauppareissua aivan nokko tälle päivälle.

Syötiin kalaruoka toista päivää peräkkäin. Niitä kalapihvejäni muusin kanssa. Kannatti niitä silloin värkätä. Saatan tehdä lisääkin ja sitten otankin katiskat ylös järvestä.

Alkuillasta tai paremminkin loppuiltapäivästä huomasin Tori.fi -myynti-ilmoituksen ja kiinnostuin välittömästi. Kyselin myyjältä joitakin tietoja ja jäin vielä odottelemaan lisätietoja. Saapi nähdä, miten käy! No kävihän siinä niin, että illan päälle kävin noutamassa Arpelan perukoilta uuden (käytetyn) kulkupelin mökkikäyttöön. Korvaamaan talvista potkukelkkaa.

Iltsella pilvistyi. Ja pimeni aika lailla. Ihan kuin olisi alkamassa satamaan. Niin ei kuitenkaan ollut. Poutaa piteli. Parempi kai niin. Olisi Sihtuunan valtaväylä kuiva, kun huomenissa siitä ajetaan.

Tiistai, 19.5.2026

Mökkikamerat ovat hauskoja seurattavia. Välillä siellä on vilinää, etenkin kun olemme poissa. Eilen kävi jänis, joita taitaakin olla eniten esillä porojen jälkeen. Nyt aamuyöllä kävi kettu ja aamupäivällä koppelo. Pikkulintuihin ei kameroissa riitä herkkyys. Hyvä onkin, sillä muuten kamerat kuvaisivat jatkuvasti. Tuo koppelo taisi olla ensimmäinen kuvaan päätynyt koppelo. Metsäkauris on toinen harvinaisuus. Vaikka molempia ollaan nähty enemmänkin, niin ei niitä kameran eteen jatkuvasti satu.

Tänään kalaruuan vuoro. Aino pyöräytti lohikeiton. Oli hyvää. Tietenkin. Iltapäiväkahvia ei ollut. Kun vuorossa oli kevätkauden viimeinen pelimuori-ilta, niin olin kuulemma minäkin saanut etukäteiskahvikutsun. Ok.

Kävin kuitenkin tankilla ja muilla pikku asioilla ennen kahvireissua. Menomatkalla sillan yli jouduin odottamaan jonossa. Rekasta purettiin nosturilla tarvikkeita siltatyömaalle. Paluumatkalla kävi hyvä tuuri, kun liikenne katkaistiin juuri meikäläisen perästä.

Käväisin viemässä Ainon. Sain myös ne luvassa olleet kahvit. Tulin sitten kotosalle. Autossa hemeletin kuuma ja laitoin ilmastoinnin puhaltaan kylmää päin näköä. Ei tullut kylmää. Voihan nenä, ilmastointi ei pelannut. Pienen hetken jälkeen kaupungille ja taloyhtiön hallituksen kokoukseen. Ihmeiden aika ei ole ohi. Ilmastointi pelasi! Hallituksen kokous sujui ihan ok uuden isännöitsijän ollessa enimmäkseen äänessä.

Kotona yksi länkkäri, jota en ollut aiemmin nähnyt. Ja yksi pätkä toisenlaista tallennetta. Kun tästä taas poistumme torstaina mökille, ei tallennuksia ole purkamatta ehkä yhtään. Kun perjantaina tultiin mökiltä, oli yksittäisiä pätkiä viitisenkymmentä. Jotkut vain puolen tunnin mittaisia. Joukossa kuitenkin elokuvia, pitkiäkin. 

Ulkosalla vesisadetta. Sadetta huomennakin jonkin verran. Jatkossakin sateisia päiviä, ei kuitenkaan monia. Sadetta kuitenkin tarvitaankin, jotta kasvukausi käynnistyy hyvin. Ollaan sisähommissa, jos sataa rankasti. Pikku sade ei niin haittaa. Raikastaa vain ilmaa.

Maanantai, 18.5.2026

Aamupalalla mietittiin sitä mökille menoa. Kesäaika on koittanut ja mökeillä alkaa olla lomalaisia. Siksi  saatamme mekin viettää siellä enemmän aikaa. Ja onhan se niin, että siellä sitä tekemistä olisi. Koko ajan. Alustava suunnitelma on se, että mennään torstaina.

Lähdin sitten melko aamusta kauppareisuun. Motonetistä kaasua 11 kg:n pullo. Sitten Prismaan. Otin sieltä pari kiloa porkkanoita. Tietenkin hieman nyt alkuviikon asioita. Enimmäkseen kuitenkin mökkieväitä. Päiväykset huomioiden.

Olisi syytä nyt myös alkaa suunnittelemaan niitä mökin remppahommia. Peräkärry on mökillä ja se on tuotava kotiin, jotta saan haettua hieman kampetta mökille vietäväksi. En haluaisi ottaa kärryä Tornioon yhtään pitemmäksi aikaan, kuin on pakko. Yksi yönseutu riittää. Ja en myöskään halua tehdä toista kärryreissua mökiltä/mökille. Yksi reissu riittää. Eli hiukan suunnittelemista vielä edessä.

Laitoin ison vuoallisen kanan koipireisiä uuniin. Sekaan neljä parinsadan gramman rintafilettä. Aloin pilkkomaan niitä juuri ostamiani porkkanoita. Aino tuli kaveriksi. Pilkotut porkkanat sitten kiehumaan. Kasvisliemikuutiot sekaan. Vielä sitten aika iso kattilallinen riisiä kiehumaan. Ennen keskipäivää syötiin kanaa ja riisiä. Loput rasioihin ja esijäähtymään, 7 tupla-annosta. Porkkanatkin rasioihin ja odottamaan. 9 rasiaa. Iltapäivällä pakkaseen.

Mökillä tuskin tulee jääkiekkokisoja seurattua. Läppärillä niitä voisi katsoa, mutta enpä tiedä. Tänään kuitenkin vastassa USA ja tietenkin sitä aletaan katsomaan. Jenkeillä ei ole hirmu vahva joukkue. Pitäisi olla suomalaisilla hyvät voittosaumat. Ja saumat sitten pitivätkin.

Sunnuntai, 17.5.2026

Viisufaneille tuli yöllä lunta tupaan. Meillä se näkyi runsaana vesisateena. Vettä onkin satanut illan ja yön aikana reippaanlaisesti. Ilma poutaantui keskipäivän seutuvilla. Lämpenikin liki kesäisiin lukemiin.

Kaapissa oli pastapaketti. Päätimme tehdä siitä makaronilaatikon tapaisen ruuan. Valmistustapa ja mausteet kuten makaronilaatikossakin. Samaa vehnäjuttua pastat, makaronit ja spagetit. Ainakin likimain. Hyvä tuli laatikosta. Ei sitä erottanut originaalista muuta kun ulkonäön perusteella. Ison vuoallisen teimme, joten pakkaseenkin taas monta annosta.

Viikon "loma" mökillä jätti tietenkin taas omat jälkensä iholle. Mutta ei niin pahoin, kuin olin pelännyt ja miten aiemmin oli tehnyt. Huulissa ja kämmenselissä harrastelut näkyvät ja tuntuvat eniten. Ollaan kuitenkin palattu mökiltä jo perjantaina, joten pian voi odottaa ongelmien rauhoittuvan kokonaan. Ja kun seuraavaan lomapätkään on aikaa vielä useampia vuorokausia, voi edessä ollakin useita oireettomia tai ainakin vähäoireisia päiviä.

Paitsi ... oli sitten illemmalla jo ilmassa kysymys, milloinka ollaan menossa mökille. Ja kauanko siellä ollaan. Tekemistä siellä olisi. Onneksi ei puuhommia. Ja lämmityskin olematonta. Voisi pahemmilta vammautumisilta välttyäkin. Joko mennään keskiviikkona tai torstaina ... päätettäneen asia huomenissa.

Viime vuonna loppukesästä tein valmistamaani minikorona-peliin käypäsen lisäpelin. Ventti-mölkyn. Kirjoitin silloin paperille pelin säännöt ja ohjeet. Nyt kirjoitin ne tietsikalle ja tulostin. Mistäpä sen tietää, vaikka tulisi sitäkin kerran kokeiltua!

Lauantai, 16.5.2026

Laitoin aamulla pyykkikoneen päälle. Se neljäskin koneellinen. Niin .,.. laitoinko päälle? Kun menin määräaikana ripustamaan pyykkejä, oli koneessa kuivat likapyykit. Kone rikki? Olin varmaan vain unohtanut laittaa koneen päälle. Uusi yritys ...homma toimi.

Jo iltasella aloin rakentelemaan kauppalistaa tälle päivälle. Moni asia alkaa olla lopuillaan. Tänään reissu on tehtävä. Apteekissakin olisi tällä viikolla käytävä.

Kymmenen aikaan lähdin kauppakeskuksen suuntaan. Lista oli pitkä. Ja tavaraa kertyi. Ja painoa. En edes yrittänyt ottaa kaikkea tavaraa koko viikoksi. Osa elintarvikkeista riittänee kuitenkin viikoksi. Seuraavalle viikonlopulle on tehtävä kuitenkin niihinkin täydennykset. Olin hiukan yllättynyt vallitsevasta vihreydestä. Kesä tulee vauhdilla. Meillä vihreys on kuitenkin vähäisempää, kuin kaupungilla.

Kun oltiin välillä viikko mökillä, kertyi sinä aikana kymmeniä tallenteita. On selvää, ettei niitä ihan heti saa katsottua. Jotakin ollaan kuitenkin saatu pois päiväjärjestyksestä. Eilen katsottiin suorana Saksa-peli. Tänään vuorossa Unkari. Myöhäisillassa Euroviisut ja siitä ei varmaankaan neuvotella, mitä iltakymmenen jälkeen katsotaan?

Suomi on nyt pelannut kaksi ottelua ja voittanut molemmat. Ei kuitenkaan ole aihetta röyhistellä rintaansa. Vastassa on ollut joukkueet sieltä heikommasta päästä. Vaikka peli onkin hetkittäin pyörinyt hyvin, olisi maaleja pitänyt tulla aika lailla enemmän. No, on joskus kisat alkaneet heikomminkin ja silti ollaan noustu sinne mainepaikoille. Sais nährä!

Tuli mieleen yksi asia noista viisuista. Siellähän musiikki tulee nauhalta. Aikanaan viisujärjestäjillä oli orkesteri, jota johti vuorollaan kapellimestari esiintyjämaasta. Ossi Runne oli Yleisradion vakiokamaa. Aika monena vuotena hän johti Suomen vuorolla orkesteria. Piti ihan tarkistaa: 22 kertaa.

Sinnittelin valveilla niin kauan, että näkisin ja kuulisin Suomen esityksen. En sitä ole sattunut kuulemaan, enkä ole sitä alkanut erikseen netistä etsimään ja soittamaan. Aino sanoi, että sehän tulee jatkuvasti radiosta. Meillä radio ei ole koskaan auki kotona. Autossa on ja harvakseltaan mökillä. Mutta jos minulla ei ole kuulolaitteet korvissa, on kuulo aika kehno. En välttämättä erota, laulaako Kauko Käyhkö vai Michael Jackson. Kaikki on samaa mölinää, ellei radio sitten pauhaa aivan täysillä. No niin ... esitys nähty. Kai se oli ihan ok!

Perjantai, 15.5.2026

Oltiin se jo päätetty, että tänään lähdetään ajelemaan kotiin. Eilen laskeskeltiin, että lähdetään joskus alkuiltapäivästä. Syödäänkin vielä mökillä. Herättiin aamulla taas jo ennen kuutta. Ennen aamupalaa kävin harrasteluterassilla pilkkomassa syttösäleitä pikku kopallisen. Hain räystäiden alta 50 litraa kirkasta sadevettä saunaan. Aamupalan jälkeen vaihdoin pariin kameraan akut. Ei olisi vielä ollut ihan tarpeellista. Mutta kun vara-akkuja oli matkassa, niin sama se. Lapioin pihamaan kahta kinosta. Seuraavalla reissulla niitä ei enää ole. Ja toivottavasti routakin on sulanut.

Oli kaikki hommat suurin piirtein tehty ennen yhdeksää. Aino sitten ehdotteli, että jospa lähdetäänkin kotimatkalle ihan kohtapuoleen. Ok. kävin viemässä pienen roskapussin laavun pömpeliin. Käväisin vielä naapurissa ilmoittamassa lähdöstämme.

Lähdettiin ajelemaan 9:50. Rannalla ei sitä oikein huomannutkaan, mutta kauempana kylmästä järvestä alkoi koivuissa olla jo hiukan lehden alkua. Paikoitellen vihersi jo kummasti. Torniossa ei vihreää juuri näkynyt. Meri vaikuttaa täällä kauan.

Kotona ensin kahvit. Sitten kävin suihkussa. Kolme koneellista pyykkiä. Yksi jää huomiselle siksi, ettei pikkupyykille ollut enää kuivauspaikkoja. Jauhoin kalat ja paistoin niistä kolmisenkymmentä pihviä. Hyviä tietenkin. Ennen jääkiekkoa erinäisiä tallenteita. Joitakin katsottiin. Joitakin Aino poisti tarpeettomina.

Helatorstai, 14.5.2026

Aamulla mietin, että jokohan pistän tänään potut maahan! Olisikohan kuitenkin liian aikaista? Lunta on vielä paikoin. Ojissa paljonkin ja meillä pihassa. Alapihan puolella iso kinos katolta pudonnutta lunta. Mökin eteläpuolella linkolunta vielä enemmän. Tulin järkiini. Sen verran kuitenkin oli pottuhommat mielessä, että hoitelinkin syötyjen pottujen osaston vaihteeksi ajan tasalle. Ennen kuin täyttöaste on turhan korkea.

Aloittelin sitten järjestelemään harrasteluterassin seutua. Sinne kun on kerääntynyt tavaraa jos minkälaista. Mutta ne ovat tietenkin jonkinlaisia merkkejä siitä, että olen jotakin touhuillut. Käyköhän niin, että kun siivoan paikat, voi joku saada sellaisen käsityksen, ettei allekirjoittanut tee yhtikäs mitään!

Tauko yhdentoista aikaan. Olin saanut siihen mennessä oikean puoleisen terassiosan käytyä läpi. Välipalan jälkeen vasen puolisko. Se olikin hieman helpompi. Väsäsin aikoinaan molemmille puoliskoille metrin mittaisen penkin. En ole niihin kertaakaan istuutunut. Joten nyt siirsin ne pois. Toisen kelkkavajaan, toisen varapuuvarastoon. Niissä kummassakin on välillä tarve istua. Ajattelin tehdä myöhemmin oikeaan reunaan 3-4 laudan levyisen hyllyn. Vasemmalla puolella sellainen jo onkin. Isompi vain.

Ruuan jälkeen hetki pötköllään. Laitoin saunaan tulet. Keräsin työvaatteet pyykkipussiin. Purut varistelin taskuista niin tarkoin, kuin pystyin. Kotiin lähdetään huomenna tai viimeistään lauantaina. Työvaatteita en enää tällä reissulla tarvitse.

Tuuli kääntyi itään ja voimistui. Pilven päältä puhalteli niin, että terassilla matot rullaantuivat. Illemmalla luvassa kovaa sadetta. Hetken verran vain.

Keskiviikko, 13.5.2026

Heräsin jo klo 4:40. Kävin pikaisesti metsän reunassa ja kömmin takaisin peiton alle. Uni ei tullut, joten kömysin alakertaan. Ulkona hiukan pakkasella. Sisällä 18-19 astetta, joten laitoin kamiinaan pikku kyhyt. Ja kahvit kiehumaan. Yksi kamera ollut muutaman päivän toimimaton. Käväisin sitä katsomassa. Alkoi se lopulta toimimaan.

Aamupala ennen puolta kahdeksaa. Järvi tyven, mutta iltapäivälle oli ennustettu tuulisempaa. Siksipä lähdin heti aamusta katiskoille. Kolme katiskaa, melkein vieri-vieressä. Ensimmäisessä parin kilon hauki ja 13 ahventa. Toisessa kaksi ahventa. Kolmannessa 5 matikkaa. Hieman outoa, mutta olkoon.

Heitin 2 pientä matikkaa takaisin järveen. Muut korjasin. Matikat hieman hauskoin. Vein paloitellut ja valutetut kalat kellariin. Siellä 0-keli. Kotiuduttuamme perjantaina tai lauantaina teen niistä tahnan ja paistan pihveiksi.

Siirsin kelkan vajassaan seinän viereen. Ruohonleikkurin siirsin keskiväylälle. Eli paikkojen vaihto kesäksi. Kärräsin risuja laavun kokkoon. Muutakin puuroskaa sinne meni. Yksi vanha kapelli oli haurastunut melkoisesti. Leikkasin siitä talteen kaksi tervettä osaa. Loput kokon peitoksi. Kannoin vanhan linnunpelättimen pottumaan laitaan. Jospa närhet jättäisivät syksymmällä pottumaan rauhaan. Pottumaan laidassa yksi pikkuinen korvasieni.

Kapellin tavoin ovat vanhat auringonkukan siemensäkit myös haprastuneeet. Säkkejä on kahta eri laatua ja se toinen on tosi heikko. Osassa on purua kuivikkeeksi. saapi olla varovainen, ettei säkki hajoa käsiin.

Loppuiltapäivästä yhä tyyntä. Kävin äestämässä pottumaan ja poltin samalla reissulla pömpeliroskat. Kahvin aika!

Tiistai, 12.5.2026

Jo klo 7:n aikoihin kävin laittamassa pilkkomispaikan kuntoon. Tankkasin koneen. Sadesuojat siirsin syrjään. Muutkin asiat kohdilleen. Ennen kahdeksaa pilkkomaan. Kaksi tuntia meni, niinkuin olin arvellutkin. Laitoin ison mustan muovilaatikon kottikärryyn ja lapoin laatikon täyteen klapeja. Kärräsin laatikon varapuuvaraston ovelle. Siinä nostin laatikon sisälle ja kiskoin sen peränurkkaan, johon aloin rakentamaan pinoa. 5-6 vastaavaa reissua.

Jälkiraivaus. Ainokin tuli siistaamaan paikkoja. Ennen kahta kaikki valmista. Vain varastojen sisälle kurkistelemalla voi todeta, että puuhommissa ollaan oltu. No joo ... onhan tuossa varaston räystään alla näkösällä pari mottia puuta! Muut nyt tehdyt ovat kolmessa eri varastossa.

Tänään eilistä kovempi työpäivä, vaikka olikin lyhyempi. Mutta mahtavaa, että puuhommat ovat taas ohi!

Maanantai, 11.5.2026

Aamulla harmaata. Ilmassa pisaroita. Onneksi se ei isommaksi sateeksi kuitenkaan alkanut. Poutaantui peräti. Aamukahdeksalta olinkin taas rantteella. Pilkoin vuoron perään tuoretta puuta ja vastaavasti kuivempaa keloa. Märemmät pilkoin pienempään kottikärryyn. Varasto, johon märempää puuta oltiin laitettu, alkoi olla melkolailla täynnä. Kun kottikärryn pukkasi oviaukosta sisään, ei kärryn viereen enää mahtunut pinoamaan. Mutta kärryn aisojen väliin mahtui. Siitä Aino sai täytettyä viimeisen pinon. Sisälle ovensuuhun jäi sen verran tilaa, että parit tuohisäkit mahtuivat siihen.

Eilinen oli raskas työpäivä. Tänään oli huomattavasti helpompaa. Sain pilkottua kaikki kuivat puut. Välillä jouduin entraamaan varastopikkaa, kun yksi pystytuki oli irronnut yläpäästä. Pinosin myös hieman. Lähinnä pinojen yläosat jäivät minun hoidettaviksi. Kun olen näin helskutin pitkä! Märempiä puita jäi jonkun verran huomiselle. Olisikohan pariksi tunniksi hommaa. Lopetettiin kolmelta. Silloin juuri alkoi satamaan. Ja vettä tulikin aika rankasti jonkun aikaa.

Syötiin sapuskat. Oli taas poutaa ja kävin vielä järjestelemässä paikkoja. Lintu, ilmeisesti rastas, oli tehnyt pesää hauskaan paikkaan. Ainon potkukelkka on harrasteluterassilla katon rajassa ylösalaisin. Lintu oli havainnut sen istuimen hyväksi pesäpaikaksi. Sorry ... meille se ei passaa. Paikka tarvitaan omaan käyttöön. Voi olla, että lintu oli jo pesän hylännyt. Emme ainakaan sitä ole nähneet, vaikka siinä olemme kolmena päivänä olleet.

Ennen kuutta pimeni, kun saatiin seuraava kunnon sadekuuro. Saunan lämmitys aluillaan. Ensin kuitenkin kahvit.

Sunnuntai, 10.5.2026, Äitienpäivä

Perjantaina iltapäivän päätteeksi tuli viesti: kolmen lääkkeen resepti uusittu. Tänään aamukahdeksalta viesti kertoi, että se neljäskin on nyt uusittu. Ok, hommat sillä kantilla kunnossa.

Aamusta jälleen puusavottaan. Tänään vuorossa sahausta. Ainolla siis puuhommista vapaapäivä. Harava kuitenkin heilui. Päivällä totesi, että pihlajat kukkivat ennen kuin lumi sulaa. Epäilin, että taitavat puolukatkin kypsyä ennen! Parissa paikassa on yhä mahtikinokset. Jäisiä kasoja.

Kärräsin paltteja pilkkomapaikan lavalle. Tuoreet toiseen päähän, kuivat toiseen. Pilkottuina menevät sitten eri varastoihin. Kahdelta pitempi tauko. Selkä kipeä. Ruoka siinä vaiheessa. Ja vartin pötköttely. Jatkoin sitten askareita vielä jonkun aikaa. Sahasin pari renkullista ohuempia rankoja. Jäljelle jäi vielä epämääräinen kasa epämääräisiä pihlajan oksia ja rankoja. Mihinkähän niiden kanssa ryhtyisi? Huonot kuivumaan. Huonot palamaan. Säkitin purua varastoon. Peittelin puut ja muut.

Sadetta luvassa. Etenkin huomiselle ja keskiviikolle ja torstaille. Paltteja on niin paljon, että taitaa mennä pari päivää niitä pilkkoessa. Toivottavasti maanantain sade ei ole voimakasta. Olisi niin mukava saada puut tehtyä ennen viikon puoliväliä.

Lauantai, 9.5.2026

Lähdinpä kuitenkin eilen vielä hetkeksi pihalle. Kärräsin 3 isoa ja yhden pienen kärryllisen pätkäoksia pois varastointipaikalle. Aino pinosi parin kärryllisen verran kontallaan. Hyvä kun pääsi takaisin pystyyn. Kovaa hommaa! Pari kärryllistä jäi. Kaikki pätkät nyt pois puun kaatopaikalta. Risuoksia sielä vielä on, mutta ne mahtunevat yhteen maitokärrylliseen. Kaadetun petäjän jäljet pian kadonneet kokonaan. Tuli sitten vielä se kaipaamani tekstari. Kolme reseptiä uusittu. Yksi vielä uusimatta.

Aamulla pilkkomishommiin. Ja Aino pinoamaan. Jäljellä oli 11 suurinta petäjäpalttia. Hitaita pilkottavia. Ennen yhtätoista ja välipalataukoa olin saanut hienonnettua 6  palttia. Kahden aikoihin oli kaikki klapeina. Ja mikä parasta: kaikki oli varastossa pinottuna. Oikea olkapää tosi kipeä. Riitti hommat tälle päivälle. Tankkasin pilkkomakoneen. Peitin pressulla. Vein maitokärryt risujen luo, mutten alkanut lastaushommiin.

Tuuli oli kova. Järvi vaahtosi. Ei olisi saumaa lähteä vesille. Kirjosieppokoiraita saapunut varaamaan pönttöjä. Viime syksynä kävin pöntöt läpi ja tein uusiakin. Syötiin normaaliaikoihin. Lyhyet lepäilyt päälle. Laitoin saunaan tulet. Kamiinaan myös kyhyt. Olin viikolla ostanut pienen pussin siiklin siemeniä. Otin ne verkkopussista pois, etteivät idut katkeilisi. 102,5 pottua. 2,5 kiloa. Eli pikkuruisia! 24,39 grammaa keskimäärin / pottu.

Lopulta sauna. Ja saunakahvit. Paistamani piirakat ovat maistuneet. Ainakin mustikkainen. Puolukkaista ei ole vielä aloitettu. Kreemimoka ei ole haitannut.

Perjantai, 8.5.2026

Nyt se sitten on alkamassa ... viikon mökkeily. Kun ei ole tarkoitus käydä välillä kotona tai kaupassa, on kaikki tarpeellinen vietävä mökille matkassa. Tärkeimpinä tietenkin vaihtovaatteet ja ruuat. Ollaan aika kokeneita noiden osalta. Menekit ovat aika ailla selkeitä. Joidenkin ruokatarvikkeiden osalta mukaan otetaan jopa aivan täsmämäärät. Ei tietenkään aivan kaikkien. Kun paluupäivä on tiedossa, ei sitten kotiin kuskattavaa ruokapuolta juuri olekaan. Osa vaihtovaatteista on jo mökillä. Ja ruokapuolelta kuivaa tavaraa. Joten ihan kaikki asiat eivät ole tämän päivän asia.

Mökillä normiaikaan eli vähän yhdentoista jälkeen. Matkalla +8 astetta. Mökissä +5, ulkona +6. Ajattelin laittaa katiskat järveen. Siirsin venetelan ja pikku veneen rantaan. Kaivelin katiskat pressun alta. Kulpponarut hieman sotkussa. Yhden kulpon jouduin vaihtamaan. Oli tosi hyvä sää soudella. Vaikken kauempana käynytkään. Ihan tuohon likelle vein pyydöt.

Viime viikonlopulta jäi kottikärryn täydeltä pilkkeitä. Pinosin ne nyt. Sahailin lumen alta paljastuneen petäjän latvuksen oksat. Paksuimmat samaan kasaan edellisten kanssa. Ohuet omiin kasoihin. Pari nippua.

Ruoka kahden maissa. Hetki takan lämmitystä. Sitten lyhyt lepäily. Iltapäivällä on tullut sakeita lumipallerokuuroja. Työrupeamat kovin lyhyitä. Lepäilyn jälkeen kärryllinen oksanpätkiä varastoon ja pinoon. Taas märkiä lumipalloja taivaalta. Kahvin aika ennen viittä. Vieläkö poutaantuu ja jatkan kärräystä ja pinoamista?

Torstai, 7.5.2026

Tulevan viikon hommana on siis puun tekoa. Ja lisäksi puun tekoa! Kesän pääprojekti on kuitenkin se kellarin etuosan remontointi. Siitä on ollut jo suunnitelmia. Ja suunnitelmia on muutettu. Ja taas uusia suunnitelmia. Nekin muutosten kourissa.

Kauppareissun yhteydessä kävin K-Raudassa kyselemässä eri tarvikkeiden hintoja. Alustavasti. Hinnat on hyvä olla tiedossa. Ne vaikuttavat osaltaan siihen, millainen toteutus tulee olemaan. Sain hinnat ja varmistin, että ainakin tällä hetkellä kaikkea on myös saatavilla.

Rautakaupan jälkeen ajelin Prismaan. Tällä kertaa oli erityisen tärkeää se, että maito- ja lihajalosteissa riittää päiväyksiä. Perusmaidoissa ei tietenkään päästä parempaan, kuin ensi viikon puoleen väliin. Loppuviikolle minulla kuitenkin on varattuna pari purkkia säilyvämpää maitojuomaa. Päiväystä jopa kesäkuun lopulle asti. Makkarat ja leikkeet sain niin, että että päiväystä on jäljellä vielä silloinkin, kun palaamme mökiltä. Tärkeätä on tietenkin ottaa aina käyttöön ne, joiden päiväykset ovat ensimmäisinä tulossa kohdalle. Aina ei näin käy.

Kaupoissa tuotteet laitetaan tarjolle niin, että ensimmäisenä on tarjolla tuotteet, joista päiväys umpeutuu ensimmäisenä. On kuitenkin pakko joskus ottaa niitä perimmäisiä tuotteita, joissa päiväykset riittävät. Mutta onhan se tietenkin vähän noloa. Mutta en kyllä ota sellaistakaan tuotetta, joka sitten viikon kuluttua käyttöön otettaessa on jo aikansa elänyt!

Laitoin viime sunnuntaina kolmen lääkkeen reseptiuusintapyynnön Kantaan. Tiistaina lisäsin vielä neljännen. Kumma juttu, kun mitään ei ole tapahtunut asian tiimoista. Onneksi uupelo tulee ensimmäisen lääkkeen osalta vasta kahden viikon kuluttua. Ehdin silloin alkuviikosta asiasta alkaa kyselemään. Kannassa ei näy ollenkaan reseptipyyntöjäni. Paitsi ... kun otan käyttöön uudemman version, siellä ne ovat! Pitää kai mainita lääkäreille, että vilkaisee vähän sitä uudempaakin versiota!

Kun ollaan taas oltu kotosalla muutama vuorokausi, on ihon ongelmatkin helpottaneet. Huulet ovat kohtalaisessa kunnossa. Samoin koko naama. Iho on ihmiskehon suurin elin. Se kukoistaa ja kärsii yhtenä kokonaisuutena. Se, että naama ja ehkä kädetkin saavat pihkasta osansa, vaikuttaa muuallekin. Eri tavoin kuitenkin. Pieniä tulehduksia tulee paikoin. Niitäkin on yritettävä hoitaa koko ajan. Bakteerit ja sienet yrittävät päästä jylläämään. Mökillä päivittäinen sauna on A&O. Puuntekoaikana siis. Kotonakaan ei puhtautta saa unohtaa. Vaikkei hikoilisi eikä likaantuisi. Tuleva viikko mökillä. Toivottavasti puuhommat ovat sen jälkeen ohi.

Keskiviikko, 6.5.2026

Tilasin hieman toista viikkoa sitten pari tarviketta ulkomailta. Olen ollut hieman huolissani siksi, että toimitus menee melko varmasti ensi viikolle. Matkahuolto on lyhentänyt pakettien säilytysajan viiteen vuorokauteen. Olen ensi viikon mökillä, joten on iso pelko, että toimitus lähtee paluumatkalle, kun en ole sitä noutamassa. Edellinen vastaava tilaukseni sujui tilauksesta toimitukseen alle viikossa. Latasin puhelimeen Matkahuollon Paketti-äpin. Sillä pitäisi pystyä jatkamaan paketin säilytysaikaa.

Aamupäivällä lähdin hoitelemaan parit asiat tähän maan puolelle. Ensin huitelin apteekkiin. Kolmea lääkettä otin. Nyt pärjään koko ensi viikonkin. Yksi resepti uusinnassa yhä. Asiakkaita ei ollut ruuhkaksi asti ja pääsin pian siirtymään Tokmannin puutarhamyymälään. Sieltä 2,5 kiloa siiklin siemeniä. Sopiva määrä meille, kun tavoitteena vain saada muutaman kerran tuoretta pottua omasta maasta. Jatkoin pottujen jälkeen Lidliin. Loppu- ja ensi viikoksi kylmäsavukirjoa. Lisäksi vähän jauhelihaa.

Tein kahden päivän murukeiton. Se onkin meillä sellainen takuuruoka, joka aina maistuu. Syönnin jälkeen lähdin tekemään päivän toisen reissun. Nesteitä ulkomailta. Kun puiden pilkkomiseen kuluu bensaa litratolkulla päivässä, oli pakko ostaa pari pänikällistä puhdasta bensaa sitä varten. Autokin oli tankattava. Yleensä ostan bensat Suomen puolelta. Kun nyt määrä oli melkoinen, ostin kaiken Ruotsista. No joo ... säästyi siinä pitkä penni. Tai sentti. Joku äyrikin. Kruunujakin pari sataa. Ensi viikon oluet ilmaiseksi. Jopa reilusti ylikin.

Olin suunnitellut iltapäivälle marjapiirakkahommia. Niitä varten olin ostanut valmistaikinaa ja kahdenlaista kreemiä. Toisen mustikkaa ja toisen puolukkaa varten. Kun Aino lähti takapihalle touhuilemaan kukkapenkkien ääreen, aloin paistopuuhiin. Tekaisin ensin puolukkapiirakan. Sen paistuessa aloin valmistelemaan mustikkaista. Silloin huomasin, että olin tehnyt kardinaalimunauksen. Lähes munakanauksen. Olin laittanut puolukkapiirakkaan väärän kreemin. En voinut enää asialle mitään. Toivon mukaan piirakat silti maistuvat. Mikseivät maistuisi, ainakin raaka-aineet ovat hyviä!

Illalla paremman puutteessa katsottiin yksi elokuva. Toisenlainen. Aika tuore (2022) elokuva ja luokittelisin sen ryhmään Film Noir. Yhtä pääosan esittäjää en tunnistanut, ennen kuin jälkikäteen katsoin enemmän tietoa elokuvasta. Ikä hieman muuttanut ulkonäköä. Ei ole ihan enää entisensä. (synt. 1949)

Tiistai, 5.5.2026

Ei ollut meillä aamulla lumi maassa. Satanut oli, mutta kun lämpötila oli kolme astetta plussalla, niin vetenähän sade oli tullut. Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylälapissa oli kuitenkin sadetta saatu lumena.

Kahdeksitoista Wetterille. Peilien toimintaa parantamaan. Ne kun elävät ihan omaa elämäänsä. Wetterin kahviautomaatista sain ihan kelvollista kahvia. Laitoin säädön maksimivahvuudelle. Peilit toimivat toimenpiteiden jälkeen oikein. Kyllä se olikin hankalaa, kun joutui jatkuvasti vääntämään peilejä. Peruuttaessa ne ovat peruutuskamerasta huolimatta oleelliset. Ja eteenpäin ajossakin niitä tulee seurattua. Nyt kaikki siis kunnossa.

Ainolla peli-iltaan meno. Tarjosin menokyydin, niinkuin aina ennenkin. Käväisin sitten paluumatkalla kaupassa pikku ostoksilla. Kotona katsoin yhden elokuvan. Poistin suosiolla muutamia uusintoja. Pöytä on huomiseksi melko puhdas.

Tarkistin reseptitilanteeni. Laskin pillerimäärät. Sain ajantasaisen ostoslistan apteekkiin. Yhden reseptin uusintakierros on kuitenkin kesken. Huomenna on apteekkipäivä. Tai ylihuomenna.

Illalla alkoi satelemaan. Päivälläkin oli jo vähäistä tihkua. Kyllä sadetta ollaan kaivattukin. Maastoon ... ei tietenkään sorateille.

Maanantai, 4.5.2026

Aamupalan yhteydessä suunniteltiin ensi perjantaina alkavan mökkiviikon ruokalistaa. Yhdeksän ruokailua. Katsottiin mitä otetaan pakkasesta. Katsottiin, mitä on ostettava. Emme mökillä ala laittelemaan monimutkaisia tai hienoja ruokalajeja. Pääpaino on helppoudella. Mökillä voi kuoria ja keitellä tarvittavat potut, mutta muu varsinainen valmistus on tehty jo kotona.

Tein aamulla kauppareissun. Pääosa alkuviikon normaalia, mutta jotakin huomioin jo mökkiviikonkin varalle. Kaikkea ei vielä voi eikä kannata ostaa. Torstai  on sitten se varsinainen kauppapäivä. Apteekissakin on käytävä. Eilen onneksi muistin laittaa kantaan parit reseptiuusintapyynnöt.

Tälle päivälle oli varattuna autolle renkaiden vaihto. Olin hyvissä ajoin liikkeellä ja auto otettiin likiman heti käsittelyyn. Odotellessani otin automaatista kupillisen kahvia. Laitoin vahvuussäädön toiseksi vahvimpaan, kun en pidä laihasta kahvista. No mitä sain? Kahvi oli kuin teetä, joka oli huonosti haudutellu. Pahvimukista näkyi pohja ihan selkeästi. Tuli se litku juoduksi. Toivottavasti syksyllä muistan laittaa vahvuuden maksimiin!

Ensi yöksi on luvattu sateita. Ja sade taitaa jatkua pitempäänkin. Tuleeko vettä vai lunta? Vai siltä väliltä? Edessä on huomenna Kemissä käynti, joten mieluummin sitten vettä, jos jotakin on tultava. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sateiden painopiste olisi hieman pohjoisempana.

Sunnuntai, 3.5.2026

Tuuli pohjoisen puolella. Viimeisiä jäitä kulkuu kohti etelää. Lämmintä asteen verran. Alkuviikolle lupailtu kylmää ja märkää. Jopa lunta.

Kun tultiin mökille, oli kaksi tavoitetta toteutettavaksi. Risujen poltto ja varaston räystäönalustan täyttö kuivahkolla puulla. Molemmat tavoitteet täyttyivät. Ja tietenkin sitten ylittyivätkin. Eli hyvin meni. Pilkkomista ja pinoamista riittää varmaan ainakin kolmeksi työpäiväksi meidän työtahdilla. Kun ensi perjantaina mennään mökille, on tarkoituksenamme olla siellä koko seuraava viikko. Emmeköhän saa puut tehdyksi. Sade voi pilata suunnitelmat. Ja liika lämpökin.

Kuten arvata saattoi, ei iho tykännyt puuhommista. Huulet ja naama pahimpina kärsijöinä. Ihan kuin pihkalla olisi säteilyvaikutus, kun iho-oireita tuli muuallekin, kuin paljaalle iholle. Vaatteiden peittämille alueille siis. Kutiavia, punoittavia alueita. Eihän siinä mitään uutta ole. Purraan hammasta ja yritetään saada kuitenkin puut tehtyä.

Olin jo eilen ruuan jälkeen tehnyt valmisteluja kotiinlähtöä ajatellen. Tälle aamulle ei siten ollut kovin isoja asioita työlistalla. Niitä normaaleita, paitsi että puita ei tänään tarvinnut kantaa sisälle. Neljän vuorokauden mökkeilyn aikana kului puuta vain neljä kopallista. Siinä siis mukana takan vaatimat ja saunapuutkin. Kotiin lähdettiin normaalijärjestyksessä ja kotiuduttiin ennen puolta päivää.

Kotona enemmän pyykkiä, kuin normaalisti. Pakko oli vaihtaa vaatteita normaalia useammin. Ei kuitenkaan monta kertaa päivässä. Näkymätöntä pihkasumua varmaan vaatteet täynnä.

Lauantai, 2.5.2026

Yöllä oli muutamia lämpöasteita. Päivällä viitisentoista. Viimeiset lumet saavat kyytiä. Jäät haurastuvat. Ennen seitsemää kävin laittamassa työpisteeni vireeseen. Aamupalan jälkeen kahdeksalta sitten hommiin. Oli melkein välittömästi pakko laittaa selän taakse pressu suojaamaan auringon paisteelta. Olo helpottui heti, ja sain aika hyvin toihuttua ainakin kuumuuden puolesta. Oli tietenkin iltapäivällä hiukan tukalaa.

Homma edistyi. Aino pinosi klapeja aika-ajoin, kun sain niitä kärrättyä varastoon. Lopulta oli jäljellä kaikkein järeimmät paltit. Kun otin seuraavan paltin pilkkomakoneen päälle, päätin laskea, montako klapia siitä irtoaa. En ollu uskoa, kun määrä kohosi 54 kappaleeseen. Ihan normaaleja klapeja. Paltti oli kookas, muttei läheskään suurin. Kottikärry tuli tiiviisti pakattuna yli puolilleen. Seuraava paltti ei enää mahtunut kokonaan kyydille.

Kolmeksi syömään. Mietin siinä vielä, jatkanko pilkkomista. Ruuan jälkeen kuitenkin pinosin kärryllisen puuta ja aloin sitten valmistelemaan työmaata viikkolepoon. Tuntinen meni askarrellessa

Jäät tekevät lähtöä. Päivän aikana jää mustui ihan silmissä. Reipas tuuli pisti jääkenttään painetta ja kolmen maissa jäät alkoivat selkävesilläkin hajoamaan. Viideltä oli jo puoli järveä auki. Aikaisin jäänlähtö oman muistini mukaan. Kaksi viikkoa sitten oli jäänlähtö Torniossa. Jälleen piti kutinsa se, että Miekojärvi vapautuu kaksi viikkoa Tornionjokea myöhemmin.

Perjantai, 1.5.2026, Vappu

Burrel-kamera ei ole toiminut kolmeen vuorokauteen. Eilen pilkkomisien lomassa tarkistin, että ovathan virtajohdot kunnolla kiinni. Taisivat olla ok ... tilanne ei kuitenkaan siitä muuttunut. Menin sitten illemmalla mittarin kanssa tutkailemaan, olisiko akku jostakin syystä sipannut. Yli 6V, eli kunnossa oli sekin. Avasin kameran kannen ja käynnistin SETUPin. Alkoi hakemaan verkkoa. Haki ja haki, kunnes sanoi, että ei Sim-korttia! Pyyhiskelin Simmin metallipintaa ja laitoin sen takaisin paikalleen. Jopas auttoi. Jossakin toisessakin kamerassa on ollut kerran sama ongelma.

Illalla karaokea naapurissa. Mustarastaat puolestaan konsertoivat metsikössä.

Illan juhlimiset eivät juuri vaikuttaneet aamun aikatauluihin. Aloitin hommat siirtämällä bensaa isosta astiasta viiden litran astioihin. Tankkasin pilkekoneen. Asensin kärräyssillat valmiiksi molempiin varastoihin. Sitten kone käyntiin ja pilkkomaan. Aluksi tuli joku kärryllinen kuivaa puuta. Sitten petäjäpalttien kimppuun. Työ hidastui merkittävästi. Paltit tajuttoman painavia. Aino moitti klapejakin painaviksi. Pilkkoessa pihkavesi tirskui, kun koneen mäntä työnsi puuta terää vasten.

Kun työ oli aiempaa paljon fyysisempää, en jaksanut puskea eiliseen tapaan. No, on kai tässä aikaa. Viimeistään viikolla 20 luulisin puuhommien olevan kokonaan ohi! Nyt on varaston räystään alus täynnä kuivaa puuta. Kuivaa meni kolme kärryllistä yhteen varastoon. Märkää sitten toiseen. Hyvällä mallilla on hommat. Kun saan nuo petäjäpaltit pilkottua, helpottuvat hommat oleellisesti. Muutama koivupölli pätkittävä ja pilkottava. Kuivaa honkaa on pölleinä vajaan kuution verran. Ne etenkin ovat helppoa tehdä.

Tänään oli aavistuksen eilistä lämpimämpää. Muutamia sääskiä lenteli etsien paljasta ihoa. Sammakko loikki puupinon alle suojaan. Keskiviikkona oli kimalainenkin, vaikka oli vielä tosi kylmää. Jäät alkavat tehdä lähtöä. Jääkansi on liikahtanut pari metriä. Vastarannalla parissa paikassa pieniä jääkasoja. Rantaporeet ilmestyneet.

Torstai, 30.4.2026, Vappuaatto

Eilen alkuillasta virittelin pilkkomapaikkaa. Trukkilava, kone sen päälle ruuveilla kiinni. Tankkasin koneen ja testasin. Hyvin toimi. Joskus on saanut näitä tällaisia polttomoottorivehkeitä nykiä  tolkuttomasti.

Puita kulunut 2 kopallista. Täytin kopat ja kannoin sisälle. Näiltä vuosin alkaa klapien kantaminen sisälle vähentyä oleellisesti. Tein sitten alustavia katselmuksia aiheesta "miten pääsen vastaisuudessa katon harjalle ja etenkin piipun luo". Laitanko seinätikkaat päädystä harjalle + kahden metrin kävelysilta piipun luo? Korvaanko nykyisen lapetikkaan metallisella? Vai korjaanko / teenkö uuden puisen lapetikkaan? Kaikissa vaihtoehdoissa on etunsa. Turvallisuus mielessä on asiassa edettävä.

Vapun seudun lämpötilaennusteet ovat olleet jopa 20 asteen luokkaa. Huh! Onneksi ne ovat muuttuneet. 14-15 astetta saattaa silti olla. Puun pilkkojalle siinä on kuitenkin melkein 10 astetta liikaa. Pakko vain yrittää pärjäillä. Eilen oli korkea aika polttaa se risukasa. Tälle päivälle tuli maastopalovaroitus ja avotuli on kokonaan kielletty.

Pilkkomaan pääsin heti kahdeksalta. Kolmeksi olin lopetellut ja suojannut puut ja työmaan. Aino pinosi klapit sitä mukaa varaston ulkoseinustalle, kun niitä sain pienittyä. Aino kyllä ylitti itsensä. Seinusta tuli pientä vaille valmiiksi. Kaksi kottikärryllistä on pinoamatta. Niistä pino saattaakin täyttyä piripintaan. Oli aika tukalan lämmintä, vaikkei lämpö päivällä noussut edes kymmeneen asteeseen. Loppuiltapäivästä lämpesi jonnekin 12 asteen päälle.

Kolmelta ruoka. Sitten sauna. Lyhyt lepäily. Illaksi ei ole minkäänlaisia suunnitelmia. Pessiksessä olisi Vapun viettoa ... mutta taidan olla liian ujo sinne menemään. Enhän minä edes tunne siellä ketään! Turvallisempaa on pelata Ainon kanssa KB:tä.

Keskiviikko, 29.4.2026

Mökillä oltiin hieman yhdentoista jälkeen. 2 astetta plussaa. Sekä/että! Eipä ole kevät vieläkään alkanut edistymään. Nyt ohjelmassa risujen polttoa. Tuuli sopivalta kantilta. Savut menevät poispäin mökiltä. Naapureitakaan ei paikalla, joten toimeksi vain.

Jouduin kuitenkin ensitöikseni pienentämään kokkoa. Kaatamani männyn kaikki irtonaiset oksat olivat yhdessä kasassa. Tuli olisi voinut tarttua viereisen petäjän kuiviin alaoksiin. Kun olin pienentänyt kokkoa, hain kottikärryllä Ainon haravointiroskia. Kuivia kuin mitkä. Eihän sadetta olla saatu aikoihin. Lieskat nousivat yli 4 metrin korkeuteen, vaikka olin poistanut kaksi kolmasosaa oksista. Vähitellen sitten lisäsin oksia palamisen edistyessä. Hieman ennen kahta kaikki oksat kadonneet tulen kitaan. Paitsi latvuksen oksat, jotka olivat jäisen lumen vankeina. Hoitelen ne tuonnempana. Kuskaan ne laavun kokkoon lumien sulamisen jälkeen.

Ruoka ennen puolta kolmea. Takan lämmitystä. Lyhyt lepohetki ennen iltapäiväkahvia. Taidan sitten viritellä illan päälle enää huomisen työmaan valmiiksi.

Tiistai, 28.4.2026

Vappu lähestyy. Vapulla vain ei ole enää sellaista osuutta meikäläisten elämään, kuin oli joskus ennen. Sama se on vähän muillakin juhlilla. Juhlikoon ne, joille se on tarpeen, tai joille se muuten maistuu. Ei me enää sillä tavalla jakseta.

Ainolla oli asiaa IcaMaxin suuntaan. Käytin rouvaa siellä. Palauduttiin Suomeen. Ennen varsinaisia kauppareissuja varasin renkaanvaihdon. Menee maanantaille. Huomiselle olisi ollut vain iltapäiväaikoja. Lähdin sitten käväisemään ostoksilla. Prisma ja Cittari. Hieman eri suunnissa, mutta kummassakin on sellaista valikoimaa, joka kiinnostaa.

Avovesikausi lähestyy mökilläkin. Vaikka eilen syötiin kuhaa, laitoin viimeisistä kuhan filepaloista tänään ruuan. Toki erilaisen. Olenkin tainnut joskus mainita olevani kalaruokien ystävä. Voisin syödä kalaa joka päivä. Tärkeää siinä varmaan olisi se, ettei toista koko ajan samaa reseptiä. Ainokin piti eilisestä kuhakeitosta. Ja myös tämänpäiväisestä ruuasta. Tuli jopa lupa tehdä vastaavaa toistekin. No, katsotaan, kun saan verkot taas pyyntiin.

Huomenissa sitten mökille. Pitäisi saada pilkkominen käyntiin. Pitäisi saada myös poltettua ne oksat, joita petäjän karsimisessa syntyi. Mutta tuleeko liian kuumat ilmat?

Maanantai, 27.4.2026

Nyt siis ollaan Torniossa vain maanantai ja tiistai. Keskiviikkona aamusta mennään mökille. Tänään odotettavissa pelimuorisessio meillä. Mutta vasta neljän korvilla.

Huomenna on tämän viikon varsinanen kauppapäivä. Kävin kuitenkin aamusta reissun, jotta selvitään huomiselle asti. Päivällä tein toisen reissun. Käväisin pika-pikaa Systeemissä ja tankilla.

Lounaaksi tekaisin kuhakeittoa. Kuhaa jäi pakkaseen yhden keitollisen verran. Hyvin ovat kalat selvinneet talven ajan pakastimessa. Ei oe tullut sivumakuja. Lähtökohtana on tietenkin katkeamaton kylmäketju heti pyydystämisen tapahduttua. Ja se, että peratessa on kala saatu mahdollisimman puhtaaksi. Kuhassa on lisäksi niin vähän rasvaa, että se ei ala herkästi härskiytymään.

Neljän korvilla oli muorikööri koolla. Olihan se mukavaa, kun minäkin sain iltakahvit lisukkeineen. Tällä kertaa ei ollutkaan isoa määrää tallenteita katsottavana. Pari tuntia ja homma selvä.

Mökkiviikonlopun jäljiltä ovat huulen heikossa kunnossa. Tulevan mökkireissun jälkeen tietenkin vielä heikommassa. Alkaako jo huuli lentämään, kuten spitaalisella? On kuitenkin selvää, että mentävä on ja puut on tehtävä. Ei tilanne tästä paremmaksi odottamalla muutu. Voi sitä taas sitten pitää mökkeilystä taukoa, kun hommat ovat valmiit. Paitsi että ... eiväthän ne koskaan valmistu. Jos kuitenkin pitää hakea tilanteesta jotakin positiivista, niin se on siinä, kun kädet ovat likimain ok. Muukin iho samoin. Kaikki tämän hetken iho-ongelmat johtuvat ulkoisista tekijöistä.

Sunnuntai, 26.4.2026

Kävin illansuussa eilen asentamassa sen telkänpöntön. Laitoin sen eri puuhun, kuin missä se oli aiemmin ollut. Uudessa pakassa oli väljyyttä. Vanhassa paikassa olisi pitänyt poistaa oksia ja ehkä joitakin koivunsaikaroitakin.

Kun pönttö oli asennettu, täyttyi samalla tälle viikonlopulle asettamani tavoitteet. Lisäksi tuli aikamoinen palttikasa pilkottavaksi. Nuo puuhommat eivät koskaan ole millään työlistalla. Ne ovat monen muun asian tavoin pakollisia mökkitekemisiä. Ei niihin listoja arvitse tehdä.

Jälleen pakkasyö. Saattoi olla kylmin vähään aikaan. Päivätkin olleet koleita. Vapuksi kuitenkin lämpenee. Olin eilen hommia lopettaessani raivannut jälkiäni ja vienyt kamppeita varastoihin. Tälle päivälle ei hommaa niin hirveästi sitten ollutkaan. Vein kuitenkin lumikolan ja jääsahan terassilta kesäsijoitukseen. Ainon putkukelkan samoin. Oletan, että niiden kaikkien osalta kausi on ohi.

Talven jäljiltä on räystäältä harjalle johtava kattotikas ollut jotenkin huonosti. Aloin asiaa tutkimaan. Tikas on omatekemä. Ja omalla nerokkaalla patentilla paikallaan pysynyt. Puu on kuitenkin puuta, ja nerokkaan patentin kohdalta haprastunut. Tikkaat pysyvätkin nyt katolla ainoastaan siksi, että ne nojaavat maasta räystäälle johtaviin tikkaisiin. Eli nyt tulikin tälle kesälle uusi tehtävä tehtäväluetteloon. Ostanko ja asennanko uuden, vai korjaanko vanhan?

Lähdettiin ajelemaan ja kotona oltiin ennen puolta päivää. Raumon pelloilla pikkuisen kurkia. Satoja varmaankin. Kotosalla ei mitään erikoismpaa. Hieman alkuviikon suunnittelua. Mökille mennään todennäköisesti jo keskiviikkona. Olisi hieman hommia! Niitä ei tarvitse sen kummemmin suunnitella.

Lauantai, 25.4.2026

Eilen illalla lähdin sitten kuitenkin entraamaan sitä telkän pönttöä. Se on lahokuusesta koverrettu. Pinta terve, sisus oli laho. Se kuitenkin oli halki yhdeltä syrjältä. Korjasin sen metallisella reikävanteella ylhäältä ja alhaalta. Rakoon tukin hieman villaa. K&M saapuivat siinä samassa pilkkomakoneen kanssa. Heillä edessä mökkiremppaa. Karilta kysyin, että mikähän mahtaa olla sahan käynnistyslaitteessa vialla, kun se ei ime narua ollenkaan. No, Kari käsitti paremmin. Räpläyksen jälkeen imu oli kuitenkin yhä onneton. Olin sitä yrittänyt öljytä, mutta ei se auttanut. Nyt Kari laittoi öljyä eri kohtaan ja alkoipa toimimaan.

Toheloin sitten homman vielä kertaalleen. Luulin, että naru on pujotettava kopan reiästä läpi. Siksi otin vetokahvan irti. Hoin koko ajan mielessäni, että pidä lujaa narusta kiinni. Ja lipesihän se kuitenkin. Ala homma alusta. Onnistuin sitten lopulta.

Aamupakkasta 3-4 astetta. Kirkas ilma. Eilen sateli lumipalleroita kuuroina. Niinkuin pehmeitä rakeita. Ennen aamupalaa kävin laittamassa telkän pönttöön kannen ja pohjan. Aamupalan jälkeen puuhommiin. Sahasin kuitenkin ensin pöntön pohjan muotoonsa. Aloin pätkimään kuivia mäntyjä palteiksi. Paltit kärräsin sitä mukaa pilkkomapaikalle. Omatekoinen purumaski toimi hyvin. "Huurtumaton" suojalasi oli heti umpihuurussa. Ei sitä voinut käyttää. Ennen keskipäivää välipalatauko.  Kahden jälkeen alkoi riittää. Palttipino ja lanssi peitetty. Säkillinen purua vaerastoon.

Syönti ja sauna. Lepäilyä hetken. Kahvit. Jokohan illan päälle käyn laittamassa pöntön rantapuuhun?

Perjantai, 24.4.2026

Normaalit aamukuviot mökillelähtöpäivänä. Vaikkemme kiirettä pitäneetkään, pääsimme liikkeelle ihan normaaliaikaankin. Ja mökillä sitten yhdentoista aikoihin. Auto ei juurikaan rapaantunut matkalla. Yritinkin ajaa märemmissä paikoissa hiljaa ja lätäköitä kiertäen.

Sisällä noin +4 astetta. Ulkona puolet siitä. Kun ollaan vähän varjon puolella, ei iltapäivälläkään ulkolämpö noussut kolmea astetta korkeammaksi. Seutukunnan viralliset mittarit nousivat kuitenkin peräti +5 asteeseen.

Oli mielessäni pari asiaa, mitä olisi tälle päivälle hyvä saada tehdyksi. Jotain sainkin aikaiseksi. Mittailin ensin kellarin etuosan tarkkoja mittoja. Kesän projektiin ei riitä summittaiset mitta-arviot. Vesivanerit ovat määrämittaisia. On fiksua suunnitella rakenteet niin, ettei palasia tarvitse jatkaa. Ja ettei toisaalta jää surkeita ylijäämäkappaleita. Mitat tuli otettua. Mittasin myös venevajan oviaukon. Senkin aion uusia vesivanerilla.

Aloitin sitten moottorisaharemppaa. Niinkin yksinkertainen juttu, kuin käynnistysnarun uusiminen. Narun uusiminen olikin aika simppeli asia. Mutta homma ei kuitenkaan ollut siinä. Sisään kelaus toimi etanavauhtia. Joku ongelma siinä on. Olisiko jousi kuoleentunut? Onneksi on toinen saha. Ja onneksi olen jo sahannut kaikki järeät puut. Pikkusaha on ok, ja sillä pärjäilen lanssipuiden kanssa ihan hyvin. Tuo vetonarun hidas sisäänkelautuminen oli ongelmana jo silloin, kun vetonaru meni poikki. Ja nyt kun vaihdoin narua, huomasin, että entinen oli itse asiassa sulanut poikki! Jokohan kuskaan huoltoon koko rakkineen?

Syötiin kolmen maissa. Lyhyt lepäily. Oli tarkoitus korjata tänään se yksi telkän pönttö. Ja virittää se rantapuuhun. Jospa illan päälle ehtisin sen vielä tekemään.

Torstai, 23.4.2026

Keskiyön seutuvilla oli hieman pakkasta, 2,5 astetta. Aamulla kuitenkin hieman plussalla. Päiväksi lämpö tuplaantui. Iltapäiväksi enemmänkin. Koleahkoa luvassa jatkossakin. Vapuksi saattaa tulla hieman  lämpimämpää. Katsotaan.

Huomenna olisi mökille lähtö. Tänään siis käytävä pakollinen kauppareissu. Aloitin kierroksen Motonetistä. Minulla on mökillä suojalasit, mutta ne ovat liian umpinaiset. Käväisin noutamassa avoimemmat. Pyysin myös sodastreamiin vaihtopullon. Tyttö kaivoi kaapista tyhjän hiiihappopullon ja tarjosi sitä minulle. Huomautin asiasta ja sain sitten avaamattoman. Kerran Tokmannilla kävi sama homma. Silloin huomasin vasta kotona. Sain sen vaihdettua, kun palasin välittömästi ja myyjäkin minut muisti.

Ajelin Cittariin. Normaaliostokset. Kotona sitten ruuan laitto ja syönti. En ollut vielä laittanut eilisen autopesun jälkeen antennia paikalleen. Kun sinne ei yletä ilman jakkaraa, olin ottanut Motonetistä pikkuisen apujakkaran. Muovisen, kokoontaittuvan. Sille luvattiin 150 kilon kantavuus, ja kun jään (reilusti) sen alle, uskaltauduin sitä testaamaan. Kesti hyvin. Sain sen verran lisämittaa, että sain antennin paikoilleen.

Iltapäivällä ei juuri sen kummempaa. Illan lähestyessä aloin jo vähitellen valmistelemaan huomista mökille lähtöä. Kun pian on edessä mökillä ne puuhommat, Laittelin jo valmiiksi ison pussukan vaihtovaatetta. Mökilläkin jo on jotakin. On hyvä viedä sinne kuitenkin lisää, koska koskaan ei tiedä, milloin homma alkaa täydellä teholla. Lähtö mökille voi valjeta hyvinkin nopealla aikataululla. Onhan se silloin hyvä,kun on asioita, joita ei tarvitse enää miettiä.

Illalla nahkanlähtö huulista kiihtyi. Se oli oikeastaan yllättävää, kun luulin huulten olevan paremmassa kunnossa. Retaleiden irrottua kireys huulissa kuitenkin helpotti. Jospa taas hetken olisi mukavaa!

Keskiviikko, 22.4.2026

Aamulääkkeiden ottamisen yhteydessä tekaisin prototyypin maskille, jota voisin kokeilla puita sahatessani ja pilkkoessani. Kangaslappu, kuminauhaa ja kaksi hakaneulaa. Se suojaa suorilta roiskeilta, ja antaa vapaat tilat hengittää sekä suun, että nenän kautta. Voi olla, että turhaa työtä tein. Kun viime viikonloppunakaan en tehnyt minkäänlaisia puuhommia ja silti oireita on. Ei toki niin voimakkaita, kuin viikko takaperin. Nyt huulista lähtee hieman nahkaa. Naama on muuten melko ongelmaton. Ellei ota kyseenalaista komeutta huomioon!

Ainolla oli varattuna parturiaika kymmeneksi. Ennen sitä esivalmistettiin ruokahommia niin, ettei ole iso eikä aikaavievä urakka sitten päivällä laitella sapuskoita. Reissussa katsoin oman parturiliikkeen ikkunaa. Oli sisällä jonoa, joten en mennyt tällä reissulla sinne. Kävin sen sijaan tankkaamassa auton. Sekin tärkeä asia.

Kotosalla valmisteltiin ja syötiin ruoka. Yhden korvilla lähdin sitten uudelleen liikkeelle. Vilkaisin ohi ajaessani jälleen parturin tilannetta. En jäänyt, kun ainakin kaksi oli jonotusosastolla istumassa. Oli toinenkin asia mielessäni. Auton pesu. Se on vähän niin, että moni asia on mennyt huonompaan suuntaan kaikenmaailman äppien kanssa. Lidl on hyvä esimerkki. Välttelen siellä käymisiä. En juokse Lidlin tarjousten perässä. Vanhanaikaisia auton pesupalveluita ei enää ole. Pitää olla äppi tai voi tietenkin maksaa onneksi kortillakin. En aio niitä äppejä asentaa. Ellei ole aivan pakko. Nyt menin pesettämään auton paikkaan, jossa ei äppejä ole ollenkaan. Oli vieläpä kohtalaisen edullinenkin pesu.

Pesun jälkeen taas parturiin. Vain yksi jonossa. Astelin sisään istumaan ja odottamaan vuoroani. Kaksi parturia työssään. Toisella harjoittelija opissa. Aikaa kului toisellakin. Ja kun hänen asiakas valmistui, olikin parturilla jo sitten tauon paikka. Parikymmentä minuuttia myöhemmin tauko ohi ja minua ennen tullut asiakas otettiin työn alle. Meni vielä jonkun aikaa ja viimein oli harjoittelut harjoiteltu, ja sekin asiakas hoidettu. Aika pian pääsin sitten minäkin sille tuolille, johon olin tähdännyt. Olikohan ko. parturiliikettä vaivannut joku epidemia? Helmikuussa hiuksiani leikannut tyttö oli silloin viimeisillään. Tämänkertaisella parturitytöllä maha myös pullotti. No, onhan se varmaan mukavaa, kun on hauskaa! Tietyissä rajoissa.

Kova tuuli. Kaduilta on murskeet lakaistu pois jo aikaa sitten. Kun ei ole satanut, on ilmassa nyt hiekkaa ja pölyä. Myös kuivia puiden lehtiä. Lämmintä on ollut päivällä toistakymmentä astetta. Illaksi ilma jäähtyi. Tuleeko sadekuurojakin? Muutama irtopisara oli ilmassa parturireissulta palatessani.

Päivän mittaan ja vielä illallakin tein vaihtoehtoisia suunnitelmia ja laskelmia kesäprojektin osalta. Sain järkeistettyä uusilla laskelmilla kuorman kokoa. Pääsinkin siten jo reilusti lain sallimaan kuormakokoon. Enää onkin kysymysmerkkinä saatavuus. Yhdestä paikasta olisi kaikki hyvä saada. Mökillä on syytä vielä ottaa mitta käteen ja mittoa paikkoja uuden suunnitelman mukaisesti.

Tiistai, 21.4.2026

Jaa ... se olisi sitten hammaslääkäripäivä. Ei onneksi kuitenkaan koko päivän sessio. Mutta puolentoista - parin tunnin vuoro on varattuna. Jaksaako sitä istua niin kauaa paikoillaan? No, likimain makuuasennossahan sitä siinä touhussa ollaan. Mitenkähän siinä lääkäri ja assistentti jaksavat seisoskella?

Reissu tuli käytyä. Huulet selviytyivät lähes kokonaan ilman vaurioita. Yksi pieni vuoto tuli. Yhdentoista jälkeen tuli valmista ja ajelin takaisin kotiin. Nyt ovat hampaat taas priimakunnossa. Molemmat! No on niitä kuitenkin likimain täydet setit molemmissa leuoissa. Edessä yksi implanttikin istutettuna leukaluuhun titaaniruuvilla. Jos sitten taas vuoden kuluttua tutkailtaisiin, mikä on tilanne.

Jäät olivat Wäylästä lähteneet. Torstaina viimeksi ajaessani sillan yli, olivat jäät vielä paikallaan. Miekojärvessä jäät lähtevät normaalisti aika tarkkaan kahden viikon päästä siitä, kun meillä Torniossa on joki auennut. Mikä lienee sitten tämän vuoden normaali? On lupailtu kylmenevää säätä. Jopa takatalvea. Siksi tuskin Wappuna vielä päästään veneilemään. Mene ja tiedä. Tuskin kuitenkaan menen enää jäälle tälle keväälle. Vältyn sillä tavalla tilastoihin pääsystä.

Kotosalla pian sitten ruoka. Suihkussakin oli käytävä. Neljän maissa vein Ainon pelimuorien kokoukseen. Ja minä tietenkin aloin tutkailemaan tallenteita. Niitä ei nyt onneksi kovin montaa olutkaan. Jotain katsoin. Jotain poistin sitä edes vilkaisematta.

Päivällä laitoin huoltoon sähköpostia auton peiliongelmasta. Sain illalla vastauksen. Auto on vietävä huoltoon tutkittavaksi. Ajanvarauskin saatiin tehtyä, mutta vasta Vapun jälkeiselle viikolle. Pitää pärjäillä siihen asti.

Laskeskelin alustavasti kesäprojektin kampemenekkiä. Näyttäisi siltä, että painoa kertyy noin tuhannen kilon verran. Suurin painoerä on harkot. Noin kaksi kolmasosaa. Laastia säkkitolkulla, maatilavaneria, ja painekyllästettyä puutavaraa. Muutakin sälää jonkun verran. Eivät ne tule kerralla. Ei kahdellakaan, jos pysyttäydytään laillisten kuormien puitteissa.

Maanantai, 20.4.2026

Uusi viikko, uudet kujeet ... no ei sentään. Viikon alku samanlaista, kuin aiemmatkin. Eli kaupasta alkuviikon ostoksia. Hedelmäpuolta ja maitoa. Lähinnä. Prismassa olin juuri pussittanut neljä tomaattia, kun törmäsin entiseen työtoveriin. Ja niinhän siinä sitten kävi, että ne tomaatit jäivät ilman hintalappua. Kaikki muut punnitsin. Kylläpä oli noloa kassalla, kun jonoa alkoi kertymään perään. Myyjä juoksi tomaattipussi kädessään puntaroimaan.

Motonetissä käväisin sen verran, että sain sieltä hiomalaikan ja renkaantäyttöpumpun.

Tehtiin kahden päivän keitos. Huomenna minulla on hammaslääkärille aika ja siihen samaan ei kaipailla kummempia ruuanlaittoja. Vähän huolettaa nuo huulet. Poksahtelevatko halki venytyksissä ja vanutuksissa.

Iltapäivällä tarkistin auton rengaspaineet. Olivat aika hyvin kohdillaan. Ohjekirjaa selaamalla löysin neuvot sille, miten saa sen huutomerkin ja tekstin pois näytöltä.

Käytin pientä askartelusahaa ja hiomapaperia takapihalla. Viimeistelin sitä puukäsityötäni ja nyt se alkaa näyttämään kävelykepiltä, joka siitä piti tullakin. Mökillä ehkä vielä hieman muotoilua ja väriä pintaan. Suunnittelin myös sopivaa maskia, ettei sahatessa purut osuisi naamaan. Noita hengityssuojaimia olisi meilläkin vaikka kuinka paljon, mutta ne eivät ole oikein hyviä. Ne eivät täytä vaatimuksia raskaaseen työhön. Liian umpinaisia. Mikään ratkaisu ei oikein vaikuta toimivalta. Sahatessa ilmassa on pienhiukkasia, jotka tarvitsisivat tiukan maskin. Ei hyvä!

Sunnuntai, 19.4.2026

Nyt on valoisaa melkein läpi vuorokauden. Niinpä lauantaina alkuillasta kokeilin sitä toisenlaista kampetta ja sainkin sillä sen verran valmista, että vien askartelukamppeeni kotiin liimauksia varten. Illalla muorit pelipöydän ääressä. Vaarit porinakerhossa!

Olen koko ajan pähkäillyt moniprosessoriaivoillani kesän pääprojektia. Sehän on se kellarin kuopan seinämähomma. Eli kellarin ulkopuolella oleva kuoppa, josta on sitten ovi kellarin eteisosaan. Tein kellarin vuonna 1999. Silloin tein tuon kuopan seinämät latomalla kiviä. Siinä sitten rupesi käymään niin, että routa alkoi puskemaan kiviseinämiä ja seinämät olivat jo hieman vaarallisia. Oli pelko, että kivet voivat sortua silloin, kun joku on juuri siinä menossa. Jouduin purkamaan kiviseinät. Se oli vuonna vuonna 2007. Korvasin ne mäntypölleillä. Viime kesänä totesin, että pöllit (ja vesivanerikatteet) ovat lähes täysin lahoja tai mätiä. Lunkan alla lisäksi hometta ja muuta sienikasvustoa.

Nyt 19 vuoden jälkeen on jälleen korjailun aika. Kuopan reunarakenteet ja kansi puretaan. Muuraan seinämät harkoilla. Eiköhän sitten jo kestä niin kauan, että Tarranlinnan seuraavakin haltija ja omistaja saa nauttia hyvästä kellarista.

Niin ... kun olen joutunut miettimään sitä, miten estän roudan paineen, olen päätynyt ratkaisuun, jonka uskon toimivan. Nyt sitten vain laskemaan menekit kohdilleen. Tulevatko kamppeet mökille yhdellä kärrykuormallisella?? Ei välttämättä, kun vesivaneria on tuotava muuhunkin tarkoitukseen.

Polttopuuta kuluu näiltä vuosin jo aika vähän. Perjantaina eli saapumispäivänämme alkulämmityksessä meni puuta pari kopallista. Sen jälkeen enää kopallinen. Nyt aamulla hain sen kolmannen kopallisen. Kun yöpakkaset loppuvat, kuluu puuta entistäkin vähemmän. Kesällä puuta menee usein vain saunassa.

Tänä viikonloppuna ei poltettavaa roskaa kertynyt kuin pikku pussillinen. Vein sen kuitenkin aamulla pömpeliin. Laavun puolella aurinko on sulattanut lumet melko tarkoin. Pottumaakin on lumeton. Olen monena keväänä lingonnut lumet pottumaalta jouduttaaksen maan lämpenemistä. Nyt ei sitä tarvitse tehdä. Vaihdoin kamera-akut. Olisivat ne kestäneet vielä varmaan viikkoja, mutta kun olivat matkassa!

Ennen kotiin lähtöä muistin yhden telkänpönttöni. Sitä kun ei näkynyt puussa. Lähdin asiaa selvittämään. Lumesta piikotti pöntön pohjalautaa. Potkin sosettunutta lunta ja vähitellen koko pönttö paljastui lumen alta. Kannoin sen harrasteluterassille. Hakkasin enimmät jäät sen pinnasta. Poistin lahonneet katto-, ja pohjalaudat. Jätin aihion kuivumaan. Telkkiä ei vielä näy. Ei ole merkkiäkään rantaporeista. Ehdin korjaamaan ja ripustamaan pöntön vielä aivan reilusti. Vakiomuuttolinnustamme on Tarralle saapunut vasta joukko koiraspeippoja. Ne eivät pönttöjä kaipaa.

Karungissa paloi saari. Heinää vain, ei edes puita tai mökkejä. Se oli eilen iso uutinen. Tänään sitten kerrottiin, että se on kymmenien vuosien perinne. Joku sen polttaa joka vuosi, niinkuin Gävlen olkipukinkin. Kukaan ei tunnusta. Poliisit eivät taida aloittaa saarenpoltosta tutkintaa.

Ei jääty mökille pitemmäksi aikaa. Kotona oltiin hieman ennen kahtatoista. Matkalla piti kerran pysähtyä. Tuli ilmoitus, että renkaaseen olisi lisättävä ilmaa. Tutkin ja ei mikään rengas ollut vajaa. Muutaman päivän ajan on ollut sellaista ongelmaa, että peilit kääntyvät sisään, kun avaan takaoven tai peräluukun. Olisikohan ohjelmistot menneet sekaisin?

Koko viikonlopun siis välttelin pihkapuita. Naama on nyt viikon takaista paremmassa kunnossa. Huulissa kuitenkin on taas kirvelya, kutinaa ja sen sellaista. Ei kuitenkaan hirmuisesti. Kumma juttu. Olen allerginen mökille!

Tuli illan päälle vielä sitten liimattua yhteen ne aihiot, joita mökillä muotoilin. Seuraavalla mökkireissulla sitten lopulliset viimeistelyt.

Lauantai, 18.4.2026

Eilen ennen iltaa käväisin laavulla. Aloitin irrottamaan kettinkiä, jonka olin aikanaan laittanut esteeksi koirille. Homma jäi kesken. Irrotustyökaluni jäi kettingin silmään jumiin. Kettinki on aikaa sitten muuttunut tarpeettomaksi, kun tein reunamille laudoituksen. Ja ei Tarralla ole enää koiriakaan. Kettingin haluan muuhun käyttöön.

Kävin tallustelemassa jäällä. Mahtava keli. Löysin rantapusikosta telkänpöntön katon, jonka myrsky oli sinne joskus lennättänyt. Kävelin vielä illan päälle naapurissakin. Siellä karaokemeiningit. Lauloinpa minäkin muutaman biisin.

Aamulla ensi töikseni vaihdoin veskin alusastian. Ei se viime marraskuun lopussa laittamani astia vielä ollut läheskään täysi. Mutta ko. astiaa on paljon mukavampi kantaa puolitäytenä, kuin täytenä. Vaikken syliottteessa sitä kannakaan.

Olen siis tämän viikonlopun ajan pysytellyt kokonaan erossa havupuista. Koivuklapeja olen hakenut sisälle varastosta. Aloitin myös yhden puukäsityön valmistelun. Koivupuusta. Sain sitä jo aika lailla tehtyä, mutta sitten homma tyssäsi työkalun puutteeseen. Sitä ei vain löytynyt. Olisikohan se kotona?

Iltapäivällä yritin levitellä lunta niin, että kelkalle tulisi pihalle reittiä. Lumi kuin betonia. Kovaa hommaa, mutta lopulta sain reittiä tehdyksi auttavasti. Ajoin sitten kaksi reellistä saunavesiä. 32 ämpärillistä. Puuhommat alkavat pian ja saunavesiä on oltava reilusti. Sauna lämpiää silloin joka päivä, kun pilkkominen alkaa. Lumet ovat suleneet pilkkomispaikalta niin, että pilkkomisen voisikin jo aloittaa. Joko ensi viikonloppuna?

Vein kelkan kelkkavajaan. Reen laitoin jo kesäteloille. Tuskin kumpaakaan enää tälle keväälle tarvitaan. Syönti kolmen maissa. Nyt ruoka oli huomattavasti eilistä parempaa. Ja laadukkaampaa.

Lyhyen pötköttelyn jälkeen pihalle. Kellarin ovi aukesi nyt helposti. Oven ja karmin välinen jää oli sulanut. Sain laavulla työkalun irti kettingistä ja sain myös kettingin irti reunamilta. Etsin vielä kadoksissa olevaa työkaluani. En löytänyt. Toisenlaisen löysin ja ehkä tässä alkuillasta voisin kokeilla jatkaa harrastelua.

Perjantai, 17.4.2026

Jahas ... mökille lähtö vaihteeksi. Päästiin liikkeelle ihan normaaliaikaan. Loppumatkan soratiet rapaisia. Mökillä oltiin yhdentoista aikaan. Lämpöä noin neljä astetta. Sisällä/ulkona. Kevät ei mökillä ole juurikaan viikossa edistynyt. No, ei tässä sen kanssa kai hoppua olekaan.

Päätin alkaa heti asennushommiin. Mitäpä sitä muutakaan. Poistin alakerran kolmesta ikkunasta kaihtimet. Narujen pidikehakaset tiukassa. Pikkuruiset messinkiruuvit olivat kuluneet. Vaikea löytää hyvää työkalua. Välillä hieman välipalaa. Oli avattava yläkerran lunkka, kun asentaessa meinasi tulla hiki. Meni yllättävän kauan asennuksissa. Puoli kolmen aikaan tuli kuitenkin valmista. Ei tälle päivälle ollutkaan mielessä pakollista muuta ohjelmaa. Sama, vaikka aikaa kuluikin.

Takkaankin tulet. Ruoka kolmelta. Ruoka ei ollut kummankaan herkkua. Mahan täytettä vain. Välillä näin.

Torstai, 16.4.2026

Huulet eivät ole vieläkään parantuneet täysin viikon takaisista häiriötekijöistä. Jo eilen oli selvää, että mökille mennään vasta perjantaina. Ja aika selvää on ollut myös se, että tulevana viikonloppuna en taida sahailla enkä karsia ainakaan havupuita. Pyrin olemaan niistä erillään niin kauan, kunnes iho on täysin ok.

Olin tehnyt jo eilen kauppareissun, joten siitä hommasta olin nyt vapaa. Keitin kalakeiton, kun oli kalaruuan vuoro. Olin ostanut jossakin vaiheessa pussillisen puikkoja. Umpinainen paperipussi, josta ei päällepäin nähnyt pottujen kokoa. Jos olisi nähnyt, en olisi pussukkaa huolinut. Potut olivat todella pieniä. Pieniä siemenperunoiksikin. Kuorin niitä 8 kpl keittoon. Kuhaa laitoin 4 pikkulapsen kämmenen kokoista lättyä. Sopivasti sitä oli kahdelle hengelle.

Lähdin kuitenkin jotakin tehdäkseni käväisemään Haaparannan Jyskissä. Ollaan sieltä joskus ostettu mökin keittiön ikkunaan sopiva rullaverho. Nyt oli aika ostaa 3 lisää. Eli muihinkin ikkunoihin. Meni hetki miettiessä oikeaa kokoa, vaikka olinkin mökillä ottanut mitat. Myyjä sanoi kuitenkin, että tule vaihtamaan, jos meni hieman pieleen. Ok, tehdään niin. Kävin paluumatkalla hakemassa Lidlistä viikonlopun kylmäsavukirret.

Tuleepa siis jotakin muuta puuhastelua, kuin puuhommia. Muutakin verhohomman lisäksi on mielessä. Sehän on selvää, ettei tekemisestä ole pulaa. Simo Salmisen (protesti)laulun sanoin: "Kunhan vain vähänkin viitsii tsiigata ympärilleen".

On ollut lämpimiä päiviä. Vastaavasti sitten öisin muutamia pakkasasteita. Muutamien pensaiden vuoksi takapihalle kinosti etelätuulisilla lumipyryillä lunta. Vasta nyt alkaa meidän osuudella viimeiset jäätiköt olla sulaneet. Etupihalla on lunta kasoissa paljon. Mökillä talvisempaa. Siellä tiet alkavat kuitenkin olla sulia.

Keskiviikko, 15.4.2026

Kyllä tämä aika vain kuluu nopeasti. Huhtikuu jo kääntyi jälkipuoliskolle. Parin viikon päästä tästä vuodesta on jo kolmasosa kulunut. Siitä pari kuukautta eteenpäin, niin ollaan viettämässä jo vuoden jälkipuoliskoa. Ja odotellaan Joulua!

No, päivä kerrallaan kuitenkin edetään. Oli sitten suunnitelmia tai tavoitteita ... tai ei. Ajatukset tällä hetkellä vain loppuviikossa eli viikonlopussa. Mökille mennään todennäköisimmin perjantaina. Torstai on ajatuksissa vain varapäivänä.

Päätin tehdä keskipäivän seutuvilla kauppareissun. Autokin olisi ehkä viisasta tankata, vaikka kyllä sillä vielä tekisi mökkireissun. Reilustikin. Reissu nyt ohi. Tankki on täynnä. Jääkaapissa täytettäkin.

Juotiin iltapäiväkahvit. Olin ottanut kaupasta simppeleitä pitsa-aineksia ja laitoin uunin päälle. Aino pilkkoi jotakin. Nopeasti oli kaksi pellillistä valmiina uuniin. Ja pian paistettukin. Mökille iltapaloja.

Pohjois-Korealla alkaa uutisten mukaan olla pian valmius tehdä ydinaseita. Iskeekö Trumppi seuraavaksi sinne? Taitaa kuitenkin olla liian lähellä Venäjää. Ja Kiinaa. Ja ai niin ... Pohjois-Korea ei ole merkittävä öljyn tuottaja!

Vein Ainon neljäksi muoriköörikokoukseen. Ei ollut muita asioita, joten palasin heti kotosalle. Kotona sitten ne normaalit juttuni. Katsoin yhden elokuvan. Poistin suoralta kädeltä useampia. Katsoin joitakin lyhyitä pätkiä uudesta sarjasta, jota olin alkanut tallentamaan. Vajaan puolen tunnin jaksoja, joiden keskellä 9 minuutin mainoskatko! Kävin sen verran kävelyllä, että sain auton pissapoikasäiliöön nestettä. Se olikin aivan tyhjä.

Suomi on kuulemma euroviisusuosikki jonkun vedonlyöntitoimiston mukaan. Enpä osaa sanoa. En ole Suomen kappaletta kuullut. En sen paremmin kyllä muidenkaan. Hällä väliä. Ei juuri vähempää voisi kiinnostaa. Karseata on kuitenkin se, että heliumin tuotanto vähenee. Ilmapallojen hinta kohoaa pilviin.

Tiistai, 14.4.2026

Korkeapaine se vain pysyttelee yllämme. Sää pilvetöntä. Ja melko rauhalliset tuuletkin. Yöpakkaset jatkuvat. Eiköhän kuitenkin viimeistään Vapuksi saada räntäsateita!

Takapihalla päivällä niin lämmintä, että että siellä oli hyvä leikkoa kynsiä sormista ja varpaista. Eilen hoitelin omat kynteni. Tänään oli vuorossa Aino varpaankynsineen. On onneksi tullut hankittua kunnon välineitä kynsihommiin. Pisteenä I:n päälle Dremelin pieni monitoimityökalu. Sillä on tosi kätevä ohentaa paksuuntuneita kynsiä.

Tänään on huulista alkanut nahkat irtoamaan ihan kunnolla. Eilen se vaihe alkoi, mutta nyt päivällä se on voimissaan. On vain oltava varovainen, etten revi irtoretaleita lian voimalla. Kuolleen ja elävän ihon rajalla saattaa muuten tulla vahinkoja ja uusien haavojen paraneminen vie taas aikaa. Menee vielä päivä tai kaksi. Sitten ollaan taas valmiita uudelle kierrokselle!

Iltapäivällä hajosi ikivanha terassituoli. Sellainen puinen, kokoontaittuva. Olen siihen viime kesänä laittanut pari ylimääräistä tukea. Mutta materiaali antaa vähitellen periksi. Veikkaisin, että puukalustuksella on ikää hiukan yli 40 vuotta. Aloin sitä korjailemaan. Päätin uusia katkenneen jalan. Oli sattumoisin sopiva pätkä koivulautaa. Ja miten sattuikaan, olin eilen hankkinut sen sirkkelinkin. Niinkuin aina meikäläisen hommissa, aikaahan siinä meinaa tuhraantua. Kolme sahausta, kaksi poranreikää, yksi kaiverrus tappiliitosta varten. Vanhan purkaminen ja uuden kokoaminen. Lopussa meinasi jo usko mennä. Meinasi tulla ei-uskovaisten sanoja kipeiden huulten välistä. Olinko mitannut väärin? En sitten kuitenkaan ollut. Jäykät nivelet ... tuoli ei meinannut mennä oikeaan asentoon viimeistä pulttia varten. Lopulta kaikki meni kohdilleen. Homma ok.

Ei mennyt siis nikkarin maine! ps. on meillä myöhemmin hankittu kalustus. Aino kuitenkin tykkää tuosta puisesta, kun siitä pääsee hyvin nousemaan pois. Käsinojien vuoksi.

Keskipäivällä tuli kolme vuorokautta täyteen siitä, kun olin mökillä tekemisissä havupuun kanssa. Eli kolme vuorokautta kesti, että huulista alkoi nahka kuoriutumaan. Iltaa kohti huulet paranivat koko ajan. Kuollutta nahkaa ei juurikaan ollut enää jäljellä. Veikkaan, että huomisiltana koko hela ongelma on kokonaan kärsitty. Saan siis pari vuorokautta nauttia olostani! Onhan se sentään jotakin!

Maanantai, 13.4.2026

Yö ja aamu jälleen kopio edellisistä. Kuten sitten päiväkin. Lämmintä, lämmintä.

Hedelmät etenkin olivat aika vähissä. Samoin jotkut meijerituotteet. Siksipä ennen kymmentä lähdin pienelle kauppareissulle. Ensin pyörähdin Motonetissä. Viime kesänä meni yksi laite rikki. Akkupyörösaha. Ostin tilalle nyt samanlaisen. Tulen sitä taas tarvitsemaan. Ilman sitä monet pikku askareet olisivat hankalia toteuttaa. Cittarista sitten niitä ruokatarvikkeita. 3-4 päiväksi. Jotakin toki pitemmäksikin aikaa. Ei sitten loppuviikosta tarvitse ihan kaikkea ostella.

Miltähän nyt Putinista ja Trumpista tuntuu? Kun Unkarin kansa on tuonut julki mielipiteensä. Voi olla, että Vancen vierailu Unkarissa oli kansan silmissä se viimeinen pisara. Ilman sitä käyntiä olisi tilanne voinut olla toinen.

Kun aikanaan Putin hyökkäsi Ukrainaan, minua oikeastaan ihmetytti se, että Venäjältä alkoi löytyä Putinille Joo-miehiä. Ja naisiakin. Politiikan huipulta ja Kremlin tiedotusosastolta. Trumpilla on nyt omat hännystelijänsä. Mitenkähän mahtaa käydä sitten kun noista hirmuhallitsijoista aika jättää? Muuttuvatko mielipiteet? Vai ovatko hännystelijät edelleen samaa mieltä kuin nyt, vaikka uusi johto olisi täysin eri mieltä kuin Putin / Trump. Veikkaan, että mielipiteet kulkevat johtajan mukaan. Ei uskalleta olla eri mieltä. On viisainta toimia ja olla samaa mieltä, kuin johto. USA:ssa voi saada syytteen. Tekaistun. Venäjällä, Kiinassa, Iranissa ja Pohjois-Koreassa saa jotakin muuta. Nappi otsaan on liian lempeää. Parempiakin konsteja on, jotta pullikointia ei esiintyisi.

Sunnuntai, 12.4.2026

Hieman aikaisempia öitä kylmempi yö. Päivällä sitten taas varmaan lämpiää. Ihan reippaastikin. Lämpötilan vaihtelu vuorokaudessa onkin nyt suurta. Helposti parikymmentäkin astetta ... jopa ylikin.

Näin ihan pöhköä unta. Olin reissun päällä pienellä porukalla. Ketä matkassa ... ei harmainta aavistustakaan. Tauon aikana autosta varastettiin oikeanpuoleisista pyöristä renkaat. Vanteet oli jätetty auton viereen lojumaan. Soitin poliisille, mutta metelistä johtuen kumpikaan osapuoli ei oikein kuulut mitään. Asia ei selkeentynyt. Ilta oli tulossa. Miten päästään kotiin?

Mökkihommien jäljiltä on taas iho hellänä. Naama on punainen. Huulia kirvelee. Nyt tilanne on paljon hankalampi, kuin viimeksi. Pihkan ohella syitä voivat olla kokon kuumuus ja aurinko. Menee taas tuonne loppuviikkoon, ennen kuin olo alkaa helpottamaan.

Iltapäivällä jälleen lämpöennätyksiä. Takapihallakin tosi lämmintä, mutta naaman takia sinne ei ole ollut asiaa. Pitää odotella pilvisiä ilmoja. Päivä on kulunut Inarin SM-hiihtoja katsellen. Sielläkin ollut lämmintä.

Illalla alkoi näyttää siltä, että Unkarin kansa on valinnut Euroopan. Se on takuulla hyvä valinta. Samanlaista viisautta toivoisi viime viikolla mainitsemiini maihin. Vaaleja ei kuitenkaan taida olla näköpiirissä.

Lauantai, 11.4.2026

Pakkasta runsaat 4 astetta. Aamut toistuvat näköjään aivan samanlaisina.

Aamupala ennen kahdeksaa. Käväisin sitten laavulla. Vein pömpeliin pienen roskapussin. Tarkistin kokkopaikan. Hyvin olivat kaikki palaneet. Ja paikka tasoittunut.

Jatkoin sitten eilisiä harjoituksia. Sain yhteentoista mennessä kaikki oksat karsittua. Poislukien ne, jotka ovat jäisen hangen alla jumissa. Syötiin ruoka yhdentoista aikaan. Jatkoin syönnin jälkeen vielä jonkun aikaa urakkaani. Viimeiset paksut oksat pätkiksi. Haravoin irtorisuja kasan kylkeen. Laitoin neljä 3-metristä mäntypätkää risukasaa tukemaan. Vähitellen homma valmistui. Kamppeet kasaan. Lähdettiin Torniota kohti. Kello oli 12:30.

Soratiet alkumatkasta aika rapaiset. Auto taas hieman kuraantui, vaikka ajelin tosi hiljaa. Sihtuunantie oli kuitenkin melkein kuiva ja sitä sai ajella liki normaalivauhdilla. Kotona pihat oli käyty läpi lakaisukoneen kanssa. Kylläpä olikin siistin oloista. Takapihalla yhä lunta. Yöllä ollut pakkasta 6,3 astetta. Menee aina aikansa, ennenkuin päivällä sulaminen alkaa.

Varapresidentti Vance syytti EU:ta siitä, että se on sekaantunut Unkarin vaaleihin. Mitäpä sanoo herra varapresidentti siihen, että USA on luvannut tukea Unkaria taloudellisesti, jos kansa äänestää nykyhallintoa sunnuntain vaaleissa?

Perjantai, 10.4.2026

Pakkasta aamulla 3-4 astetta. Kirkas paiste jo aamuvarhaisella.Tuli heräiltyä melko aikaisin, joten pääsin hommiinkin melko aikaisin.

Sain petäjän pätkittyä. Vetelin paltit ahkiolla pilkkomispaikan lavoillle. Yhden metrin pätkän halkaisin. Tekisinkö johonkin istumapenkit? Palttilavan toisen päädyn pystyseinän trukkilava antautui paineen edessä. Välipalikka, johon olin sitonut tukinarun, luiskahti pois paikoiltaan ja molemmat päätyseinät kaatuivat. Poistin muutaman paltin ja sidoin päätyseiniä yhdistävän narun uudestaan, mutta hieman eri kohtaan. Sain sitten taas laittaa paltit paikoilleen.

Aino potkukelkkaili jäällä. Yhdeltätoista syöpästiin välipala. Hienonsin ja karsin petäjän oksia. Vesurilla hienompia oksia. Moottorisahalla paksuja. Kertyi valtava kasa polttopuumittaista oksaa. Monet vaativat halkaisua. Yritin polttaa suurenevaa risukasaa, mutta luovuin tehtävästä. Odotetaan parempia aikoja. Kolmelta ruoka. Tekemistä jäi vielä. Hommat jatkukoon huomenna. Ennen syöntiä tankkasin sahan ja peitin palttikasan.

Kyllä tuon ikääntymisen huomaa ja tuntee. Tuon männyn olisi ennen selättänyt varmaan päivässä. Nyt sen kanssa saa hikoilla monta päivää. En tiedä. Onhan se tietysti poikkeuksellisen isokin. Nykykulutuksella likimain talven polttopuut yhdestä männystä!

Torstai, 9.4.2026

Aamu sään puolesta kopio eilisestä. Olikin hyvä, kun päätimme lähteä aamusta reissuun. Oli nimittäin yhä aste pakkasta, kun ajeltiin Sihtuunan soratietä. Se oli kuiva. Pölisikin paikoittain. Töyhtöhyyppiä pelloilla. Pakisvaaran tiehen osui aamuauringon säteet ja tie alkoi kostumaan. Yritin ajaa niin, ettei auto rapaantuisi. Täysin en siinä onnistunut.

Mökillä niukasti plussalla. Sekä sisällä, että ulkona. Vedet saunassa ja sisällä jäättömiä. Tiet pääosin sulat. Pihalla hieman jäätä. Alapiha yhä täysin lumen vallassa.

Kamppeet paikalleen. Kamiinaan tulet. Jääkaappi päälle. Otettiin pienet välipalat. Keräsin ahkioon viimeiset kokkoon menevät kamppeet. Lähdin sitten niitä kuskaamaan laavulle päin. Laavulla laitoin parit kalat palvaantumaan. Keräsin laavulta kinnasta ja hanskaa, joita en varmaankaan tule enää käsiini vetämään. Viime vuonna ostin uusia aika monta paria. Kyllä niitä voi likaisimmasta päästä alkaa polttelemaan. Eli kokkokuormaan täydennystä.

Poistin kokon päältä peiton. Sytytin kokon, mutta en vielä lisännyt ahkiosta mitään kokkoon. Poltin pömpeliroskatkin joutessani. Välillä tutkailin, miten kalat pöntössä jaksavat. Ne pikkuhiljaa valmistuivat ja käärin ne voipaperiin ja folioon. Kokkoon lisäilin välillä ahkiosta tavaraa. Vähitellen kaikki poltettava oli kokossa.

Kahdelta mökille. Takkaan tulet. Yläkerran lunkka auki. Syötiin ennen kolmea. Puoli neljän aikaan kävelin kokolla. Märät pihlajan tyvetkin jo melkein kaikki palaneet. Kokon keskellä pirri. Rouhaisin siitä heinähangolla ja sieltä paljastui palamatonta paperia. Kellarin märkiä kuivikkeita. Nostelin muutaman kerran kasaa ja sain esiin paljon palamatonta materiaalia. Kasa leimahteli tuleen ja ehkä illan mittaan muuttuu kokonaan tuhkaksi. Saatan ennen yötä vielä käväistä siellä katsomassa.

Laitoin vielä takkaan puuta. Alakerrassa jo hyvä lämpö. Takkaan ja kamiinaan puita laittaessani minulla on yleensä allergian vuoksi hanskat käsissä. Nyt ei ollut, koska tarjolla ei ollut ollenkaan pihkapuuta. Koivua vain. Niinpä sitten poltinkin kämmenselän takan luukun kehykseen. Mukavasti kärähti ja nahka meni rullalle. Voidetta, laastari ja tukiside ... eiköhän taas pärjäillä!

Keskiviikko, 8.4.2026

Nyt aamu valkeni kirkkaana. Muutama pakkasaste. Aamupalan jälkeen aloitin pähkäilemään sitä, miksi 1-kanavalla pitää käyttää TV:n kaukosäädintä äänenvoimakkuutta säätelemään. Muuten kelpaa Telia-TV:n säädin. Jälkimmäistä on pakko käyttää kaikkeen muuhun hallintaan. Ohjeita netistä löytyi. Mikään vain ei pelannut. Lopulta löysin paikan, jossa sain kaukosäätimen pelaamaan kaikilla kanavilla. Omituinen juttu. Oudoksi asian teki etenkin se, että vika oli ainoastaan Ylen 1-kanavalla!

Aamupakkanen kesti liki puoleenpäivään asti. Kovin lämmintä ei ole luvassa iltapäivällekään. Aurinkoa ja poutaa kuitenkin.

Päivällä tein kauppareissun. Puuilossa pistäydyin ensin. Pikku ostos vain. Sitten Cittariin. Sieltä aika vähäiset ostokset. Lähinnä maidot ja hedelmiä. Olin kierrokseni aikana vilkuillut polttoaineiden hintoja. Onhan se tietenkin kummallista. Kun raakaöljyn hinta maailmalla nousee, nostetaan samaan aikaan pumpuilla polttoaineiden hintoja. Mutta kun maailmalla markkinahinnat laskevat, kestää aikansa, ennen kuin se näkyy meille kuluttajille. No, ei valittaminen auta. Pakko on bensaa ostaa, vaikka kallista olisikin. Tai sitten on lopetettava autoilu!

Kun ajelin Wäylän yli uutta siltaa, vilkaisin pohjoisen suuntaan. Yllättävän lähellä Hannulan sillan takana oli sulaa. Onko jäänlähtö jo noin lähellä? Nyt onkin monin paikoin pohjoisessakin peruttu pilkkikisoja. Jäät alkavat olla petollisia. Kannattaa jo olla tarkkana.

Tulitauko on astunut voimaan Iranin sodassa. Ohjuksia on kuitenkin vielä malliksi ammuttu. Hauskaa, että molemmat osapuolet ovat suuria voittajia. No silloinhan kaikki on hyvin. Eihän siinä enää mitään neuvotteluja tarvita. Juhlat vain pystyyn.

Vaihtuuko Unkarissa valta? Toivottavasti näin käy. Valtaapitävät saisivat vaihtua myös Venäjällä, Iranissa, Usassa ja Israelissa. Kyllä olisi maailmassa paljon parempi olla. Eikös vain.

Huomenna lähtö mökille. Eiköhän sitä lähdetä melkolailla aamusta. Mitäpä sitä lähtöä iltapäivään vaikuttaa siirtää. Aamupakkasilla ei rapakaan sorateillä roiskuisi.

Tiistai, 7.4.2026

Sateinen sää yhä vain jatkuu. Vettä tullut putkeen jo alun toista vuorokautta. Mökillä vielä enemmän, kuin Torniossa. Lumet lähtevät. Jäät heikkenevät. Onhan tämä tällainen kai aika poikkeuksellista! Sää onneksi alkoi vähitellen selkenemään. Tuli jopa kohtalaisen siisti päivä.

Olen vuosikausia tehnyt tietokoneelle kalenteria Excelillä. Joo ... onhan niitä valmiitakin kalentereita, mutta en niistä saa irti sitä, mitä saan omatekoisesta. Niin se vain on. Ainoa huono puoli omassa on se, että sitä joutuu aina jatkamaan loppupäästä. No sekään ei iso asia ole. Lisäsin nyt loppuvuoden heinäkuusta alkaen ja ei siinä aikaa mennyt viittäkään minuuttia. Tällä hetkellä merkintöjä ei ole edes toukokuulle, joten hyvissä ajoin olen liikkeellä.

Aamupäivän loppuhetkillä Aino yllätti. Ehdotteli sellaisia, että jospa lähdettäisiin mökille huomenissa. Kun tietyt asiat täällä Torniossa eivät taida tällä viikolla toteutua, voitaisiin aivan hyvin mennä mökille. Siellä aika kuluu, kun tekemistä on vaikka kuinka. Minulle asia passaa. Pitää vain tehdä kauppareissu joko tänään tai huomisaamuna. Eilisen vähäiset  ostokset eivät kata viikonlopun kulutusta kaikilta osin. Vaikka paljon ei kyllä puutukaan.

Tein vaihteeksi inventaarion pakastimeen tehdyistä valmisruuista. Hyvä aina välillä tehdä, sillä aina en muista kuitata listalta pois sellaista, jonka otan käyttöön. Nyt oli vain neljä asiaa unohtunut. Kun ollaan oltu välillä viikkokin pois kotoa, on marjojen kulutus hieman vaiheessa. Mökille emme ole pakastemarjoja ottaneet koskaan mukaan. Joko pian on aika alkaa harkitsemaan marjapiirakkahommia?

Yhden aikaan Aino täsmensi, ettei hänellä niin kiirettä sinne mökille ole. Että voidaan mennä huomenna, jos minulla on paljon tekemistä. No onhan sitä tekemistä, mutta onko niin, että kannattaisi jo huomenna mennä? Päätettiinkin sitten niin, että mentäisiin torstaina. Iltapäivällä. Sille illalle ainoa homma olisi sitten kokon poltto. Voisin myös laittaa moottorisahan kuntoon. Eiköhän jossakin välissä siihen löydy aikaa.

Onhan se niin, että eivät ne hommat tekemällä lopu. Joillekin hommille on kuitenkin jonkunlainen aikataulu. Esimerkiksi se kokko. Sen polttamisen aika on silloin, kun sitä ympäröivässä maastossa on riittävästi lunta. Kokkoon on nyt peiton alle koottu niin paljon poltettavaa, ettei siihen oikeastaan voi eikä kannata enää lisätä juuri mitään. Jotakin pientä tietenkin, jos/kun sitä vielä löytyy. Paikka saa sitten rauhoittua ja kesän ja syksyn mittaan siihen kerätään taas uutta kokkokampetta.

Perjantaille ja lauantaille jäisi sitten se männyn sahaaminen palteiksi. Ja palttien kuskaus muualle. Mitä se vaatii ... sen näkee sitten paikan päällä. Siihen on vielä pitkä aika.

Tekniikka joskus yllättää. Laitoin iltapäivällä aikani kuluksi yhden puolen tunnin mittaisen tallenteen pyörimään. Siinä ääni oli turhan kovalla ja aloin sitä Telia-TV:n kaukosäätimellä hiljentämään. Ei onnistunut. Tilalle tuli miinusta painaessani ohjetta. Asetusten kautta voisi jotain tehdä. En alkanut niin tekemään. Kaivoin laatikosta Sonyn oman TV-kaukosäätimen ja sillä hiljennys onnistui. Kumma juttu. Ongelma liittyi vain tuohon yhteen tallenteeseen. Muut toimivat ihan normaalisti. Komento takaisin! Ongelma liittyykin kanavaan 1.

Tuossa iltapäivällä levittelin hieman takapihalta lunta jo paljastuneisiin kohtiin. Veikkaan, että viimeistään viikonloppuna on takapihalta kaikki lumet menneet. Leikkasin myös viinimarjapensaan piikottavia oksia hiukan lyhyemmiksi. Ei ole mieltä antaa niiden kasvaa holtittomasti pelkkää pituutta. Tälle kesälle emme satoa odota. Ensi vuosi voi olla jo mahdollinen.

Maanantai, 6.4.2026, 2. pääsiäispäivä

Sateen tuhnuinen aamuyö. Aamu ja aamupäivä samanlaista. Välillä sade voimistui ihan oikeaksi sateeksi asti.

Tälle päivälle ei kummoisempia suunnitelmia ollut. Kauppareissua suunnittelin. Maito oli ainut syy tehdä reissu. Katsoin kaappia ja hoksin, että kahvin suodattimiakin voisi jo ottaa. Kymmeneltä lähdin kauppakeskusta kohti. Siellä todella hiljaista. Cittarissa joku asiakas oli palannut ilmeisesti kotiin reissusta, koska kärry oli aika täynnä ruokatarviketta. Maidon ja suodattimien lisäksi keräsin kärryyn hieman ajatonta kaapin täytettä. Näkkäriä, hapankorppua ja vastaavaa. Kertyihän siten minullekin täysi kassillinen tavaraa.

Sade on jatkunut koko päivän ajan vaihtelevana. Lämpimän puolella on ollut puolenkymmenen asteen edestä. Lumet alkavat olla pian muisto vain. Aurinko alkoi kiilahtelemaan puoli seitsemän aikaan. Poutaa tulossa? Ei kuitenkaan vielä. Kohta satoi taas. Tuossa takapihan tyhjällä tontilla näkyy jo joissakin painanteissa vesi. Varis kävi siinä räpiköimässä. Hellu odotteli siinä vieressä. Poistuivat sitten jonnekin pusikon pimentoon.

Trumppi ei osoita paranemisen merkkejä. Mitä vain voidaan odottaa tapahtuvaksi. Toivottavasti ydinaseet eivät tule kysymykseen. Olen joskus epäillyt, että Putinilla ja Trumpilla on joku sopimus. Ettei juuri puututa toisen sotimisiin. Tuo ajatus kyllä on vahvistunut, kun Putinilta ei olla kuultu kovin vakavia lausuntoja Iranin sodasta.

Artemis 2 on illalla saavuttamassa matkansa kaukaisimman pisteen. Silloin se on maasta yli 400000 kilometrin päässä. Näkösällä on heillä silloin kuutamo ja maatamo. On ehkä jopa ihme, että edellisistä vastaavista lennoista on aikaa jo 50 vuotta. Luulisi, että siinä ajassa olisi kehitys ollut nopeampaa. Ja käyty ehkä pitemmälläkin.

Sunnuntai, 5.4.2026, 1. pääsiäispäivä

Jälleen illalla aikaisin nukkumaan eli heti kymmenen jälkeen. Ja jälleen siis melko aikainen herääminenkin. Ja niinhän se taas oli, että vierailla lähtöpäivä. Aamupalan jälkeen vähitellen kamppeita kokoon. Ei ollut mitään hoppua, mutta lähtö sitten kuitenkin jo heti yhdeksän jälkeen. Pitkä on matka, mutta onneksi se jakaantuu kahdelle päivälle. Nyt tarvitsee ajella vain vajaaseen puolimatkaan asti. Huomenna loppuosuus. Milloinkahan taas nähdään?

Vieraiden jäljiltä ei ollut siivous- eikä muitakaan paineita. Vein normaalit roskat roskiksiin. Ei niitäkään erityisen paljoa ollut.

Ruokaa on vastaavassa tilanteessa joskus jäänyt turhankin paljon. Ollaan kai jotakin vuosien mittaan opittu. Jääkaapissa on vähän normaalia enemmän sinne kuuluvaa, mutta kuten viikolla jo mainitsin, ovat päiväykset kohdillaan ja avaamattomat pakkaukset säilyvät ensi viikonlopun ylikin.

Luulin ennen pyhiä, että tallenteita on sitten kohta taas katsomatta älytön määrä. Mutta eipä olekaan. Tilanne on itse asiassa jopa loppuviikkoa parempi. Onko kohta jopa pula tallenteista?

Pyykit pesty. Tiskit tiskattu. On alkamassa uusi viikko. Kamerat kertovat, että mökkitiellä ei enää ole juuri missään lunta eikä jäätä. Sama tilanne on pihalla. Seuraavalla mökkireissulla olisi kuitenkin hyvä saada loput siitä isosta petäjästä kuskattua pilkkomapaikalle. Vaatii aika paljon lumihommaa, että homman voisi toteuttaa moottorivoimin eli kelkalla. Paljaalla maalla sitä ei voi tehdä. Viikonlopulle on ennustettu liki 10 asteen lämpöä. Eli jos saan kelkalle lingottua kulkukelpoisen reitin, on puut ajettava mahdollisimman nopsaan pilkkomispaikkaan. Pitänee siis ensin pätkiä kaikki palteiksi, sitten lingota kulkureiteille lumet, ja ajaa sitten nopeasti kaikki puut pois. Ennen kuin lumi sulaa. Jos lunta ei riitä kelkkareittiin, voi ainoaksi mahdollisuudeksi jäädä kottikärryt. Hikihommaa silloin tiedossa.

Milloin sitten mökille mennään? Torstaina vai perjantaina? En oikein osaa vielä sanoa. Voisi olla viisainta mennä torstaina.

Lankalauantai, 4.4.2026

Illalla melko aikaisin nukkumaan. Aamulla sitten myös aikaiset heräilyt. Yöllä taas reippaasti pakkasta. Aurinko paistelee, joten kyllä päivä pian taas lämpenee. Eiliseen tapaan.

Lähdettiin koko sakki kymmeneksi kauppakeskukseen. Mummo, tytär ja tyttärentytär saivat Lindexistä jotakin. Ilmeisesti ihan mieluisaa. Nuoret jaksavat luupustella. Meille iäkkäimmille seisoskelu ja kulkeminen ei niin herkkua ole. Meikäläisellä selkä meinasi alkaa vaivaamaan.

Ennen poislähtöä käväisin Cittarin puolella hyvin pienillä ostoksilla. Ainon kanssa lähdettiin sitten kotosalle. Toiset jäivät vielä nautiskelemaan lauantain tarjonnasta.

Kun kaikki olivat jälleen meillä kotosalla, juopastiin kakkukahvit. Aili esitteli uusia hienoja vaatteitaan. Diskopaita oli valossa tosi hieno. Testattiin sitä auringon paisteessa.

Tiina lohti ruuan. Se maistui kaikille. Vierailla oli vielä käynti Lapparissa. Ennen kuin he palasivat, yritin sytyttää kertakäyttögrilliä. Ei se syttynyt, Vuosia vanha. Sytytysnesteet haihtuneet. Iltamakkarat paistettiinkin sitten uunissa.

Pitkäperjantai, 3.4.2026

Aamulla kovimmat pakkaset pitkiin aikoihin. Meilläkin taisi olla noin -7 asteen lukemia. Tuollaisia kelejä oltaisiin toivottu mökkiviikolle, mutta näin tällä kertaa. Aikanaan, ennen kuin Tiina oli edes koulussa, pidimme hiihtolomaa huhtikuun kolmannella viikolla. Oli mahtavat hanget. Yöpakkasia vielä reilustikin. Ovatko ajat ja säät muuttuneet?

Tässä nyt sitten ollaan ja odotellaan Ailia ja porukoita. Ainolla oli vielä pienet viimeistelyt yläkerrassa. Päivällä syötiin kuhaa ja vihanneksia, jotta jaksettaisiin odotella.

Odotus päättyi kolmen jälkeen. Alkuun normaalit ujostelut. Mutta totuin sitten kuitenkin aika nopsaan vallitsevaan tilanteeseen. Syötiin hiukan myöhemmin ja päälle kahvit. Vieraat lähtivät vielä ulkoilemaan.

On ollut lämmin päivä. Aurinkoinen. Lumi on sulanut pihalla kovastikin. Lumikasojen reunustoilla kunnon vesilammikot. Nyt olisi ikäänkuin kevät tulossa ihan tosissaan.

Kiirastorstai, 2.4.2026

Aprillipäivä ohi. Eipä tullut ketään höynäytettyä. Eikä kukaan naruttanut minua. Kai?? Mistäs sen tietäisi? Oliko Trumpin aamuyöksi suunniteltu tiedotustilaisuus aprillipila, kun asiasta ei päivän mittaan ole uutisoitu ollenkaan? No, pilailijahan se taitaa olla joka päivä.

Tämän päivän ohjelmassa hieman siivousta. Minun osuuteni oli pääosin imurointia. Ensin yläkerta ja sitten alakerta. Ei ollut mitään hoppua, mutta silti meinasi tulla hiki. Siirtelin niitä huonekalujakin, jotta sain imuroitua alta ja takaa paremmin. Aamupäivä siinä melkein menikin. Rauhalliseen tahtiin. Välillä takapihalla tuulettumassa.

Keskipäivän seutuvilla syötiin. Olin jo aamusella kaivanut pakkasesta yhden sopivan kokoisen keitoksen. Helppo ruoka, kun piti vain lämmittää. Ja syödä.

Alkuiltapäivästä Joku tallenne pyörimään. Yksi sarja osoittaitui niin tutuksi, jo pariinkin kertaan katsotuksi, että poistin kaikki tallentuneen jaksot. 7 kappaletta. Kun lauantaina tultiin mökiltä, oli yksittäisiä tallenteita 59 kappaletta. Ja päivittäin tulee lisää. Nyt tilanne on selkeä, kun olen saanut valtaosan poistettuä. Mielenkiintoiset on katsottu. Jäljellä on 3 elokuvaa. Tuleeko edes katsottua?

Kolmen aikaan kävin viemässä roskat ja hain postin. On pidellyt poutaa ja aurinko on paistanut. Pihalla murskeet ovat kuivuneet ja odottavat harjakonetta. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja lakaisin 10 litran ämpärillisen mursketta talteen. Ensi talveksi on taas varastossa hieman mursketta tähän lähelle, jos liukkaus sitä vaatii. Tuo 10 litran sanko täyttyi noin 1,5 neliömetrin alueelta. Eli kyllä tuossa pihatiellä ja parkkipaikalla on eräskin ämpärillinen mursketta! Satoja.

Keskiviikko, 1.4.2026

Se on jännää tuolla mökillä tämän ihon kanssa. Vaikka et koskisi yhteenkään havupuuklapiin, etkä tekisi muutenkaan mitään puuhommia, alkaa iho siellä ottamaan herneitä nenäänsä. Naamassa on muutamia paikkoja, joihin kutina pesiytyy ja alkaa punoitus. Kaikkein arin paikka on huulet. Ja huulissa nimenomaisesti reuna-alueet. Hirmuinen kutina joka sitten pikkku hiljaa muuttu kirvelyksi. Ja huulet alkavat rohtumaan.

Kun oltiin viikko mökillä ja tuli sitä mäntyä sahailtua, olivat reaktiot voimakkaampia. Etenkin noiden huulten osalta. Muutamia halkeimia on tullut ja nahka lähtee paikoin. Tänään ollaan jo hieman taantumavaiheessa. Siis oireet helpottamassa. Voi olla, että pääsiäisenä tilanne on jo aika hyvä. Puunteossa pitäisi pitää kunnon hengityssuojainta, mutta se on kyllä todella hankalaa. Mieluummin kärsii puunteossa ja viikon sen jälkeen noista vaivoista.

Yksi hyvä asia oman kehon kannalta viime viikon mökkeilystä seurasi. Paino on taas hieman pudonnut. Lauantaina punnitsin mökiltä palattuamme "uuden elämänvaiheen" pienimmän lukeman. Eilinen punnitus oli vieläkin parempi. Alkaako tästä paino jälleen hieman putoamaan, vai onko kyseessä vain tilapäinen notkahdus?

Suunnitelmissa tänään käydä pääsiäisostoksilla. Huomiselle tai perjantaiaamulle voi harkita paikkauksia, jos sellaiseen on tarvetta. Iltapäivän puolella lähdin Prisman suuntaan. Matkan varren apteekin pihalla oli niin paljon autoja, etten jäänyt siihen asioimaan. Apteekkikäynti kun ei ollut päivän päälle. Eli Prismaan. Olin tehnyt tarvittavista ostoksista listan. Ja merkinnyt listaan sen, otanko kamppeet Prismasta vai Cittarista. Yllätyin, kun en Prismasta löytänyt kahta juttua.

Välillä kotosalle. Tavarat paikoilleen. Listasta yliviivasin jo hankitut. Sitten kauppakeskukseen. Ensin siellä apteekkiin. Kahta pillerilaatua kassiin. Sitten Cittariin. Sieltä loput listani tuotteista. Tuli päivän toinen yllätys, kun tarpeet, joita en Prismasta saanut, löytyivät nyt Cittarista! Kaikissa tärkeissä elintarvikkeissa (kummastakin kaupasta) oli riittävän pitkät päiväykset. Pääsiäisen jälkeisen viikonlopun yli monissa.

Reissujen jälkeen kahvit. Lähes ansaitut! Iltapäivällä leppoisaa oleskelua. Joku tallenne ollaan katsottu. Olen myös poistanut aika monta tallennetta. Yksi poliisisarja ei vastannut odotuksia. Pari muuta sarjaa on esittänyt liian tuttuja uusintoja. Yksi sarja osoittaitui hölmöksi. Viime viikolla syntynyt ruuhka on helpottanut. Turha niitä on säilyttää, jos ei aio katsoa. Ja parempaakin on tietenkin tarjolla.

Tiistai, 31.3.2026

Varastoon oli siunaantunut pulloja ja tölkkejä. Suomalaisia ja ruotsalaisia. Tein eilen lyhyen työrupeaman niiden parissa ja tarkistin, ettei pusseihin ole mennyt kahden maan tavaraa. Yhdessä pussukassa oli puolenkymmentä purkkia sekaisin. Laitoin purkit kohdilleen.

Päätin tänään käydä toimittamassa kaikki pois. Ennen kymmentä otin varastosta suomalaiset pullot ja purkit. Kaksi kassillista. Mutta keveitä, kun lasisia ei ollut ollenkaan.  Alumiinisia oli kolme purkkia. Loput muovisia vissy-pulloja. Vein ne Lidlin automaattiin. Otin takaisintulomatkalle savustettua kirjolohta. Lämmin- ja kylmäsavuversioina.

Kymmenen jälkeen lähdin sitten viemään ruotsalaista lastia Haaparannalle. Kun olin ajanut 300 metriä, piti kääntyä takaisin. Ja käydä ottamassa ne pussukat kyydille! Ajelin Ica Maxiin. Joukossa oli muuan lasipullo. Pääosin kuitenkin alumiinipurkkeja. Lasipullot taisivat kaikki olla erilaisten jouluoluiden suojakuoria. Ne eivät kelvanneet ja onneksi vieressä oli värilasille tarkoitettu roskis. Alumiiniset kelpasivat automaattiin. Kaupan puolelta ostin niitä tuttuja ICA-juttuja.

Ajoin sitten kohti Systeemin parkkia. Kello oli hiukan vaille 10 paikallista aikaa. Ihmettelin, kun ovi jo kävi ja ihmisiä lappoi sisälle. Eihän Systeemin pitänyt aueta kuin vasta muutaman minuutin kuluttua. Oliko Pääsiäisestä johtuen poikkeukselliset aukioloajat? Ajoin auton parkkiruutuun ja otin kassin. Ja käppäilin ovelle. Eihän se auennut. Olin katsonut naapurikaupan asiakasliikennettä. Karkkikaupassa kulki jo porukkaa. No, aukesivat ne ovet pian menokohteeseenkin ja sain asiani hoidettua.

Tiistai menossa ja olen saanut hoidettua pois päiväjärjestyksestä monta asiaa. Ennen pääsiäistä tehtäviä. Ei sitä nykyisin jaksa kulkea koko päivää kaupoissa. Muutama kohde päivässä piisaa. Vielä on hoidettava jonkun verran ruokaostoksia, mutta loppujen lopuksi aika vähän.

Uutta siltaa ylittäessäni oli siinä nosturiauto kuorman purkuhommissa ja autoja päästettiin sillalle suunta kerrallaan, kun toinen kaista oli tukossa. Pääsin kuitenkin ajamaan ilman odotuksia. Täytyy sanoa, että eipä ole siltaremontista kovin isoa haittaa ollut. Pariin otteeseen olen joutunut hetken odottamaan. Voisi tietenkin olla hieman eri juttu, jos kulkua olisi enemmän. Nyt kun siltaa tulee ylitettyä vain parina päivänä viikossa.

Mökillä alkavat tiet mennä huonoon kuntoon. Menevätkö yhtä huonoon, kuin viime vuonna. Silloin korjasin syviä uria käsipelillä. Uran uurtaja en ollut. Tie kaipaisi kunnon kerroksen mursketta. Mutta se maksaa.

Viime viikolla kaivoin mökillä vaatekaapista pitkät kalsarit jalkaani. Niistä oli kuitenkin vyötärön kuminauha veltostunut ja aika hankala niiden kanssa oli toimia. Vaikka lyhyet kalsarit olivat edelleen suojana. Vaihdoin kaapista uudet pitkät kalsarit jalkaan. Miten ollakaan, nekin olivat löystyneet. Vaihdoin vielä seuraavatkin ja ne sitten pysyivät paremmin jalassa. Ihme vain, kuinka olivat löystyneet. Todennäköisesti ovat olleet mökillä muutaman vuoden. Kesää talvea. Kumi haprastunut. Tänään kuitenkin laitoin uudet kuminauhat paikalleen. Jospa nyt toimisivat.

Maanantai, 30.3.2026

Harmaata, mutta poutaa. Yöllä kymmenyksien sisällä nollan kahtapuolen. Aamusta sitten hieman plussaa.

Iltapäivän aluksi lähdettiin Cittariin. Ainolla oli oma lista. Minulla oma, joka koostui pääosin pääsiäisjutuista. Parkkihallissa poristiin Entisen naapurin kanssa. Kaupassa etsittiin tärkeää pääsiäistuotetta. Ei löytynyt. Palattiin kotosalle. Jatkoin sitten heti Prismaan. Ei ollut sielläkään sitä pääsiäistuotetta. Jotakin pientä löysin korvaamaan.

Jatkoin Puuiloon. Siellä ko. pääsiäistuotetta ei tietenkään ollut. En edes etsinyt. Mukaan tarttui parit moottorisahan teräketjut ja käynnistysnarua. Tokmannille vielä, mutta hukkareissu tuli siitäkin. On tämä Tornio kumma paikka. Pitääkö tästä lähteä Ouluun ajelemaan?

Muutamaan kertaan yritin laittaa kelloradion oikeaan aikaan. Netistä löytämäni ohje ei ollut oikea, vaikka laitteen merkki ja malli olivat tasan oikein. Illansuussa etsin jälleen laitteen matkassa tullutta ohjetta. Se oli sellainen paperiarkki, joka oli taitettu moneen kertaan. Avattuna lappunen oli noin 70x70. Senteissä. Sieltä ratkaisu löytyi ja siirsin kelloa neljän minuutin verran. Eihän se nyt mitään tietenkään olisi häirinnyt. En sen kellon mukaan ole muutenkaan elänyt. Oli tuossa tapauksessa kuitenkin sellainen hyvä puoli, että sain ohjetta etsiessäni laittaa roskiin merkittävän määrä erilaista paperiroskaa. Tulipahan yhteen laatikkoon tilaa.

Sunnuntai, 29.3.2026

Pitkästä aikaa yö kotosalla. Aamulla kellojen siirto. Joku kello siirrettiin vasta myöhemmin. Kaikissa kelloissa ei äly riitä vaihtamaan itse kesä- ja talviajan välillä.

Normaalit kuviot jälleen kotioloissa. Keskipäivän seutuvilla tein kuitenkin kauppareissun. Viikko mökillä meni kulutuksen puolesta nappiin. Olemme niin tottuneita siihen, mitä ja miten paljon mitäkin kuluu vuorokaudessa. Kuutena päivänä oli ruuassa yhtenä aineksena peruna. Eli yhteensä 18 sopivan kokoista pottua otettiin matkaan. Kaikki meni. Lisää ei olisi kaivattu. Mukaan otetut hedelmät kuluivat loppuun. Moni muukin. Nyt kauppa-asioiden kärkilistalla olivat hedelmät, potut ja maito.

Telkkarista on pitkin päivää tullut urheilua. Mäkihyppyä Planicasta ja viestihiihtoja Rovaniemeltä. Niitä tietenkin ollaan katseltu ahkeraan. Joku tallennekin on tullut katsottua. Viikolla niitä olikin siunaantunut melkoisesti.

Alkuillasta sain laitettua viimeiset kellot kesäaikaan. Sattumalta. Kelloradionkin sain kesäaikaan. Melkein. Tunnit ovat ok, mutta minuutit ovat olleet jo kauan muutaman minuutin verran edellä. Nyt löysin netistä ohjeen kellon asetukseen. Laitan sen kuitenkin kuntoon vasta huomenissa. Kai. Ei se ole niin minuutin päälle!

Katsoin myös netistä videon siitä, miten moottorisahan vetonaru vaihdetaan. Nyt asia on mielessä ja seuraavalla mökkireissulla ei asiaa tarvitse sen kummemmin pähkäillä. Eihän tuo vaihto mitään rakettitiedettä ole. Tulipahan vain asia tutkittua.

Netistä löytyy videonpätkiä monenlaisista arjen pikku askareista ja korjauksista. Kyllä niitä kannattaa etsiä, jos joku asia alkaa mietityttämään. Joskus vain voi olla vaikea keksiä oikeita hakusanoja.

Alkaa arki ja pääsiäisviikko. Pääsiäisen seutu ollaankin tällä kertaa kotosalla. Milloinkahan viimeksi olisi noin käynyt?

Lauantai, 28.3.2026

Oltiin eilen päätetty, että lähdemme kotosalle tänään eli lauantaina. Aamulla tarkensimme tilannetta niin, että syömme ruuan kahdentoista aikoihin. Aamupäivän teen puuhommaa. Ruuan jälkeen sitten alan järjestelemään paikkoja lähtöä varten. Ennen aamupalaa hain kolme kopallista puuta.

Pakkasta pari astetta. Mukava sää ryhtyä hommiin. Tankkasin aluksi molemmat sahat. Aloitin isommalla sahalla pätkimään kötällään olevaa jättimäntyä. Pienemmässä sahassa on vain 35-senttinen laippa. Sillä ei pystynyt sahaamaan läpi asti, vaan oli otettava isompilaippainen käyttöön.

Kävi sitten niin, että aloittaessani kolmannen rekikuorman pätkimistä, meni sahan vetonaru poikki. En alkanut sahaa nyt korjailemaan. Kävi sen verran tuuri, että runko oli jo siltä kohtaa 35 sentin vahvuinen. Eli sain jatkaa pikkusahalla. Sillä sahailin sitten vähän yli yhteentoista. Ajoin viimeiset paltit entisten seuraksi. On niitä vain jo melkoinen kasa. Rungosta on vielä sahamatta metritolkulla puuta. Oksaista. Sahat vein jo varastoon.

Ruoka keskipäivällä. Olin parikymmentä minuuttia pitkälläni. Lähdin sitten vielä toimittamaan pikku askareita. Vein vishyt kellariin. Ulko-ovi oli jumissa ja vaati erinisiä toimenpiteitä ja työkaluja, ennen kuin sain sen auki. Sisempikin ovi oli tiukassa, mutta aukeni hieman helpommin.

Vein poltettavat roskat pömpeliin. Samalla reissulla kiedoin pari kierrosta narua kokon ympärille. Pysyy peite paikallaan, jos tulee kunnon tuulenpuuskia. Suojasin kevytpeitteellä palttikokoelmani. Ei tuore mänty juuri kai sateessa kosteutta imisi, mutta kuivia on mukavampi käsitellä. Paljon tietenkin niitä normaaleja viemisiä sinne sun tänne.

Alkoi satelemaan lunta ja räntää. Hieman jälkeen kahden lähdettiin ajelemaan kohti Torniota. Ajelin soratietä rauhallisesti, mutta auto rapaantui. Jatkossa märät olosuhteet kuitenkin puhdistivat ainakin autonkyljet tehokkaasti. Peränkin aika hyvin. Siksi en käyttänyt tällä kertaa Sihtuunasta lähtevää soratitetä.

Varajärvellä oli savupiippu enää pystyssä palaneesta talosta. Torstaisen ampumisjutun ja tuhopolton jäljiltä. Ennen Tervolaa ohitin yhden valkoisen Kian. Ihme kuski. Meinasi kiilata meidät vasempaan ojaan! Peltoaukeat liki lumettomia. Nelostiellä kiinnitti vastaantulevissa autoissa huomiota se, että liki joka toisessa oli suksiboxi katolla. Lomalaisia pohjoisiin hiihtokeskuksiin. Vaikka ajettiin pitemmän kautta, oltiin kotona nopeammin. Ja auto puhtaana!

Kotona normaalit kotiinsaapumisjutut. Pyykkiä kuitenkin tällä kertaa hieman normaalia enemmän.

Perjantai, 27.3.2026

Kerrassaan hieno aamusää. Heikkoa pakkasta. Aurinkoista. Liki tuuletonta. Samaa luvassa koko päiväksi. Iltapäivällä tietenkin hieman lämpenee.

Tämän päivän kunnianhimoinen suunnitelma oli kaataa se jättipetäjä. Mäntyjen kingi. Aamulla aloitin työt järkkäämällä syntyville palteille säilytystilaa pilkkomista odottelemaan. Kannoin neljä kuormalavaa tutuille paikoille. Kaksi alustaksi, kaksi päätyseiniksi.

Ari tuli kaveriksi. Totesimme, ettei tuo asentamani vetonarusysteemi välttämättä toimi. Narut venyvät, vetoa ei ehkä synny. Vaihdettiin tilalle jämäkät liinat. Normaali moottorisahani 35 sentin laipalla ei olisi riittänyt männylle, joten käytin hieman pitempilaippaista ja tehokkaampaa sahaa. Puu kaatui täsmälleen suunnittelemaani paikkaan. Ylävitoset.

Hirmuinen puu. Kannosta laskin 70-75 vuosirengasta. Meikäläisen ikäinen. Suurin piirtein. Pituutta se oli kasvanut meikäläistä enemmän. Leikkelin kulkutien kohdalta rungosta 25-senttisiä paltteja. Juuri ja juuri jaksoin nostella niitä kelkan rekeen. Kolmen reellisen jälkeen autolla oli vapaa kulku. Aloitin raivaamaan oksia niin, että sain myös kelkkauran vapaaksi esteistä. Kello tulikin sitten jo kolme. Ruuan aika.

Olin pitkälläni vajaat puoli tuntia. Kävin sitten keräämässä ylimääräiset kamppeet työmaalta varastoihin. Jatkan vasta huomenna urakkaa. Ei jaksa enempää tänään. Jospa huomenna olisi taas virtaa.

Torstai, 26.3.2026

Koko yön satanut vettä. Aamulla sama sää. Ennusteissa huomisaamuun asti! Tulikohan toimistopäivä?

Ei ihan sentään. Kävin hakemassa ison kopallisen kuusipilkkeitä. Samalla reissulla pilkoin pikku kopallisen syttösäleitä. Tervas tuoksui. Säleet ovatkin tällä kertaa melko tulenarkaa tavaraa! Hakkasin rännin alta jääpakurat pois. Sain ämpärin siihen alle. Saunassa on riittävästi vettä, mutta ulkonakin on hyvä sitä olla. Jos ei muuta, niin kompostiastian huuhtomista varten.

Kun vettä satoi ja satoi, ajattelinpa sitten tehdä autoiluressun Piimätien Puotiin. Ei olisi ollut välttämättömyys. Kunhan vain tein tikusta asiaa. Tiet rapaisia ja kuopilla. Normaalioloissa matka menee alle 20 minuutissa. Nyt aikaa kului yli puoli tuntia.

Otin kaupasta korvapuusteja. Wienereitä ei nyt ollut. Matkaan tarttui myös paketti munia, juustosiivuja ja kahvikermaa. Ei ollut isot ostokset. Roiskin palattuani auton pinnasta kurat pois.

Otettiin välipalaa. Vettä yhä ilmassa. Välillä reippaastikin. Tuli sitten kutsu käväisemään saaressa kahvilla. Mietin, mitäpä sitä laittaisi matkalle päälle? Vettä sateli vaihtelevasti. Matkaa liki kilometri, joten olihan siinä selvä kastumisen vaara. Vaikka jää on vahvaa ja sen pettämisen pelkoa ei ollut, päädyin kelluntahaalareihin. Vedenpitävät ja lämpimät. Valinta olikin hyvä. Olisin muuten saattanut kastua läpimäräksi. Paljon oli saaressa tapahtunut edellisen käyntini jälkeen. Eihän sitä paikkaa entiseksi meinannut tunnistaa. Paluumatkalle sain tuliaisina kalaa. Osa Miekojärven satoa, osa pyydetty noin 330 kilometrin matkan päästä. Linnuntietä.

Mökillä jonkun ajan kuluttua ruoka. Hieman taas lepäilyäkin. Unta en onnistunut saamaan.

Tällaiset sadeilmat hieman harmittavat. Olisi paljon mukavampiakin ilmoja olemassa. Harrastukset  jäävät väkipakolla vähäisiksi. Kyllä kai sitä tekisi, jos olisi keliä. Onneksi noilla suunnitelmillani ei ole aikarajoja. Teen myöhemmin, jos nyt ei pysty!

Keskiviikko, 25.3.2026

Illalla alkoi satelemaan lunta. Latasin agregaatilla läppäriä ja pelivaloakkua. Yksi varavirtalähdekin sai lisää voimaa. Lunta kertyi onneksi vai pari senttiä. Oli kuitenkin aika puhtaan näköistä maisemaa aamulla. Ilma niukasti plussalla.

Kun oli aika märkää, päätin heti kättelyssä unohtaa puuhommat. Kastuisi kuitenkin. Etsin aamulla heti ulos mentyäni parit kamppeet, jotka olin aikonut viedä kotiin. Löytyi sopivat. Vein valmiiksi autoon.

Verkkohuoneeseen vein ne ämpärit, jotka olin sieltä eilen hakenut vesireissuja varten. Kun syksyllä kalastin viimeisen kerran jäättömällä järvellä, jätin verkot roikkumaan verkkohuoneeseen. Nyt kävin ne läpi. Pari pientä suttia. Pätkä rautalankaa. Järvimalmia - "rauanharkkoa". Nyt väljeni verkkohuone ja verkot valmiina avovesikauteen.

Saunottiin keskipäivän aikoihin. Samapa tuolle, mihin kellonaikaan sitä kroppansa huuhtelee.

Vaihdoin kamera-akut. Olivatkin jo vaihdon tarpeessa. Ajelin peltoreittejä ja etsin pajunkissoja. Ehkä turhan aikaista niille. Joitakin aivan surkeita tapauksia löysin. Tuoreessa lumessa oli paljon viimeöisiä jäniksen jälkiä. Varmaan useampia ollut liikkeellä, koska jälkiä oli paljon ja laajalti.

Huulet rohtuneet ja kipeät. Naamassa laajasti punoitusta. Tällaista se on aina täällä mökillä. Nyt aika pahana, kun ollaan paikan päällä kauemmin.

Tiistai, 24.3.2026

No tulihan se kaivattu pakkanen! Aamulla -0,1 astetta! Pistäydyin aamupalan jälkeen jäällä. Laitoin kenkiin liukuesteet, mutta toinen lähti heti irti. Otin toisenkin pois. Ei siellä niin liukasta ollutkaan. Aika hyvä keli jäällä. Vesi kuivahtanut. Kelkalla pääsi hyvin. Sen verran oli jään pinnassa karheutta. Pilkin hetkisen. Sain pienen ahvenen. En alkanut kauempaa istumaan. Olisi kai hyödyllisempääkin puuhaa.

Vanhan telkänpöntön etupuolella oli männyssä isohko oksa. Kävin sen sahaamassa pois. Lentoaukon edessä ei saisi olla mitään esteitä. Jospa nyt kelpaa!

Laitoin reen kelkan jatkoksi. Tankkasin sahan. Lähdin ajelemaan peltoja kohti. Eilinen voimakas tuuli oli repinyt kokon päältä peitteet pois. Sadetakit ja haalarit ym. kamppeet olivat vähän mikä missäkin. Korjasin tilanteen. On se vain ollut kova vinkka!

Jatkoin matkaani kenopuille. Kaadoin siitä pari pienempää ja lahovikaista koivua ja nostin rekeen. Tutkailin konkeloa. Suunnittelin sen tukipuun kaatoa. Pakosuunnitelma on myös oltava. Jäi asia vielä kesken. Ajoin pätkimäni puut mökille. Olin sinne ennen lähtöä lapioinut puille paikan. Lanssi on korkea. Tuoretta koivua en sinne halua nostella.

Välipalan aika. Ihopolilta soitettiin. Verikokeet ok. Mietin sitten päivän ohjelmaa. Päätin, etten nyt mene konkelohommiin. Pitäisi ajaa laavun pottumaan laidassa oleviin tynnyreihin täytettä. 30 litran käsienpesuvesitonkkakin täytettävä. Keräsin rekeen läjän ämpäreitä. Kymmenen ja kahdenkymmenen litran vetoisia. Ämpäröin avannosta rekeen ämpärit täysiksi ja ajoin laavulle. Kolme reissua. 59 ämpärillistä. Matkan varrella osa vedestä läikkyi ämpäreistä, mutta kyllä perille meni silti 400 litraa vettä. Jatkoksi hain uutta saunavettä 9 ämpärillistä. Ei se veden pinta järvessä juurikaan alentunut! Olin vaihtanut kevyempää vaatetta, kun en halunnut hikoilla. Meinasikin sitten tulla kylmä. Koleahko ilma. Tuuli kuitenkin eilistä ystävällisempi.

Illaksi ja yöksi ennustettu sadetta. Hainkin hyvän sään aikana agregaatin porraspäähän. Voisi olla syytä latailla erinäisiä juttuja. Läppäri kai tärkeimpänä.

Maanantai, 23.3.2026

Illalla muorit pelailivat. Yöllä sitten satoikin räntää. Pakkasta ei taaskaan.

Kävin melko aamusta ajamassa kanavanlaitalenkin. Voi olla, että se kantaa kävelijän huomenna. Tie on aika sula, joten Ainolle tuli hyvä potkukelkkailureitti.

Entrasin yhtä metallista telinettä.Sain sen puolikkaasta hyvän telineen moottorikairalle ja sähkäperämoottorille. Toiselle puolikkaalle on vielä paikka katsomatta.

Jäällä hieman eilistä parempi hööri. Vesi vähentynyt jään päältä. Kävin poraamassa muutaman reiän jäähän. Huomiseksi luvassa aleaa tuulta. Jokohän sitä käväisisi pilkillä? Tänään kova tuuli. Pilkkijöitä silti jäällä.

Aino lähti keskipäivän aikoihin potkukelkan kanssa liikkeelle. Oli lähtenyt kiertämään kanavanlaitalenkkiä. Olihan siellä tietenkin hieman upottanut. Ankara reissu.

Tuuli saattaa loppuviikosta kääntyä hetkeksi pohjoiseen. Silloin voisi alkaa kaatamaan tuota isoa petäjää. Etelätuulella en siihen ryhdy. Varmuuden vuoksi. Syksyllä kiikuin tikapuiden avuilla petäjään aika korkealle ja vein sinne vetonarun. Nyt laittelin toiseen mäntyyn narun, jossa on päässä rissa. Kolmanteen mäntyyn laitoin myös hieman narua. Testasin taljan ja vedin sen täyteen mittaansa. Tasoittelin taas kelkalla aluetta, johon petäjän pitäisi sitten kaatua. Alkavat asiat olla hyvällä tolalla kaatamista ajatellen.

Sunnuntai, 22.3.2026

Vieläkään ei pakkasta. Aamulla kuitenkin rapsakka 0-keli. Kahdeksalta pihalle. Toiveena saada ajettua honkapinot lanssiin tämän päivän aikana. Eiköhän jälki kestä. Homma käytti hyvin. Reippaassa kahdessa tunnissa puut ajettu. Peittelin lanssin. Viikkasin pinoista vapautuneet peitteet varastoon. Tulihan niitä puita aika mukava kasa.

Alkavan viikon tärkeimmät tavoitteet saavutettu. Jos vielä viikon aikana saisin kötistettyä ne myrskyn konkeloimat koivut. Se olisikin jo kova juttu. Voi olla, että jätän ne nyt siihen ja heti lumien häivyttyä teen siihen ihan kunnon pinon.

Aloin sitten valmistelemaan telkän pönttöön kantta. Meni siinäkin yllättävän paljon aikaa. Mutta valmistuihan se. Nyt ei katto lähde lentoon myrskyllä. Vein pöntön rantapuuhun odottamaan asukkaita. Omanlaisensa työmaa se ripustaminen. Painava pönttö. Ja kun minulle on kasvanut ainoastaan kaksi kättä.

Kävin ajamassa kelkalla sadan metrin verran umpista. Tie on paikoin täysin sula. Kelkalla ei voi ajaa. Eli ajoin metsän poikki reitin, jotta tielle ei ole tarvista mennä. Jos nimittäin sattuisin ajamaan niitä koivuja viikolla.

Olen alkutalvesta aurannut kerran tietä omatekoisella aurallani. Meinasin lingota katolta tulleeseen kinokseen polun, jotta saisin auran varapuuvarastoon kesän ajaksi. Eihän se linko siihen valliin pystynyt. Linkosin sitten hieman joitakin kinoksia tien reunasta. Vei auran sitten pitempää reittiä varastoon. Ei ole enää sekään mielen päällä.

Viiden jälkeen kahvit. Tulet saunaan. Pakko se on välillä peseytyäkin.

Lauantai, 21.3.2026

Yöllä revontulia. Nollan vaiheilla. Aamulla liukkauden torjuntaa pihalla. Aamupalan jälkeen hieman lumilapiohommia. Lähdin sitten testaamaan, kestääkö kävellä tuo kelkan jälki, joka kiertää katkenneen männyn kautta. Kestihän se. Ensimmäiset kymmenen metriä! Sitten lumi petti vasemman jalan alta. Jalka meni melkoisen syvään ja tiukkaan ja ylävartalo jatkoi matkaansa. Polvessa vihlaisi. Ei onneksi hajonnut mitään. Hain sahan ja kelkalla pääsin männyn luo. Karsin sen ja pätkin. Kaadoin sen 5-metrisen kannonkin. Tuli turhan kuuma ja kävin vaihtamassa kevyempää päälle. 

Kevyempi vaatekerta olikin sitten ok. Ei palellut, eikä tullut hiki. Sain pöllit rekeen ja reestä lanssiin. Kävin sitten keräämässä kyydille oksat. Ne ajoin kokkoon. Kun kokko oli nyt paljaana ilman pressua, hain siihen mökin eri varastoista niihin kerättyä kokkokampetta. Oli säkkejä, oli laatikoita. Monenlaista kamaa. Keräsin vielä matkaan vanhoja sadevaatteita ja haalarit. Riukuvarretkin. Lahoja pihlajanpätkiä.  Reipas kuorma. Kokko poltetaan joskus myöhemmin. Eli peitot päälle uudestaan.

Otin kokeeksi maistiaiset yhdestä kuivalihapalasta. Olipahan mahtavan hyvää. Pitää ne kohta kerätä talteen ja viedä ensi viikonloppuna kotiin.

Ruoka ja lyhyt lepohetki. Lähdin sitten vielä pihalle. Tasoittelin kelkalla aluetta, johon iso petäjä pitäisi saada kaatumaan. Menin sitten laavun takamaastoon puupinoille. Lapioin yhden pahan paikan niin, ettei kelkka muljahda siitä kyljelleen. Lähdin sitten vielä pellolle, jossa on pari kookasta koivua konkelossa myrskyn jäljiltä. Sain siellä taherrettua paikkaa ja toivon pakkasia. Venevajan kulmalta tasoittelin kelkkareitiltä katolta pudonnutta lunta. Kalanperkuupaikankin putsasin, vaikkei kalaa nyt olekaan tiedossa.

Linkosin sitten vielä lunta muutamasta paikasta. Hiekoitin pihaa. Riitti tälle päivälle.

Perjantai, 20.3.2026, Kevätpäiväntasaus

Nyt vaihteeksi hieman pakkasta. Ihan vain muutama aste, mutta mukavasti se kuivattaa aamutuimaan paikkoja. Olisi mahtava lähteä aamukylmäseen ajelemaan, mutta kun ollaan päätetty syödä päiväruoka kotona ja lähteä liikkeelle vasta sen jälkeen!

Yhdeksän jälkeen oli jo joku aste plussaa. Kävin varttitunnin ostoskeikalla Motonetissä. Oli ainoastaan yksi asia listalla. Paremminkin mielessä. Ei siihen listaa tarvittu. Hyllypaikka selvillä. Asiakkaita ei juurikaan ollut joten ei kassajonoakaan. Nätti reissu!

Pitkin aamupäivää ollaan laitettu pikku asioita lähtövalmiuteen. Purastiin puurot yhdentoista jälkeen. Astiat tiskikoneeseen. Vähitellen sitten lähtö valkeni.

Matkan varrella ei näkynyt töyhtöhyyppiä, vaikka Tornion puolessa tienvarret olivat auenneet. Etenkin peltoaukeiden kohdalla näkyi kuivaa tienvarsiruohikkoa leveälti. Pelloilla vettä. Yksi joutsenpari siellä tepasteli. Hirvilehmä vasan kanssa myös.

Mökillä oltiin ennen kahta. Sisällä noin +3, ulkona asteen verran lämpimämpää. Jääkaappi ollut 5kk käyttämättä. Aino sai sen kuitenkin nätisti pelaamaan. Joskus se on teettänyt työtä. Kampetta autosta sisälle ja terassille suorastaan paljon. Juotiin aika pian kahvit. Kämppä pikku hiljaa lämpenee.

Varaston katolta lumet pudonneet. Lapioin polulta muutamat lapiolliset. Eipä ollut iso juttu. Olinhan valtaosan pudottanut aiemmin. Kävin hakemassa saunavesiä. Jäällä sohjo ja vesi roiskui, kun pörräsin siellä kelkalla.

Lähdin sitten uhkarohkeasti umpiseen kelkalla. Ensin ajoin kokolle viime viikonloppuna polkemaani jälkeä. Sitten eteenpäin. Kelkka kulki paksussa soseessa aika hyvin, kunhan sain pidettyä sen tasapainossa. Pääsin molemmille pinoilleni oikeastaan aika helposti. Piti kuitenkin saada aikaan kääntöpaikka. Siinä kelkka sitten halusi kaatua ulkokurvin puolelle. Oli hypättävä soseeseen ja poljettava jälkeä niin, että sai kelkan kääntymään haluamaani suuntaan. Paluumatkalla lapioin lumet pinopressujen päältä. Ajoin vielä lenkin pariin otteeseen. Olipa mahtava asia, että sain tuon kierroksen tehtyä. Kyllä ensi viikon aikana saan pinot ajettua. Pieniä kuormia, ettei tule ongelmia.

Viiden aikoihin alkoi satelemaan vettä. Tulinkin sitten jo sisälle. Yläkerran lunkan aukaisu. Takassa tuli. Kyllä tämä taas!

Torstai, 19.3.2026

Lämmin yö. Torniossakin 3-4 astetta plussalla. Kun öisinkään ei ole pakkasta, putoavat hanget vauhdilla ja teiden ja pihojen jäätiköt sulavat. Meilläkin piha on pian paljas jäästä. Hirmuinen määrä hiekoitusmursketta vain jäljellä.

Tänään viikon varsinainen kauppapäivä. Olen toki tärkeitä asioita hoidellut jo aiemminkin. Ja valmistellut. Kun vuorossa oli nyt koko ensi viikon tuorejuttujen hankinta, päätin jakaa ostokset kahteen reissuun. Ja kahteen paikkaan.

Aamupäivän reissun tein Prismaan. Prismassa on hyvät leipävalikoimat ja mikä parasta, niitä yleensä on hyllyssä riittävästi. Reissultani sainkin haluamani leivät. Otin myös ensi viikon tarpeiksi hedelmiä, juureksia ja vihanneksia. Jotakin muutakin mieleen juolahtavaa.

Kotona ruoka. Syksyistä kuhaa on yhä. Aamulla olin ottanut jonkun pienehkön palasen pakkasesta. Eilen keitin varaavasti pottuja. Nyt Aino tekin päivän ruuan niistä.

Iltapäivän aluksi lähdin päivän toiseen reissuun. Cittariin tällä kertaa. Lämmin ilma sulattanut paljon lunta ja jäätä vedeksi. Pääväyliltä oli jo lakaistu paljon mursketta pois. Pienemmät kadut jäisiä, vetisiä ja kuoppaisia. Cittarista ensi viikon maitotuotteita ja leivän päällystystä. Eiköhän se nyt ollut siinä. Ostokset. Koko ensi viikoksi.

Kauppareissuillani sain nähdä maailman onnellisinta kansaa. En ryppyotsaisia nähnyt lainkaan. Erikoismaininnat molempien liikkeiden kassatytöille. Onhan se mukava, kun hymynaamat toivottavat hyvää päivän jatkoa jokaiselle asiakkaalle. Minullekin. Siitä on nyt joku vuosi aikaa, kun aloin huomaamaan muutosta etenkin kassaneitien palvelussa. Muunkin henkilöstön toki. Varmaankin siinä on kurssit käyty ja neuvottu ystävälisyyttä. No, kukapa tykkäisi asioida paikassa, jossa henkilökunta on epäystävällistä!

Lämmin päivä. Torniossakin lähenneltiin kymmentä astetta. Lauantaiksi ennustetaan seuraavaa lämmintä. Ensi viikolle yhä povailaan yöpakkasia.

Keskiviikko, 18.3.2026

Aamupäivä eilisen kaltainen. Yöllä ei pakkasta. Seitsemän aikoihin otin pakkasesta toistakilon hirvipaistin. Tekaisin käristyksen. Tekaisin kaksi erilaista annosta. Toiseen erottelin sellaiset osat, joissa esiintyi vähääkään valkoista. Käytännössä ne olivat ohuita kalvoja. Toinen satsi tulikin sitten täysin puhdasta lihaa. Ilman kalvoja, ilman mitään valkoista.

Aloitin lihakömyrän pienimisen heti, kunhan vain aloin saamaan siitä jotakin irti. Puoli kymmeneltä molemmat annokset olivat paistuneet. Lisäsin vettä ja jätin ne hiljalleen muhimaan. Potut kuorin odotellessani. Syömään päästiin vielä aamupäivän puolella. Hyvää oli tietenkin.

Kuluneen viikon aikana on ollut aika tasaisen harmaata. Lämpötila nollan vaiheilla. Kerran kuitenkin +4,4 astetta. Hetken. Tänäänkään ei vielä kovin lämmintä ollut. Iltapäivällä meillä varjon puolella +3 astetta. Aurinko kuitenkin paistoi ohuen pilvipeiton läpi ja takapihalla mittari heltyi peräti +5 asteeseen! Se ei tunnu isolta, mutta iholla se tuntuu. Ainakin kun vertaa viime päivien sumuiseen nollakeliin. Nyt saattaa olla viikonlopun yli hieman lämpimämpääkin. Jopa lähelle + kymmentä astetta. Loppuviikolle sitten vastaavia lukemia miinuspuolelle. Öisin. Tervetuloa hankikelit!

Illalla tein jälleen puolukan ja mustikan sekoitusta. Kaksi kolmen litran rasiaa. Puhdasta marjaa on vielä hyvin. Saattaa riittää likimain uuden satokauden alkuun. Etenkin, kun mökillä tullaan olemaan entistä enemmän ja sinne emme pakastemarjoja vie.

Oli taasen muuan sanaristikko vähää vaille valmis. Muutama sana puuttui. Laitoin sitten ko. paikoille mukavilta tuntuvia vastaussanoja, vaikken ymmärtänytkään, mitä ne mahtoivat tarkoittaa. Ristikko tuli kuitenkin nyt täyteen. Oli sitten pakko hakea netistä oikeat vastaukset. Outoa, sillä olin täyttänyt ristikon oikein. Vaikken vieläkään keksi, millä perusteilla sellaisilla vihjeillä saadaan tuollaiset vastaussanat!

Iltamyöhään lämpötila ulkosalla nousi yllättäen Torniossa hetkeksi jopa yli +6 asteen. Mikähän oikku se oli?

Tiistai, 17.3.2026

Kun joskus seitsemän aikaan nousin jalkeille, otin ihan heti kättelyssä pakastimesta esille toista kiloa kanan rintafileitä. Maustamattomia. Pikku hiljaa aamupalan ja yhden tallenteen jälkeen aloin valmistelemaann Iikoria. Matin versiota. Olin onneksi jo eilen pilkkonut paprikat ja sipulit. Joten ei se työmaa raskas ollut. Aikaa siinä silti tuhraantui. Syönti oli puoli kahdentoista aikaan. Parit pitsat paistoin siinä ohessa.

Ruuan jälkeen Iikorit, riisit ja pitsapalat rasioihin. Viilenemään ensin varastoon. Sitten myöhemmin pakkaseen. On taas jokunen helpotus tuleville ruokailuille. Pitsapalat varmaan menevät mökillä iltapalana. Tai kotona iltapäiväkahvilla.

Suihku tarpeen ja pyykit vielä koneeseen. Iltapäiväkahvin jälkeen vielä hieman kauppa-asioita. Ainoa käytin ulkomailla. Oli sitten vielä huoltista, Motonettiä ja Lidliäkin. Monta paikkaa viikon ohjelmistossa. Parempi jakaa osiin. Ei käy loppuviikosta niin raskaaksi.

Trumppi on alkanut saamaan enemmän ja enemmän soraääniä toimistaan. Myös oman hallinnon sisältä. Puheet ovat sekavia. Toimet yhtä sekavia. Aina on pelättävissä, milloin alkaa se iso sekoilu. Puuttini tietenkin nauraisi partaansa, jos sillä sellainen kasvaisi. Trumpin touhut kun vievät huomion Ukrainan rintamalta muualle.

Maanantai, 16.3.2026

Maaliskuukin jo puolessa. Kylläpä se aika kuluu yllättävän nopeasti! Yöllä nollakeliä. Päiväksikään ei sen kummempaa ole luvassa. Huomiseksikin sama ennuste. Keskiviikkoillasta voisi olla jo +4 astetta lämmintä. Siitä kai sitten lämpenisi edelleen. Viikonlopuna jo melkoisen lämmintä. Seuraavalla viikolla yöpakkasia.

Tälle päivälle suunnittelin viikon ensimmäistä kauppareissua. Iltapäivän puolelle se menee. Eipä sen kanssa kiireempää olekaan.

Syötiin ruoka juuri ennen keskipäivää. Joskus yhden maissa lähdin kauppareissuun. Ostokset painottuivat pitkälti ensi viikon tarpeisiin. Kotona oli hedelmiäkin niin paljon, että sitä puolta ei nyt tarvinnut täydentää. Juureksia ja vihanneksia kylläkin.

Iltapäivällä tein muutamanlaisia esivalmiisteluja ostamilleni porkkanoille, paprikoille ja sipuleille. Huomenna aamusta harjoitukset jatkuvat.

On nämä säät heittäytyneet hiukan ihmeellisiksi. Alkuvuodesta likimain hirmuisia pakkasia. Nyttemmin lauhoja lösökelejä. Kauan sitten takavuosina - mennään siis reippaasti viime vuosituhannen puolelle - pidimme monena keväänä hiihtolomaa huhtikuun puolen välin jälkeen. Hanget olivat kantavat ja lunta riitti. Yöpakkaset olivat välillä kovia. Jopa -30 asteen luokkaa. Toista on ollut viime vuosina. Vai kultaako aika muistot? En usko, että lumet vielä ovat loppumassa. Pakkaset vielä tulevat. Ja lisää luntakin.

Sunnuntai, 15.3.2026

Illalla pelimuoreja pöydän ääressä. Lähempänä ovensuuta me ukot. Ei pelailtu, vaan normaalit porinat.

Aamulla noustiin aikaisin. Oli kello kuitenkin jo kuuteen ehtinyt. Yöllä sadellut hiukan räntää ja aamulla siitä oli merkkinä heiveröinen kerros valkoista. Ei siis kolattavaa. Aamupalalle alettiin kahdeksalta. Kahvit oltiin juotu heti aamusta.

Lähtöpäivä. Ja lähtöpäivän touhut. Sovittiin, että mitään kiirettä ei lähdön kanssa ole. Hain kopallisen puuta. Tänä viikonloppuna puita on kulunut aika vähän. Pakkasia ei ole ollut ja tuuletkin siltä suunnalta, että ollaan oltu aikalailla suojassa. Mökistä kannoin pois kompostiastian ja tiskivedet.

Tankkasin lumilingon ja vein sen talliin. Kelkan ajoin myös talliin. Vein kellariin muutaman oluen ja viinitilkan. Vähitellen alkoi olla valmista. Liikkeelle lähdettiin sitten kuitenkin melko aikaisin. Varttia vaille kymmenen päästiin matkaan.

Kotosalla tietenkin kahvit. Ja sitten pitkä iltapäivä urheilulähetysten parissa. Ja tulihan sieltä hieman menestystäkin.

Kun ensi perjantaina mennään mökille, on tarkoitus viipyä siellä peräti koko seuraava viikko. Muitakin mökkiläisiä on silloin siellä lomailemassa. Alustavasti ollaan jo mietitty mökkiviikon ruuat. Jotakin on valmistettava nyt viikolla. Jotakin on valmiina. Tein alkuviikolle ostoslistaakin, jotta valmistettaville ruuille on materiaalit kasassa.

Lauantai, 14.3.2026

Illalla lyhyt karaokesessio naapurissa. Kutsu sinne tuli liki siihen aikaan, jolloin normaalisti mennään nukkumaan. Joten aika pian tultiin takaisin. Melkoinen vesisade illalla.

Aamulla selkeää. Hieman plussalla. Mikähän oli vääntänyt yön aikana varaston oven salvat 90 asteen mutkalle? Voimaa se on vaatinut. Käsin ei ainakaan meikäläinen saisi sitä vääntymään. Veikkaan tuulta. Yöllä oli kova tuuli. Puuskissa 21,5m/s Meltosjärvessä. Ovi varmaan auennut ja salpa jäänyt sopivaan asentoon. Sitten tuuli paiskannut oven kiinni ja salpa vääntynyt.

Osa varastojen katoilla olleista lumista tullut yöllä alas. Linkosin yhden tukkeutuneen polunpätkän auki. Muita polkuja linkosin myös. Soselunta vähemmäs. Mukavampi kävellä. Lapioin vähän siellä sun täällä. Erilaisia juttuja näkösälle. Laitoin mursketta pihan liukkaimpiin kohtiin kulkureiteille. Kävin kelkalla laavulla. Vanha jälki kantoi huonosti. Kelkka meinasi koko ajan kaatua kyljelleen. Ei puhettakaan, että lähtisi kelkalla metsän umpiseen.

Laavun takana on kokkopaikka. Kelkkareitiltä 10-15 metrin päässä. Tein jalkapatikkareissun kokolle kelkkauralta. Lapioin sitten kokon näkösälle. Paremminkin pressun. Seuraavalla reissulla voisi olla kokon polton paikka.

Huomasin, että telkän pöntöstä puuttuu katto. Lapioin hetken puun tyveä, mutta kattoa ei löytynyt. Pöntössä oli aika lailla lunta, joten otin sen alas. Tyhjensin sen ja toin kuivumaan. Myöhemmin kävin vielä tökkimässä lumeen reikiä, mutta kansi pysyi piilossa. Täytyy tehdä uusi katto. Sellainen, jota ei tuuli saa irti.

Linkosin puuntekopaikkaa. Lapioin taas lunta. Vihdoin työpäivä sillä mallilla, että voisi lopetella.

Nyt on kaksi viikkoa siitä, kun laitoin nettiin sen lumenpudotusvideon. Viikossa tuli ensin 31000 latausta. Toisella viikolla katseluita on pientä vaille 49000. Yhteensä siis 80000 Oho!

Perjantai, 13.3.2026

Jälleen taikauskoisten päivä. Yöllä sateli muutaman pisaran vettä. Ei paljoa kuitenkaan. Mökille lähdettiin normaaliin aikaa. Matkalla ajoittain jäistä ja liukasta. Aikaa matkaan kului muutama minuutti normaalia pitempään.

Mökillä pari astetta plussaa. Sisällä ja ulkona. Puuvaraston katolta olivat lumet tippuneet. Kulkuväylällekin hieman jämälumia, joita jäi kattoa vasten lumia pudottaessani.  Ohi siitä kuitenkin päästiin. Aloitin putsaamaan kulkuväylää lumesta. Lingolla ja välillä lapiolla. Putsasin sen verran tarkkaan, että siihen seiniviereen voi alkaa latoa puuta vaikka heti. 

Rappasin veskin ja kompostin välisen "terassin" jäättömäksi. Viimeksi siitä sain pois vain lumet. Laavulla ulkopöydälle sama homma.

Poljetin kelkalla lunta paikasta, johon olisi tarkoitus kötistää tuo mahtipetäjä. Ykkönen-pakki, ykkönen-pakki ... Olipa hankala tampata aluetta. Peruuttaessa meinasi kelkan vasen suksi haukkautua syvälle tampattuun lumeen. Meni lapiohommiksi. Ajoin sitten uran tuohon varapuuvaraston takana olevan katkenneen männyn lähelle. Pari kertaa siitä ajoin. Lumi painahteli paikoin kerralla useampien neliömetrien alalta. Reitti onnistui hyvin.

Klapikone on ollut pressun alla talven. Lapioin nyt lumet pois pressun päältä. Ihan vielä ei ole pilkkominen ajankohtaista. Puutkin ajamatta. Koneen saa kuitenkin nyt helposti pois, vaikka tulisi pakkassäät.

Kolmen maissa ruoka. Kolmen maissa sadekuuro. Lepohetki. Puoli kuudelta kahvit. Puoli kuudelta alkoi vesisade. Saattaa kestää jonkun aikaa.

Torstai, 12.3.2026

Meillä ja mökilläkin koko yön ajan plussalla. Heikkoa sadetta ja tihkua. Pihalle syntynyt hieman lätäkköä, kun sadevesikaivon kansi oli jäässä. Tiedän tuosta kohdaltamme kaivon paikan aika tarkkaan ja ennen aamupalaa laitoin kumpparit jalkoihin ja kävin hakkaamassa jäätä kannen päältä. Lammikko katosi hetkessä viemäriin. Jos ei pakkasia tule, pysyy aukko auki ja laajeneekin.

Kymmenen aikaan lähdin kauppareissuun. Cittariin. Viikonlopun ostosten lisäksi tuli otettua hieman muutakin. Loppukuun ja jo pääsiäisenkin varalle. Kylläpä niitä ostoksia sitten kertyikin, kun oli vielä joitakin sopivia tarjouksiakin.

Ruuan jälkeen fileerasin 2,7 kilon kirjolohen. Meinasi tulla kiire. Ehdin kuitenkin ihan hyvin. Olin jo sitten lähdössä hammaslääkäriin, kun hoksin, että olin muistanut lääkäriajan väärin. Vartti tuli lisäaikaa. Odottelin vartin ja sitten matkaan. Tuntinen dentokäsittelyä. Ja sitten kotiin.

Kotona kahvit. Vähän paralympialaisia. Niitä ollaan jonkun verran katsottu. Ehkä pitää paremmin sanoa, että TV on ollut auki, kun kisalähetyksiä on tullut. Monenaisia puutteita on näillä kisaajilla. Silti he löisivät joka lajissa meikäläisen, vaikka eläisin parhaita vuosiani. Joskus ole meikäläiselläkin kova kunto. Talvella hiihdin ja kesällä pyöräilin. Muistan, kun parhaina vuosinani hiihdin Helsingissä Pirkkolan pururataa, niin kuulin takaa suksien läiskettä. Siirryin sivuun ja päästin hurjimuksen ohitse. Joo ... yksikätinen mies siinä näytti, miten ylämäkeä hiihdetään. Vauhdilla. Eipä tarvinnut omia hiihtovauhteja seuraavana päivänä töissä kehuskella!

Vein Ainon neljän maissa pelimuoriköörin tämänviikkoiseen kokoontumispaikkaan. Länsirannalla tie tukossa. Avasivat jäätynyttä sadevesikaivoa. Melkoinen vedenpaisumus tiellä. Kotiin palattuani laitoin pyykit koneeseen. Sitten normaalikuviot. Eli katsomaan pois joitakin tallenteita. Katsoin tällä kertaa vain yhden elokuvan. Välillä laitoin pyykit kuivumaan. Tiskikonekin teki osuutensa. Siinäpä se ilta meni rattoisasti.

Perjantaina lähtö mökille. Aika aamusta. Huomiselle luvassa sateisempaa, mutta ei se haittaa. Kyllä sitä puuhaa löytyy. Ja vaihtovaatetta kastuvien tilalle.

Ihotilanne on muuten likimain täydellinen. Viikonlopun jäljiltä on aina mökiltä palattuamme pientä allergiavaivaa, mutta vain hieman. Kämmenet ja jalkapohjat ovat erinomaisessa kunnossa. Kun piakkoin on sahailtava puita ja lumien häivyttyä pilkottava niitä, muuttunee tilanne. Kuinka paljon ... sen näkee sitten.

Keskiviikko, 11.3.2026

Jälleen yöllä vain heikkoa pakkasta. Aamulla hiukan sumuista. Kävin labrassa. Tällä kertaa en päässyt etuajassa näytteen antoon. Porukkaa oli odotusaulassa muutenkin paljon. Ihan poikkeuksellisen paljon.

Kolmen viikon kuluttua alkaa pääsiäinen olla käsillä. Ollaan saatu hieman selvitettyä tämän kolmen viikon jakson asioita. Samoin kuin pääsiäisen. On hyvä, kun asiat ovat riittävän ajoissa mietittyinä. Missä ollaan milloinkin?

Ruuan jälkeen meni hetki miettiessä. Lähdin sitten käväisemään ulkomailla. Tällä kertaa vaihdoin talvisemman takin farkkutakkiin. Sillätarkenee ihan hyvin,kun ulksalla liikkumistaon hvin vähän. Sisätiloissa talvimalli on liian kuuma. Oli käytävä kolmessa kohteessa. Mietin järjestyksen sopivaksi, kun kahdesta kohteesta oli otettava pakasteitakin. Ikean itsepalvelukassa ei hyväksynyt yhtä tuotetta. Piti pyytää henkilökunnalta apua, jotta sain pakkauksen mukaan laskulle. Se pussukka oli tärkein ostos. En muuten olisi koko paikkaan mennyt.

Koko päivän kolean sumuinen sää. Nollan vaiheilla. Ei kevät oikein edisty näillä keleillä. Vähän tuossa oli jo sellaista meininkiä ilmassa, että kevät alkaisi saapumaan. No, on nollakelikin sentään jotakin. Illalla yllättäen hieman jopa lämpeni. Pari-kolme astetta kuitenkin vain.

Kaikki muistamme varmaan Havukka-ahon ajattelijan. Olihan hänellä ihmeellisillä mietteitä ja pohdintoja. Joskus itselläkin tulee mieleen jotakin hullun kuuloista. Niinkuin tänäänkin. Jos joku asia ei etene, niin voi tulla peräti takapakkia. Mikä se takapakki on. Tuo pakki ei viitanne esim. työkalupakkiiin, vaan peruutusvaihteeseen. Taakse päin palaamiseen. Mutta miksi siinä on etuliite taka? Eikös pelkkä pakki riittäisi? Onkos sitten olemassa myös etupakki? Ei oikein tunnu loogiselta ajatukselta. (vrt. etunenä ja takanenä)

Olihan minulla mielessä vielä joku asia, mistä kirjoittaa. Unohdin sen kuitenkin. No, kai se joskus tulee mieleen uudestaan.

Tiistai, 10.3.2026

Nyt ei yöpakkasta ollut juurikaan. Sen verran kuitenkin, että pihalla lumet ja jäätiköt olivat kuivia ja nihkeitä. Auton lasit olivat jäässä, joten kun aikomus oli lähteä liikkeelle, laitoin hetkeksi lämmityksen päälle.

Yhdeksältä, aamupalan jälkeen, lähdin hoitamaan parit kauppa-asiat. Tarkoituksena käväistä vain näissä Torpin puolen paikoissa. Ensin apteekkiin. Yksi verenpainelääke oli loppumaisillaan. Joku toinen lääke riittäisi vain ensi viikkoon. Ne hoitelin poius. Alkuvuonna lääkeostoja ei hirmuisesti ole vielä ollut ja alkuomavastuutakin oli vielä 15 euron edestä kuittaamatta. Nyt ne tietenkin kuittautuivat. Ja vuosiomavastuutakin on mennyt jo lähes kolmasosa!

Jatkoin apteekista Tokmannille. Sieltä korillinen Vissyä. Taloustarvikeosaltolla katselin sopivia kasareita. Otin kaksi. Ne korvaavat ikivanhoja teflonpintaisia kattiloita. Se on kumma, kuinka noita kuluneita astioita ei tule vaihdettua säännöllisemmin. Eilen asia tuli mieleeni ja katsoin netistä hieman tarjontaa. Olikin sopivasti 40% alennus joissakin tuotemerkeissä. Laadukkaat kattilat, kasarit ja pannut ovat aika kalliita. Nyt ei niin pahalta tuntunut, kun oli alennustakin.

Aika hammaslääkäriin oli yhdeksi. 12:48 starttasin parkkipaikalta. Kun olin lähestymässä uuden sillan työmaata, seisoi autojono edessäni ja pääsyä sillalle ei ollut. Tukos ei johtunut siltatöistä. Vaan Ruotsista saapuvista ylileveistä kuljetuksista. Cold Response -harjoitukseen tulee Ruotsista mm. 700 ajoneuvoa.Nyt kohdalle sattui vajaan 10 lavetin panssarivaunukuorma. Muutama minuutti meni odotellessa. Hammaslääkärillä istuin odottelemaan pari minuuttia etuajassa. Hammashoitoa hieman ja uusi aika torstaille. Paluumatkalla auton tankkaus. Ei vieläkään bensa aivan huippuhinnoissa. Ei se tietenkään halpaakaan ollut.

Maanantai, 9.3.2026

Oli yöllä ihan kohtalaisia pakkasia. Kymmenisen pykälää. Jatkossa luvassa helpotusta. Viikon puolivälistä alkaen jopa lauhaa. Öisinkin.

Uusi viikko, uudet kujeet. Aamusta hieman ostossuunnitelmia. Tällä kertaa mukana suunnitelmissa myös apteekki. Ja Haaparanta. Pääsiäiseenkin alle kuukausi aikaa. Siihenkin on hyvä varautua ajoissa. Kaikkea ei toki kannata vielä ostaa. Suunnitella kuitenkin voi.

Autossa lasit olivat kuurassa, joten laitoin ennen ruokaa lämmityksen päälle. Ruuan jälkeen sitten tein kauppareissun. Normaalit alkuviikon pakolliset.Ei apteekkia, ei Haaparantaa. Jonkun verran vaihteeksi pitkän tähtäimen juttuja. Kotiin ja mökille.

Viime viikolla mentiin mökille torstaina. Nyt tällä viikolla emme pääse ennen perjantaita. Ei se haittaa. On sekin ihan ok. On tässä useampi päivä hoidella asioita. Huomiseksi varasin hammaslääkärinkin. En tiedä, onko reikiä, mutta parin hampaan eroosio huolettaa. Keskiviikkona on labra. Eli kalenterimerkinnöissä alkaa löytymään!

Sunnuntai, 8.3.2026

No siinähän kävi sitten niin, että kun eilen aloin vähentämään vaatteita saunaa varten, tuli loput lumet alas mökin katolta. Ei muuta, kuin kutjut uudelleen niskaan ja pihalle. Alapihan polku ei tukkeutunut. Polku on niin lähellä mökkiä, että lumet lensivät sen yli. Kelkkareitille tuli kuitenkin mahtava kasa lunta. Yläpihallekin kymmenkunta kolallista. En edes ajatellut poistaa kelkkareitiltä lunta. Ei olisi ilta riittänyt. Yläpihan kolallisilla paikkasin kelkkareitin kuoppia. Lopuksi ajoin siitä kelkalla pariin otteeseen. Hyvä tuli. Ja sitten sinne saunaan!

Illalla Tarran vähäinen porukka koolla. Porinaa riitti. Yöllä hieman vesisadetta. Ei pakkasta ... aamulla +1.

Aikainen nousu. Jo ennen aamupalaa kävin lapioimassa grillin ulkokalusteet lumettomiksi. Siinä matkalla poistin lumet keinusta. Aamupalan jälkeen kävin laavulla. Siellä kalusteet liki ok. Yksi lämmin päivä saattaa sulattaa loput jäät. Tunnustelin kuivalihoja. Eivät vielä hyviä. Täytin tyhjät puukopat ja vein sisälle. Pilkoin seuraksi pikku kopallisen syttösäleitä. Kelkka vielä talliinsa. Lähtöaamun kävelyt ja kuskaamiset siinä. Luvassa viikolle vain heikkoja yöpakkasia. Siksi uskalsimme jättää hieman vettä ämpäreihin.

Kymmenen jälkeen lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Tie paikoin urainen ja liukas. Ja häikäisevä. Torstaina mökkimatkalla puut olivat lumen peitossa. Nyt metsät olivat tummia.

Olisikohan nyt tämän kevään toistaiseksi lämpimin päivä? Iltapäivällä aurinko paistoi takapihalle tosi lämpimästi. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kaivoin kinoksen alta ulkotuolit. Jokohan kohta saa takapihalla istuskella ihan pitempäänkin? Etelä-Suomessa on ollut lämmintä yli 8 astetta. 8 asteen raja meni rikki myös täällä pohjoisessa. Meltosjärvellä ainakin. Alkavat hanget tiivistymään.

Lauantai, 7.3.2026

Illalla tuli katolta alas hieman lumitöitä. Kävin heti tuoreeltaan tekemässä lumilapion kanssa kulkuväylät sekä ylä- että alapihalle. Tänään aamusta lapioin aamutyhjennyksen yhteydessä veskin takaa kuivat lumet pois. Jos tulee tarve aukoa takaluukkua, ei jäinen lumi ole silloin haittana.

Aamupalan jälkeen pehmittelin petkeleellä yläpihan katolta tullutta kinosta. Kolalla sitten hoitelin loput ja polku oli taas eilisen levyinen. Vein säkillisen kuiviketta vajuneeseen kuivikelokeroon. Värkkäilin kaikenlaista pihalla. Linkosin taas suunnan leikkimökki - keinu - grilli - verkkohuone. Grillin edestä linkosin isomman alueen puhtaaksi. Laavulla lapioin ulkopenkit ja -pöydän paljaiksi. Pleksikatolta oli lumet valuneet ja jouduin muutaman lapiollisen verran niitä lumia siirtämään kulkuaukoilta.

Ajelin puomille. Lapioin siellä puomille lisää kääntymistilaa. Ajoin sitten kelkalla kanavanlaitalenkin. Joulukuinen kelkkaura pohotti hieman. Siinä oli kohtalaisen hyvä ajella. Puhtaaseen umpiutukkaan en uskaltanut ajaa.

Aloin mietiskelemään mökillä kesän työlistaa. Pari uutta pikkujuttua tuli. Pääprojektihan on tiedossa. Suunnitelmat vain puuttuvat. Ja tarveaineet. Tuli samalla jo ensi vuodenkin työlistaan muutamat asiat. Viime vuonna nuohosin. Tämä vuosi jää siis väliin. Ensi vuonna nuohouksen yhteydessä teen muutamat parannukset.

Iltapäivällä meillä lämpöasteita 3. Lähiseudun virallisissa tuplasti. Kolmen aikaan syöksyi alapihalle isosti lunta. Vauhdilla ... onneksi lumi ylitti tekemäni polun. Valitettavasti katolle jäi vielä lunta. Olisin saanut ennen saunaa tehdä lumihommat pois.

Viikko sitten laitoin nettiin sen lumenpudotusvideon. Jotenkin on käsittämätöntä se, että viikossa sitä on katsottu yli 31000 kertaa. Niinkuin siinä olisi jotakin ihmeellistä!

Perjantai, 6.3.2026

Aamuseitsemältä -4,8 astetta. Vesipisaroita ilmassa. Menevät asfalttitiet liukkaiksi. Voi mennä Tarrantiekin. Jäätikkö siinäkin on näkösällä. Sisällä parikymmentä. Onneksi satoi vain hetkisen. Kelkka ja auto saivat molemmat kuitenkin muutaman millin jääkuorrutteen.

Vein roskat laavun pömpeliin. Tuikkasin pömpeliin tulet. Roskaa olikin aika lailla. Viime syksyisiä suurin osa. Meinasin sitten kävellä siitä hieman toistakymmentä metriä kelkan jälkeä peitetylle puupinolle. Kelkan jälki ei kuitenkaan kestänyt vähääkään. Upposin lumeen reiden puoliväliin asti. Parempi siis ajaa kelkalla se 10-metrinen. Pieni pino, paljon kuitenkin lunta lapioitavaksi.

Jatkoin 15 metriä eteenpäin. Kelkalla tietenkin. Hyppäsin kelkan päältä. Syvään mentiin. Kumma, kun virallisesti pitäisi olla lunta vain reippaat 70 senttiä! Olen viisastunut viime talvisesta ja korjasin nyt hyvissä ajoin kelkkaurastani sen hankalan kohdan. Toistakin paikkaa korjailin. Ei muuten meinannut jalka nousta millään kelkan astinlaudalle, kun oli tarve nousta takaisin kelkan päälle. Kelkka kun pysyi hyvin hangen pinnalla.

Kävin vielä samalla reissulla lapioimassa auravalliin aukon paikkaan, josta lähtee kelkkaura hyllikuopan ohi pelloille. Puunajoa varten. En kuitenkaan lähtenyt tällä kertaa ajamaan jälkeä. Jonkunlainen vanha pohja sinne on, mutta odottelen vielä. Mökillä lapioin lanssin päältä malliksi lunta pois.

Puolen tunnin välipalapaussi. Tauon jälkeen puoli kahdeltatoista lapioin lanssipressun päältä loputkin lumet. Otin pressun  puiden päältä. Ilma alkoi mennä plussan puolelle. Kuusen oksilta alkoi jo tippuilemaan lunta niskaan. Kävin pikapikaa hakemassa laavun takaa aamulla esiin kaivamani pinon lanssiin. Ja peitin lanssipuut taas pressulla.

Kävin jäällä poraamassa saunavesiavannon. Toin saunavesiä yhdeksi saunomiskerraksi. Etukäteen tälle päivälle ajattelemani hommat nyt paketissa. Katoilla on vielä vähäinen lumikerros, vaikka viikko sitten pudottelin valtaosan. Tuleeko lisätöitä illaksi?

Syötiin ruoka kolmen maissa. Tunnin lepäilyn jälkeen kävin ulkona. Plussalla 1,5 astetta. Puista putoilee vettä. Välillä vielä joku lumipaakkukin.

Torstai, 5.3.2026

Torniossa pakkasta 8, mökillä hieman vähemmän. Hetkeksi auto lämppäriin. Aamupala. Liikkeelle päästiin klo 9:40. Mökillä siis yhdentoista jälkeen. Aura oli juuri käynyt pyyhkäisemässä Tarrantien. Uutta lunta pihalla viitisen senttiä. Pakkasta sisällä ja ulkona 5 astetta.

Kämpän lämmitystä ja lumihommia. Siiinäpä sitä ohjelmaa ihan nokko. En poistanut tällä kertaa lunta aivan viimeisen päälle. Jos ne suojasäät tulevat, homma hoituu itsestään. Ja tulee tässä vielä aika, että pihalle on saatava lisää lunta, jotta kelkalla voi ajaa pihan läpi.

Kävin sen verran naapurissakin, että poistin lingolla aurausvallin pihatien suusta. Kävin lingon kanssa porraspäässä asti. Palasin raideleveyden verran sivummassa toista reunaa. Pääsevät autolla halutessaan suoraan pihalle asti. Linkosin kauempana vallin kelkkareitin kohdalta. Myöhemmin kävin siellä kelkalla ja hoitelin lapiolla kovimmat kokkareet ja vallit, joihin linko ei ollut pystynyt.

Yksi aika kookas mänty on katkennut tuosta varapuuvaraston takaa. 6-7 metrin korkeudesta. Polttopuuta siitä saadaan monta kopallista. Kellarin sisempi ovi oli jälleen tiukassa. Lähti kuitenkin helpommin, kuin viikko sitten. Syötiin ruoka. Tulet jo takassakin. Yläkerran lunkka avattu. Pikku hiljaa alkaa olla lämmintä kämpässä. Ennen kuutta kekäleet takasta kamiinan puolelle. Alakerrassa jo +18. Menin yäkertaan päikkäreille. Sielä +13. Puolen tunnin kuluttua jo +17. Siirryin takaisin alas. Aino vahtasi ampumahiihtoa kännykästä.

Keskiviikko, 4.3.2026

Yöllä pikkupakkanen. Aamulla kylmimmillään 5-6 astetta. Onneksi poutaa. Eilisiltana putsasin kolalapiolla takapihan terassin. Nyt aamulla viimeistelin katuharjalla tilanteen. Ennen kuin ilma menee plussalle.

Kone ei ole vielä käynyt pihalla. Vähän sitä kyllä jo odottelin, että pääsisin viimeistelemään paikkoja omalta osaltani. Laitoin ruokahommat kypsentämistä vaille valmiiksi. Kyllästyin odottelemaan lumikonetta ja lähdin pihalle. Tällä kertaa en tehnyt hommaa niin laajasti, kuin monesti. Lunta oli tasamaalla alle 10 senttiä. Ehkä 6cm. Mutta paikoin sitä oli vahvemmalti. Kyllä kone hoitaa. Siirsin auton pois ruudustaan ja putsasin paikan.

Lumityöt tehty. Kello oli 10:20. Napsautin uunin päälle. Siellä oli valmiiksi iso vuoka täynnä kanan koipireisiä. Suihkuun mars. Ennen puoltapäivää potut tulelle. Ja sitten syömään. Ruuan jälkeen perkasimme loput kanan jalat. Muutamaksi kerraksi taas evästä.

Kone kävi iltapäivällä pihamaalla. Kolmen maissa käväisin viemässä roskia ja postilaatikolla. Samalla reissulla kolasin auton laidalta pienen vallin koneen jäljiltä. Tarkistin sitten jälleen netistä Motonetin kaasupullosaldon. Nyt kaasua oli tullut. Lähdin sitten liki samaa kuumaa pullon vaihtoon. Hinta oli entinen. Hormuzinsalmen tukos ei vielä vaikuttanut kaasun hintaan. Bensan hintaan se oli jo hieman vaikuttanut. Liikenneympyrässä oli joku kuorma-auto jumissa. Oliko kolari vai muu ongelma. Kiersinkin siis "Mänskin" risteyksen kautta. Se on vain mielenkiintoista, kuinka Torpin suunnasta ajetaan tien yli Luotomäen puolelle. Puolet kuskeista ajaa yhä väärin, vaikka järjestely on ollut kauan voimassa. Vuosia. Sama on TB:n risteyksessä. Torpin puolelta on vain kaksi kaistaa. Liikennemerkki kertoo ryhmittäytymisohjeet. Kesällä maalatut nuolet auttavat, mutta ei sekään aina silti riitä. Ihme, kun ei noissa risteyksissä kolise useammin.

Huomenna aamusta mökille. Nyt onkin aivan erilaiset olosuhteet mökissä, kuin viime perjantaina. Silloin mökissä oli syväjäädytyksen jäljiltä pakkasta reilunlaisesti. Kämpän lämmitys käytti pikkuisen hitaasti. Nyt on todennäköistä, että kämppään jätetyt vesitilkat eivät ole jäässä. Ainakaan kannellisissa astioissa olevat. Ulkona lienee mökille saapuessamme hiukan pakkasen puolella, mutta iltapäiväksi tilanne muuttuu. Mökkikin lämpenee eri tahtiin. Lunta mökille on satanut vain hiukan. Onko edes lumitöiksi asti? Etenkin jos plussakelit toteutuvat, on uusi pumpulilumi hetkessä sulanut.

Hieman jo valmistelin tavaroitani valmiiksi. Huomenna voi olla jo niin into lähteä, ettei kaikkea muista ottaa mukaan! Joskus on niinkin käynyt!

Iltasella tuli katsottua yksi elokuva. Mustaa huumoria. Oli oikeastaan aika hauska elokuva. Ihan kuin Coenin veljesten filmeissä, sai koko ajan olla hymy naamalla, vaikka elokuvassa verikin roiskui. Aika hieno filmi ... kaksi Oscariakin saanut.

Tiistai, 3.3.2026

En ole aikaisemmin asiaa tutkaillut enkä kiinnittänyt huomiota yhteen juttuun. Lauantaina iltapäivällä laitoin nettiin lumenpudotusvideon. Jostakin kumman syystä niitä katselukertoja on ruvennut kertymään mielestäni ihan tolkuttomasti. Tänään aamulla niitä oli viedeopätkällä jo 11438 kappaletta. Kolmasosa Facebookista, loput Instagrammista. Kun seuraajia minulla on kummassakin vain joitain kymmeniä, ovat katselijat pääosin ihan vieraita. En ole laittanut videon yhteyteen minkäänlaisia tageja ym. houkuttimia. Käsittämätöntä! Eikös ihmiset olekin omituisia!

Illalla näytti pakastuvan. Mittari näytti jo kuuttatoista pakkasastetta. Keskiyön seutuvilla hiukan helpotti. Lämpötila oli enää -14 astetta. Aamulla -13. Heikko lumisaderintama saavuttanut meidät. Mutta ulkona vain hutera ja tosi ilmava kerros pumpulia. Toivottavasti sade ei tuosta muuksi muutukaan. Eilen ennustettiin, että sade tulisi vasta iltapäivällä ja illalla. Saattaa tietenkin ollakin niin.

Ollaan hieman jo suunniteltu mökkireissua. Ilmeisesti mennään torstaina. Kauppahommat siis hoideltava tänään ja/tai huomenna. Lista on aika pitkä. Ja painoa tulee, kun meinasin laitella uunissa lihapuolta reippaan annoksen. Ostoslistat ovat valmiit jo aamusta. Auton laitoin töpökkään puoli yhdeksältä.

Puoli kymmenen aikaan lähdin reissuille. Ja lumisade oli kuitenkin melkoinen. Tuuleskeli myös reippaasti. Jaa ... tuli se kunnon pyry sitten kuitenkin! Ajoin ensi Motonettiin. Kaasua ei ollut. Huomenna ehkä. Otin kuitenkin SodaStreamin hiilihppopatruunat. Niitä kuitenkin oli. Puuilossakaan ei ollut kaasua. Loppuviikolla tulossa. Onneksi mökillä on kaasua. Ei sen kanssa tule ongelmaa, vaikkei sitä läviviikkoina saisikaan.

Jatkoin Prismaan. Sieltä loppuviikoksi hedelmät ynnämuut sellaiset. Liha/kanaosastolta otin muutaman kilon lihaa. Punaista ja valkoista. Kylmäsavulohtakin hieman. Ja leivät tietenkin. Kierros jatkui huoltoasemalle. Tankkiin ja Jerryyn bensaa. On se bensa kalliimpaakin ollut. En tiedä, tuleeko se kipuraja ollenkaan vastaan. Kyllä sitä polttoainetta on ostettava, jos meinaa elää ja olla.

Toin ostokset kotiin. Piti käydä veskissäkin. Alkoi homma niin kusettamaan, kun kaasua ei saanut. Jatkoin sitten hetikohta Cittariin. Pakkasmittari näytti enää -6 astetta. Parkkihallissa lumet ja jäät sulivat liki olemattomiin auton päältä. Ja mikä tärkeintä, mökkireissulla vanteisiin pakkautunut lumi lähti irti. Hieman jouduin auttamaan. Niin ... kaupan puolelta ne jutut, joita en Prismasta ostanut. Maitotuotteita, leikettä, grillimakkaraakin.

Kun lumi pakkautuu vanteisiin ja ilma käy välillä plussalla (esim. parkkihallissa), valuu sulamisvettä vanteen yläreunasta alareunaan. Ja pakkasessa se jäätyy. Kaupunkiajossa sitä ei huomaa, mutta kun vauhti nousee lähemmäs 100 km/h, alkaa melkoinen tärinä. Monesti on ollut pakko keskeyttää matkanteko ja yrittää meisselillä putsata jääpaakkuja.

Syötiin ruoka. Valmista italianpataa pakkasesta. Aloin sitten valmistelemaan karjalanpaistia. Lihat olivat valmiiksi pilkottuja. Matkaan pilkoin 10 kookasta porkkanaa ja kaksi isoa sipulia. Suolaa ja maustepippuria. Ja vettä. Iso uunivuoallinen herkkua. Jossakin vaiheessa käytin paistosta pois uunista ja sekoitin sitä niin, että paistuneet osat piiloutuvat nesteeseen. Laitoin folion kanneksi. Ja uuniin uudestaan. 3,5 tuntia uunissa. 3 tuntia ainakin kiehumista. Sammutin uunin. Puolen tunnin päästä otin vuoan uunista ja laitoin paistoksen rasioihin. Tuli taas monelle aterialle kunnon proteiinipaukut. Potut vain seuraksi.

Lumisade osoitti jo kuuden aikaan loppumisen merkkejä. Mutta yksi pilvenhäntä sinnitteli. Lämpötila meni jo niukasti plussallekin, ennen kuin sade lopulta oli ohi. Tornio, Meltosjärvi ja Pello saivat lunta 7-9 senttiä. Olisi varmaan taas mökkitien aurauksen paikka. Lunta voi olla paikoin enemmänkin, sillä tuuli on saattanut pyöritellä kinoksia teille. Hieman ennen kahdeksaa sade sitten loppui lopullisesti. Etuoven luota olin saanut lumet jo aiemmin pois. Takapihalla sitä vielä oli, vaikka Aino olikin iltapäivällä siellä kertaalleen lumityöt tehnyt. Lumi alkoi olla kosteaa ja tarttui työvälineisiin. Tuli onneksi kuitenkin tehtyä.

Maanantai, 2.3.2026

Pahimmat kolotukset ja vihlomiset ovat yön aikana helpottaneet. Kyllä tässä taas kohta ollaan huippuvireessä. Mukava kuitenkin olla nyt kotosalla. Ilman isompia töitä. Eilen tultuamme lakaisin etupihan ovensuun. Tänään aamulla takapihan puolen. Perjantaina illalla oli sadellut hieman lunta. Pari senttiä. Siinäpä sitä hommaa kerrakseen.

Komea ja aurinkoinen päivä. Varjossa pakkasta 6-7 astetta, mutta takapihan paisteessa saman verran plussaa. Huomiselle olisikin luvassa lumisadetta. Tänne runsaammin, kuin mökille. Tänne jopa kymmenisen senttiä, mökille hieman vähemmän. Katsotaan miten meidän käy. Lumipeitehän meillä on vahvimmillaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Metriin on mökillä matkaa vielä noin 30 senttiä. Plussakeleillä hötylumen vahvuus putoaa helposti jopa kymmeniä senttejä. Etenkin vesisateessa.

Ollaan katsottu muutamat tallenteet. Ollaan aika monet myös poistettu ilman katsomista. Joitakin juttuja voi katsoa uusintoina, mutta joitakin ei millään ilveellä.

On melko käsittämätöntä, että Kuwait on ampunut alas USA:n hävittäjiä. Sotatoimissa on osapuolia. Toiset ovat vihollisia, mutta ei kaikki. Luulisi, että nykytekniikan avulla tuollaiset katastrofit voisi välttää. Toinen ihmetyksen aihe on Hormuzinsalmi. Luulisi USA:lla olevan tiedot paikoista, joista Iran pääsee lähettämään ohjuksia salmessa kulkevien laivojen turmaksi. Vai onko asia niin, että USA:n öljytulot kasvavat, kun salmesta ei öljylaivat enää pääse läpi.

Sunnuntai, 1.3.2026

Samanlainen aamu kuin eilen. Saman verran pakkastakin. Eli 9,3 astetta. Trumpin diplomatiaa toteutetaan Iranissa. Kyllähän tuollainen asia huomioidaan silloin, kun seuraava Nobelin rauhanpalkinnon saaja valitaan. On noissa iskuissa sellainen positiivinen puoli, kun yritetään tuhota Iranin ohjustehtaita. Venäjälle ei ole niin paljon toimitettavaa Ukrainaan ammuttavaksi.

Tankkasin lingon. Siirsin loput polttoaineet pieniin astioihin kuljetusastioista. Helpommat käyttää. Aloin pudottelemaan lunta puuvaraston katolta. Siltä lappeelta, josta lumi voi pudota kulkutielle. Autotie pihalle voisi tukkeentua. Mökin katolta putosi lumet joulukuun suojakeleissä. Siellä lumen vahvuus olikin olikin vain puolet muiden kattojen lumivahvuudesta. Ja mökin katolla lumi oli melko pehmeää. Tuo varasto, jolta nyt aloitin poistaa kattolunta, oli saanut puista kunnolla sohjoa. Sohjo oli jäätynyt. Pinta-alaa oli eilistä paljon vähemmän, mutta lunta oli silti varmaan saman verran. Ja kovaa.  Katto kuitenkin tyhjeni. Ja pudotetut lumet saivat linkokäsittelyllä siirron kauemmas.

Yhdeltätoista pientä välipalaa. Kolmas päivä peräkkäin aika rankkaa puuhaa. Eikä oikeastaan mitään puuhastelua. Siinä välipalalla ehdottelinkin, että voitaisiin lähteä illaksi kotiin. Huomenna kun ei enää millään taitaisi jaksaa touhuta. Toisaalta olin jo tänään saavuttamassa vähimmäistavoitteeni tälle reissulle. Näin sitten päätettiin.

Aloin sitten vielä poistamaan alapihan varaston lumikuormaa. Paljon oli siinäkin, mutta se tuli tehtyä. Nyt puhtaita lumesta olivat ne kolme lapetta, jotka suojakeleillä tyhjentyessään aiheuttaisivat ongelmia. Yksi lape on yhä luminen, mutta jos se aiheuttaa polkujen tukkoisuutta, ei hätä ole suuri. Sen kun voi kiertää toista kautta.

Menin sitten lingon kanssa umpiseen. Ensin polku leikkimökkiin. Siitä keinun ohi grillille. Ja verkkohuoneelle. Vein sitten lingon jo pois. Lumilapion kanssa veskin ja kompostin välisestä laudoituksesta kovaa lumikerrosta vähemmäs. Leikkimökin rappuset lumettomiksi. Keinu tyhjäksi lumesta.

Alkoi meikäläiselle jo riittämään. Kahden aikaan sisälle. Syötiin hernekeitot. Oli sen miljoona asiaa vielä tekemättä. Kantamista. Kävelyä. Kävelyä. Ja taas kantamista. Ennen neljää kuitenkin päästiin lähtemään. Aurinko paistoi. Pakkasta 7 astetta. Matkan puolivälistä alkaen pilveilevää ja sumuista. Torniossa jonoa bensamittareille. Joopa joo!

Alkavan viikon keskivaiheilla saattaa tulla keväisiä kelejä. Mökillekin luvassa kuutta astetta plussaa. Olipa korkea aika saada ne lumihommat mallillensa. Plussakelit saattavat tehdä hyvää myös lumelle. Tiivistyisi. Kun olin vienyt lingon talliin ja laittanut lumilapion naulaan, ajelin kelkalla muutamia kierroksia.  Jäällä oli hyvä ajella, mutta  metsän puolella lumi oli liian pehmeää ja kelkka meinasi väkipakolla kaatua.  Kun lumi kastuu, se tiivistyy. Alkaa kantamaan kelkkaa paremmin.

Iltasella pahimmat kiputilat alkoivat hieman jo hellittämään. Oli kuitenkin hyvä, kun tultiin kotosalle palautumaan. Loppuviikosta mennään kuitenkin uudestaan. Hommat jatkuvat, mutta lumityöt nyt kai ohi. Ellei sitten satele tolkuttomasti uutta. Kattohommat kuitenkin melko varmasti riittivät.

Lauantai, 28.2.2026

Eilen oli kämpän lämpeneminen lievästi sanottuna sitkasta. Muutama kopallinen saatiin kulumaan kamiinassa ja takassa. Tottahan mökki kuitenkin lopulta lämpeni ja yöllä oli vähintäänkin riittävän lämmintä. Aamulla takan kylki oli yhä kuuma.

Ei ollut paikat juurikaan aamulla kipeinä, kuten olin pelännyt. Aamulla jatkoin kellarin sisemmän oven parissa. Ei se helppoa ollut tänäänkään. Lopulta kuitenkin ovi aukeni. Syyksi jumiin paljastui mielestäni tiivisteen heikko kunto. Tiiviste repsotti yhdestä kohdasta ja kellarin kostea ilma kohtasi kellarin eteisen pakkasilman. Rakoon oli muodostunut kuuraa ja jäätä. Kesällä siinä on pieni korjauksen paikka.

Aikaa tärvääntyi kellarin oven kanssa niin paljon, että vasta 10:30 pääsin aloittelemaan lumen pudottamista katolta. Yläpihan puoleinen lape ensin. Olin viime talveksi tehnyt työvälineen lumen pudottamista varten. Se jäi silloin testaamatta. Lumet ehtivät tulla alas omia aikojaan. Ja jäätyivät tietenkin harmiksemme poluille. Nyt pääsin kokeilemaan ja täytyy sanoa, että hyvin pelasi.Maasta käsin oli helppo lohkoa lunta ja kun katossa on jyrkkyyttä, putosivat paakut alas. Kaksi kertaa jouduin lisäämään varteen pituutta, jotta ylettyisin viimeisiinkin lumiin harjalla. Hommaa hidasti oleellisesti se, että jouduin useampaan otteeseen linkoamaan lunta maasta syrjempään. Ja lopuksi vallitkin pois. Pitäähän ikkunoista nähdä muutakin, kuin lumikasoja!

Puoli viideltä lopetin. Lape puhdas lumesta. Alkoi olla jo nälkäkin. Ja paikat taas kipeytymässä. Reisilihakset siinä kunnossa, että en ihmettelisi, jos yöllä vetelisi suonta. Polvet kipeät myös. Matalalta istuimelta nousu onnistui vain käsien avulla. Olkapää tulessa. Kämmenessä ja yhdessä sormessa räsmääntymisen merkkejä.

Ruuan jälkeen lyhyt lepo. Ansaittu. Huomenna harjoitukset jatkuvat.

Perjantai, 27.2.2026

Yöllä satoi lunta, mutta onneksi vain hiukkasen. Aamulla meillä pakkasta 4-5 astetta. Ylälapissa tuplasti. Etelässä plussaa.

Varustauduttiin normaalitouhujen ohella mökkimatkaankin. Ei kiirettä, koska oltiin päätetty syödä kotona yhdentoista aikaan. Kävin postilaatikolla. Tein etupihalla lumihommia. Olisikohan lunta ollut nyt 2 senttiä. Tärkeintä saada auto ja autopaikka puhtaaksi. Takapihan putsasin jo toiseen kertaan tälle aamulle. 40 minuuttia kevyehköä liikuntaa.

Suihkussa kävin, vaikka hikihommia on mökilläkin tiedossa. Jos sitä vain odottelee, että käy pesulla vasta kun hikihommia ei enää ole, voi ikävät tuoksut pelmahdella kohta ympärillä. Pienen lepäilyn jälkeen sitten se ruoka. Ennen yhtätoista oltiin saatu lautaset tyhjiksi. Liikenteeseen päästiin hiukan suunniteltua aiemmin. Eli puoli kahdeltatoista.

Mökissä -12 astetta. Ulkona -5. Uutta lunta kymmenisen senttiä.

Mökillä linkosin puoli kuuteen asti. Linkosin myös Ainolle potkukelkkabaanaa, kun tiellä oli lunta kymmenkunta senttiä. Se linkoaminen osoittautui turhaksi, sillä aurakin sitten tuli pian sen jälkeen. Laavulla oli poro käynyt paskomassa lattialle. Onneksi pakkaspaskapipanat olivat irrallaan ja lähtivät lakaisemalla.

Yritin avata kellarin ovea, mutta se ei onnistunut. Kokeillaan huomenna. Paikat kipeinä. Mitenkähän huomenna? Pääsenkö punkasta ylös?

Torstai, 26.2.2026

Heräsin herätyslaitteen herätykseen. Eli sen sääaseman ylimääräiseen toimintoon. Aiemmin se ei ole aamuisin piipittänyt. Enkä ole sitä herättämään ohjelmoinut. Vedin siitä töpselin irti ja niin hiljeni laite. Ja pimeni näyttö. Ja on äärimmäisen epätodennäköistä, että viritän sitä enää toimintaan. Minulle riittää yksinkertaisemmat asiat.

Eilen illalla alkoi satelemaan hienokseltaan lunta. Sade jatkui heikkona koko yön. Puolen päivän maissa tänään alkoi näkymään hiipumisen merkkejä. Pakkasta aamulla 6 astetta. Lauhtumassa. Aamulla ennen aamukahvia kävin takapihalla kolalapiopuuhissa. Lunta oli reipas 5-senttinen. Osa katolta tuulen ansiosta leijaillut.

Ruuan jälkeen aloin valmistautumaan kauppareissuun. Kun pakkasta oli vain kolme astetta, en alkanut laittamaan autoa lämppäriin. Lakaisin vain vähäiset lumet auton päältä. Ja etuoveltakin. Otin tuulilasin suojan pois. Ja liikkeelle. Kaupasta kamppeet viikonlopun ajaksi, hieman ylikin. Huomioiden sen, että huomenna varmaankin lähdetään mökille. Paluumatkalla tankkasin auton. Eihän se bensa niin kallista ollutkaan, kuin eilen uutisissa sanottiin!

Iltapäivällä kone kävi puhdistamassa pihatien ja parkkipaikan lumesta. Lähdin minäkin hieman ulkoilemaan. Aamulla putsaamani taka- ja etupihan alueet kaipasivat taas katuharjaa. Kolailin sitten koneen jättämiä valleja. Ja auton ympäristöä. Hiki ei tullut. Vähän liikuntaa kuitenkin sain. Sama niille vähäisille lumille!

Ollaan suunniteltu mökille menoa huomiseksi. Ollaan viimeksi oltu yökunssissa ennen joulukuun puoliväliä. Kun silloin 13. joulukuuta lauantaiaamuna tehtiin lähtöä kotiin, oli pakkasta muutamaa kymmenystä vaille 30 astetta. Nyt on luvassa kylmimmillään -9 astetta. Eli ei paha. Ensi viikolla luvassa jo plussakelejä. Huomenna saattaa sadella vähän lunta. Ollaan varauduttu kotosallakin aamun lumitöihin ja suihkuun. Syödäänkin kotona, joten lähtö menee ainakin puolille päiville. Valoisaa on yli kuuteen illalla, joten ehtii siinä touhuamaan itsensä ihan väsyksiin asti! Vaikkei heti aamusta mennäkään.

Keskiviikko, 25.2.2026

Pakkasukolla tänään vielä viimeinen voimien koitos. Meilläkin mittarissa -27 astetta. Ennen seitsemää, joten pakkasella aikaa kiriä vielä pari tuntia. Kylmintä Länsi-Lapissa. Meltosjärvestä Kilpisjärvelle pakkasta runsaat 32 astetta.

Aino laittoi kahvin valumaan. Rupesi sitten ihmettelemään ääntä, jota oli kuulevinaan. Niinkuin jossakin porattaisiin. Minä en kuullut ja laitoin sitten kuulolaitteet korviini. Kävelin sitten kämppää ympäri ja kuuluihan se ääni. Omituinen hurina kuului yhdessä paikassa  kaikkein selvimmin. Epäilin hurinan lähteeksi ovikellon summeria. Laitoin korvan seinään summerin lähellä. Ja hurinahan oli melkoinen. Illalla muorien tullessa oli ovikello temppuilut. Nyt kävin ulko-ovella painamassa nappulaa. Ovikello toimi. Hurina loppui. Oli varmaan pakkasessa jäänyt jotenkin huonosti, ja siitä hurina. Illalla hurinaa ei kuultu. Oli tietenkin TV auki. Ja aamulla kuulo on aina herkempi, kuin illalla.

Tänään jälleen pääosin välipäivä. Eli ei mitään normaalista poikkeavaa. Ei edes tallenteiden purkua. Ainakaan paljoa. Normaalia elelyä vain. Syönti. Suihku. Ristikoita. No, hox ... sen verran tein, että paistoin eilen ostamani jauhelihat ja jaoin sopiviin kahden päivän annoksiin. Ja laitoin pakastimeen.

Pakkanen on ollut kireähköä koko valoisan ajan. Iltapäivällä alkoi tuuli hieman yltymään. Illaksi luvassa sadetta. Puuskat pudottelevat lunta mökillä puista ja kamerat seuraavat tilannetta. Tuprautukset ovat välillä sakeita. Hyvä vain, kun putoaisikin kaikki lumet oksilta ennen uusia sateita. Kestäisivät puut pystyssä. Eikä myöskään lumi putoilisi niskaan, kun tulee aika olla mökillä lumitöissä.

Niin ... puheet olivat parasta. Trump on päättänyt hoitaa Iranin suhteet diplomatian keinoin. Varmaan parempi niin, mutta jälleen muutti päätöstään. Tuuliviiri kun on.

Tiistai, 24.2.2026

Tänään Matti heittää lämpimän kiven järveen! No joo ... jos heitän Kilpisjärveen, ei siinä kuinkaan käy. Siellä pakkasta liki 33 astetta. Jäätä järvessä 70 senttiä. Eipä olisi kummoinen vaikutus. Kuten ei Miekojärvessäkään olisi. Siellä kolmisen astetta lämpimämpää. Jäätä paljon sielläkin. Tarkkaa lukemaa ei saatavissa. Huomenna vielä pakkaspäivä. Sitten repeää! Meillä aamupakkasta 25 astetta.

Tänään edessä kauppa-asioita. Kymmeneltä tai hieman ennenkin laitoin auton lämppäriin. Kolasin samalla reissulla pari kolallista lunta ja kävin viemässä vähän roskia ja hain postinkin. Aino harrasteli pienimuotoista siivoilua.

Ruuan jälkeen lähdin kauppareissuun. Oli hieman asiaa Lidliin. Päätin, etten sitten muualla nyt käy ollenkaan. Yritin löytää sieltä kaiken tarvittavan. Aika hyvin löysinkin. Yhdelle puuttuvalle löysin korvaavan. Yhtä toista en löytänyt ollenkaan. Ei onneksi ollut haitaksi. Loppuviikon kauppareissuun asti taas pärjätään. Lidlin valikoima poikkeaa oleellisesti K- ja S-ryhmien valikoimista. Siksi meni aikaa turhankin paljon, että löysin tarpeellista riittävästi. No, aikaa kuitenkin oli.

Iltapäivän päätteeksi pelimuorit koolle. Meillä rinki tällä kertaa. Pääsin osallisesksi kahvileivistä + muusta. Sain myös poistettua tallennuspilvestä useampia juttuja. Jonkun katselin. Jonkun hylkäsin. Tilanne on hallinnassa. Montaakaan ylimääräistä ei enää ole roikkumassa. Katsonko niitä vai poistanko ... jää nähtäväksi.

Sään ennustajat ovat hieman erimielisiä siitä, kuinka paljon saadaan sadetta loppuviikosta. Uutiset eivät kerro, onko Iranin ja USA:n sapelien kalistelu johtamassa mihinkään. Se on kuitenkin varmaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo neljä vuotta. Kuka olisi silloin tätä uskonut. Nyt on helpompi uskoa, että sota voi helposti jatkua toiset neljä vuotta.

Maanantai, 23.2.2026

Meillä nyt 7 astetta eilistä kylmempää aamulla. Eli -24. Tuollla korkeammalla (Kittilä, Sodankylä) -30 ei ollut harvinaisuus. Mökkimaisemissa tuosta jäätiin pykälän verran. Nuo kylmimmät alueet edustavat aika hyvin koko talven kovimpien pakkasten alueita. Leveyspiirien 67 ja 69 välillä on talvisin varmimmin tulipalopakkasia. Itärajalla hieman etelämpänäkin. Poikkeuksia välillä tietenkin on, etelän ja pohjoisen suuntaan.

Päiväkin oli sitten eilistä selvästi kylmempi. Vaikka aurinko paistoi takapihan mittariantureihin, ei lämpö siellä noussut plussalle. Etupihan varjoissa pakkasta koko päivän noin 13-14 astetta. Viikonlopun ennuste muuttunut lämpimämpään suuntaan. Jopa plussakeliä. Mutta sadetta!

Trumppi on siirtänyt sotakalustoa Lähi-Itään Ja uhkailee Irania. Eilen hän antoi Iranille 48 tuntia aikaa suostua ydinohjelmaehtoihin. Muutoin alkaa jyty käymään. Mitenkähän tuossa käy? Trump on monessa asiassa soutanut ja huopaillut. Kukaan ei voi tietää eikä ymmärtää, mitä hänellä päässä liikkuu. Jos jotain liikkuu. Tiistaina kai sitten kuulemme, onko Iran myöntynyt, aloittaako Trump sodan, vai olivatko puheet parasta.

Sunnuntai, 22.2.2026

Tuli se pakkanen, niinkuin oli ennustettukin. Länsi-Lapissa Pello-Muonio-Kolari-Kittilä -suunnalla kylmintä. Jopa -30 astetta. Meillä -17.

Yöllä ei enää lunta sadellut. Aamupalan jälkeen lämpöisesti päälle. Ja pihalle. Eilistä lunta oli pihalla 5-6 senttiä. Kevyttä hötyä. Jonkun verran sitä siirtelin. Putsasin autonkin ja autopaikan. Mukava puolen tunnin liikunta. Etupihan mittariin paistoi aurinko, ja hetken aikaa mittari näytti -4:ää. Hetkistä myöhemmin palattiin arkisempiin lukemiin.

Kävin suihkussa. Pyykit koneeseen. Alkoi naisten hiihto. Syötiin ruoka. Takapihan mittariin alkoi auringon säteet osumaan. Hetkessä +5 astetta. Varjon puolella -10. Ensimmäinen kerta, kun paisteessa meni plussan puolelle. Oliko kaksi vuorokautta sovittua aiemmin?

Naisten 5-kymppinen meni suomalaisilta yhtä hyvin, kuin miesten vastaava. Kerttu oli seisemäs. Jääkiekon finaali ei enää jaksanut kiinnostaa. Katsottiin sillä aikaa kaksi Hercule Poirot -jaksoa. Ehdittiinkin sitten juuri katsomaan finaalin loppua. Taas jatkoaika!

Kun aurinko oll laskenut, alkoi ilma jälleen pakastumaan. Puoli kahdeksalta oli jo -17 astetta. Aamuksi luvassa monin paikoin yli 30 pakkasastetta. Samaa alkuviikoksi. Torstai voisi olla ensimmäinen päivä, jolloin aamulla ei ole takana kova pakkasyö. Mutta ... tulleeko se pyry sen sijaan?

Ensimmäistä kertaa tälle vuodelle Ainokin otti puheeksi mökille menon. Joko alkaa olla KB-kuumetta? Ennen perjantaita ei varmaankaan olla menossa. Ensi viikonloppuna ei todennäköisesti ole Tarralle muita menijöitä. Meidänkin meno tietenkin epävarmaa. On myös mahdollista sellainen, että mennäänkin lauantaina tai sunnuntaina. Parin-kolmen yön reissulle. Siinä olisi omat etunsa. Mikäpä meitä estää niin tekemästä. Eikös tässä olla eläkkeellä ja jokainen päivä on vapaapäivä!

Lauantai, 21.2.2026

Nyt aamulla pakkasta vain noin 9 astetta. Luntakaan ei ole yöllä sadellut. Alkaisi olla mökkikelitkin kohdillaan. Ensi viikonlopulle luvassa lauhaa. Ja lumisadetta. Noihin ennusteisiin ei kuitenkaan voi vielä luottaa. Päätös mökille menosta kannattaa tehdä keskiviikkona tai torstaina. Voihan sitä tietenkin suunnitella ja valmistautua. Kyllähän suunnitelmia voi aina muuttaa tai perua. Ei se niin tavatonta olisi!

Ennen pääsiäistä on enää viisi viikonloppua. Pääsiäisen jälkeen ollaan menossa jo huhtikuulla. Huhtikuulla voivat talvikelit mennä hyvinkin nopeasti. Usein Vappuna ovat tiet sulat ja ojat täynnä vettä. Kelkalla ei ole asiaa juuri minnekään. Olisi siis hyvissä ajoin saatava ne puut pinoihin mökille, jotka on aikonut. Osa puista pitää vielä kaataakin. Osa on pinoissa odottamassa kyytiä. Ennen puiden kaatoa olisi tehtävä kelkalla noutoreittejä. Ja antaa niiden jomottua. Mökillä välttämättömimmät lumityöt on tehty. Laavun suunta on kuitenkin ummessa. Samoin väylät leikkimökkkiin ja grillille. Katot on putsattava. Hommaa olisi moneksi viikonlopuksi.

Jotkut viisaat taas urputtavat eilisen välierähäviön johdosta. Kyllä Kanada oli parempi ja ansaitsi voittonsa. Se vain ei oikein mene oikeustajuuni, että molemmat päätuomarit olivat kanadalaisia! En väitä, että olisivat vetäneet kotiin päin. Mutta silti!

Loppuillasta on mahdollisuus lätkän pronssimitaliin. Päivällä miesten 5-kymppinen meni ennakkokaavailujen mukaisesti. Iivo keskeytti jo runsaan puolen tunnin jälkeen. Arsi oli seitsemäs, mikä oli positiivinen ylläri. Ampumahiihdossa mahdollisuuksia myös, jos sattuu sihti kohdilleen. Meillä puoli kahdelta enää kolmisen astetta pakkasta. Lunta satelee, mutta kovin heikosti ... onneksi. Ampumahiihto meni heikosti.

Kisat tosiaan vetävät viimeisiään. Nyt kohta alkamassa pronssipeli. Huomenna naisten 5-kymppinen. Olin ennen kisoja vähän epävarma siitä, että alkaako tallenteita kertymään niin paljon, että niiden purkaminen on työlästä. Ei näin ole kuitenkaan käynyt. Joku sarja loppui sopivasti. Olympialähetykset ovat syrjäyttäneet joitakin. Ja on aina välillä ollut muutenkin aikaa katsoa tallenteita, kun kaikki olympialajit eivät meillä ole in. Mukava on ollut kisoja katsella. Mutta tosi mukava on pitää neljän vuoden paussi talviolympialaisista!

Iltamyöhään lumisade loppui. Aino putsasi vähän aiemmin lumentyöntimellä takapihan. Pronssipelin toisella erätauolla kävin harjaammassa takapihan terassin. Lunta oli taas pari senttiä. Taitaa alkaa pakastumaan. Aamuksi ennustetaan -17 astetta. Nyt vain -6.

Lätkästä saatiin pronssia. Ansaitusti. Suomen kuudes mitali. Onhan niitä siis kuitenkin tullut. Puolet niistä yhdistetyn miehille. Ihan siisti homma kaikenkaikkiaan!

Perjantai, 20.2.2026

Kyllä pakkaset kiristyivät yön aikana taas ihan kunnon lukemiin. Torniossakin aamulla -28,4. Meltosjärvessä -32,7. Vastavaa oli laajalti ympäri Lappia. Huomiseksi saattaa lauhtua meillä jopa -5 asteeseen. Sitten taasen pakkasta reippaammin. Ensi viikon lopulle luvassa jo aika lauhaa. Ja tietenkin pyryä!

Olympialaisia on käyty Italiassa parin viikon ajan. Viimeiset päivät nyt menossa. Tänään ratkeaa se, että pelaako Suomi jääkiekon kullasta vai pronssista. Kultamitalin uusinta olisi kova juttu. Tämänhetkisen mitalitaulukon mukaan Suomi on sijalla 23. Yksi kultamitali Suomelle nostaisi meidät nykytaulukossa sijalle 18. Mitalien kokonaislukumäärässä ollaan sijalla 16. Onhan se kuitenkin jotakin.

Maanantaina mökillä käydessäni lipsahti minulla kädestä keittiössä ollut lämpömittari. Se meni 3-4 kappaleeseen. Asensin kappaleet paikoilleen, mutta en ole lainkaan varma, toimiiko mittari enää. Vahinko ei ole suuri. Kolmen euron jousitoiminen mittari. Motonetistä ostin korvaavan mittarin. Digitaalinäytöllä. Eilen huomasin, että siinä ei ole ollenkaan reikää tai lenkkiä, mistä sen voisi ripustaa naulaan tai koukkuun. Vähän aikaa mietiskeltyäni keksin ratkaisun. Porakone, puolentoista millin terä ja pätkä kuparilankaa. Ja mittari valmis ripustettavaksi seinälle!

Koko päivän on pidellyt pakkasia. -15 on ollut lämpimintä. Auringon paisteessa -12. Illan pimentyessä kylmeni hieman. Ei haittaa. Kuuma lätkäpeli teeveessä. Toisen erän jälkeen Suomi maalin johdossa. Mutta Kanadalla on ollut melkoinen ote kakkoserässä. Pelottava ote suorastaan! Kolmannessa erässä paine jatkui. Ja se toi tulosta. Kanada finaaliin jännittävien vaiheiden jälkeen. Ansaitusti! Huomenna meillä pronssiottelu.

Torstai, 19.2.2026

Ylälapin tuimat pakkaset jatkuvat. Meillä nyt parikymmentä astetta lauhempaa, eli noin -15 astetta. Oltiin päätetty tehdä pitkästä aikaa ulkomaan reissu. Ei kuitenkaan heti aamusta. Katsottaisiin ensin yhdistetyn mäki ja syötäisiin ruoka.

Hieman ennen yhtätoista laitoin auton lämppäriin. Kolasin hötylunta kolallisen tai pari. Lakaisin takapihan. Yhdistetyn mäki meni tyydyttävästi. Syötiin sitten ruoka ja kohta oltiin valmiita liikenteeseen.

Ajeltiin IcaMaxiin. Aino osteli kioskin puolelta pössäkät. Minulla oli Ica-lista ja kävin pikakierroksen kaupan puolella. Saattaa mennä taas kuukausi-pari, ennenkuin on taas käyntiä. Ainakaan samoja asioita ei varmaan ihan heti tarvita.

Ajeltiin kotiin. Ostokset kaappeihin. Osa pakkaseenkin. Lähdin sitten uuteen reissuun. Sille ei olisi nyt ollut kiirettä, mutta mutta näin selvittiin yhdellä auton lämmityksellä. Säästyy yhtiösähköä, säästyy autokin, säästyy polttoainettakin. Ajelin ensi Motonettiin. Pikku juttuja ... niinkuin melko usein sieltä muutenkin. Sitten Prismaan. Sieltä sitten ihan reippaat ostoset. Viikonlopun ylitse varmaan riittvät. En meinannut muistaa, mihin riviin autoni jätin ja hetken sain tähyillä ympärilleni. Koko päivän ajan on varjossa ollut 13-14 astetta pakkasta. Parkkipaikalla auton mittari näytti kuitenkin vain -8 astetta.

Kotona taas kamppeet paikoilleen. Kahvit ja sitten katsomaan yhdistetyn hiihto-osuutta. Pelipaikoilla sakea pyry. Toivoinkin, etteivät suomalaiset ala menemään kärkeen latua aukomaan. Kuulivat kai minut. Perässä hiihtelivät. Keli oli kamalannäköistä pöperöä. Mietin, että jos joku nyt kaatuu, jää hän auttamatta viidennneksi. Ja niinpä pian saksalainen kaatuikin ja japanilainen ajoi samaan kasaan. Kohta meni Itävallan poika turvalleen. Suomi ja Norja jäivät enää kahdestaan taistelemaan voitosta. Toiseksi jäätiin, mutta olipahan mielenkiintoinen kisa.

Auringon paistekaan ei saanut takapihan lämpötilaa plussalle. 5-6 astetta oli vähintään pakkasta, vaikka aurinko paistoi suoraan anturiin. Ennen kuutta vilkaisin lämpömittariin. Hämmästyin, kun lukema oli saavuttamassa -20 asteen rajan. Ja meni sitten reippaasti ylikin. Lauhtuvaa luvattu. Lauhtuu milloin lauhtuu!

Ruotsi on menestynyt kisoissa mielestäni hyvin. Erittäin hyvin jopa. Ruotsilla on huippuja sellaisissakin lajeissa, joissa Suomella ei oikeastaan ole edes harrastajia. Onko menestys rahasta kiinni vai miksi mitaleja ropisee naapuriin? No, menestyspaineetkin ovat kovat. Mieshiihtäjät on saaneet piiskaa. Tuskin mies- tai naiskiekkoilijoitakaan on kehuttu. Eihän kaikkea voi saada.

USA vei naisten lätkäkullan. Antavatkohan Trumpille? Sori ... vanha vitsi! Meillä pakkanen näyttää yötä vasten kiristyvän. Itälapissa meni 3-kymppinen taas rikki. Meltosjärvessä jäätiin vain hieman ... ainakin toistaiseksi. Onneksi ollaan kotona. Olen jo Ainolle ehdotellut, että mentäisiinkö viikon kuluttua mökille. Onhan se mahdollista, mutta pitää ison sääkuvan kyllä muuttua. Oleellisesti.

Keskiviikko, 18.2.2026

Aamuviiden aikaan pakkasta oli vielä 22 astetta. Seitsemän aikaa lämpötila oli -16 astetta. Ja siitä vähitellen hieman lauhemmaksi. Jokohan nyt on lopullisesti se aika, kun päivällä ei enää huippupakkasia olekaan? No, päälaella -30 ainakin vielä aamukymmenen jälkeen.

Aamupalan jälkeen puin hieman lämpimämpää suojavaatetta päälle ja lähdin pihamaalle hetkeksi. Kolailin tuosta edestä hieman lunta. Putsasin auton ja autopaikan. Harjasin takapihan laudoitusalueen. Puoli tuntia kevyttä liikuntaa. Kroppa sitä liikuntaa kaipaakin. Paitsi nuo olkapäät!

Tänään kisoja tuntikaupalla. Jo ennen yhtätoista alkavat parisprinttien karsinnat. Illalla Suomen puolivälieräpeli Sveitsiä vastaan. Parisprinteistä eivät odotukset olleet korkealla. Silti lopputulokset olivat jopa odotuksiakin heikompia.

Vein Ainon neljäksi muorien pelipaikoille. Radiosta tuli hetken aikaa naisten ampumahiihtoviestiä. Ei vaikuttanut siltä, että oltaisiin kärkikahinoissa. Kotona sitten taas telkkari auki. Kaukana kärjestä tosiaan oltiin.

Katsoin yhden vajaan tunnin mittaisen tallenteen. Toisen vastaavan poistin ja poistin sen sarjan myös tallennettavien listalta. Aika tyhmä ohjelma. Yhden musiikkiohjelman pikakelasin ja poistin ... pieni pettymys. Jääkiekon ohessa otin käsittelyyn kauan toimimattomana olleen sääaseman. Ulkoanturiin/lähettimeen vaihdoin patterit. Sisälle tulevaan sääasemaan etsin sopivan virtalähteen. Laitoin asetuksia kohdalleen, kun ohjepaperikin löytyi. Oikea sijoituspaikka on vielä hakusessa. Niin tuo sääasema ... mistähän se on noin pramean arvon saanut? Eihän siinä ole sääasemaan viittaavia toimintoja kuin ulkolämmön mittaus. Sisältä se ilmoittaa lämmön ohella myös ilman kosteusprosentin.

Puolivälierässä Sveitsi teki ensimmäisessä erässä kaksi peräkkäistä maalia. Niinpä! Suomi oli pulassa. Toisessa erässä Suomi tuntui pääsevän mukaan peliin. Mutta voitto vaatii maaleja. Ja niitähän ei tullut. Kolmannessa erässä vaikeudet jatkuivat. Surkeata ylivoimaa. Näinkö tässä kävi, että myös Sveitsin miehet pudottivat meidät jatkosta? Naisethan näin jo tekivät. Toiveet hieman nousivat, kun Suomi sai kuparisen rikki. Peliaikaa 6:06. Lopussa Suomi otti maalivahdin pois. Tasoitus, kun peliaikaa hieman toista minuuttia jäljellä. Kun jatkoaika alkoi, olin satavarma Suomen voitosta. Ja niinhän siinä kävi! Suomi mitalipeleihin!

Olipa siis tosi mahtava loppu pelille. Maalivahdin vaihtaminen kuudenteen kenttäpelaajaan onnistuu harvoin. Tällä kertaa näin kuitenkin kävi.

Tiistai, 17.2.2026

Olipa outo tunne, kun aamulla oli ainoastaan 13 astetta pakkasta. No, niin oli kyllä eilenkin. Eilen päivällä lauhtui kuuteen asteeseen. Käykö tänäänkin niin?

Tekaisin vähäisiä lumitöitä. Olen päivittäin lakaissut tuosta etupihalta ovisuusta lunta. On syntynyt pienehkö lumikasa. Sen poistin. Ja hieman samaa vähän leveämmältäkin. Laitoin auton lämmitykseen. Lakaisin vielä takapihaltakin lumet.

Ennen kymmentä kauppareissuun. Yhdistetyn mäki alkaisi yhdeltätoista, joten se määräsi aikataulua. Loppuviikon eväät kärryyn. Jännä juttu, kun Ainon suosikkileipää olen saanut kolmella tai neljällä käynnillä. Ja aina viimeisen. Päiväystä reilusti jäljellä, joten ei se leipä ole hyllyyn jäänyt heikon menekin vuoksi. Kotona olin 10:40. Hyvin ehti laittaa kamppeet paikoilleen ja vaihtaa vaatteet.

Kohta puolen päivän jälkeen alkoi satelemaan lunta. Välillä sakeastikin. Katsoin tutkakuvia netistä. Yllemme oli saapunut kapea saderintama. Alkoi jostakin kaukaa Ruotsin puolelta ja jatkui meiltä Rovaniemen suuntaan. Sinnepäin se rintama liikkui kapeana nauhana. Eli meillä vain satoi ja satoi. Olisi nyt liikkunut etelän tai pohjoiseen, mutta ei. Lunta sateli pimeän tuloon asti. Tutkakuvat näyttivät, että uusia sateita olisi tulossa, joten en ollut hopussa putsaamaan lumia.

Tänään jälleen pronssia. Jotenkin vain tuntuu, että kovin into katsella kisoja on laantumassa. No, jospa taas huomenna virkistyy. Etenkin jos illalla pärjätään lätkässä.

Kävin putsaamassa takapihan Salkkareiden aikana. Tutkakuvassa jonkunlaista sadetta oli näkösällä, mutta se oli harhaa. Päivällä oli jälleen vain 6 astetta pakkasta. Illalla alkoi hiljalleen taas kirimään. Nämä "lauhahkot" ilmat tuntuvat myös sisätiloissa. Lämpömittarissa on hyvinkin asteen verran lämpimämpää, kuin kovilla pakkasilla. Ehkä uskomatonta, mutta sen kyllä tuntee! Iltakymmenen aikoihin päälaella pakkanen rikkoi jo -30 asteen rajan. Mökilläkin jo -20. Loppuviikoksi luvassa kylmää kyytiä. Päivällä saattaa olla kuitenkin 15 astetta yötä lämpimämpää. Lohduttaako se?

Maanantai, 16.2.2026

Meillä aamupakkasta noin 13 astetta. Mökillä 4-5 astetta enemmän. Suuntana lämpimämpi sää. Eli ei minkäänlaista tekosyytä jäädä sohvanpohjalle. Mökille tulee lähtö. Muttei ihan kiireellä kuitenkaan.

Kokoilin kamppeita matkaan. Löysin yllättäen niitä pultteja ja muttereita, joita eilen olin vailla. Olen niitä joskus ostanut, mutta ovat jääneet muovipussukoihin kaapin hyllyn perukoille. Tein evääksi parit voileivät ja juomaksi pullollisen sodastreamia. Aamupalan jälkeen liikenteeseen. Auto oli ollut lämmityksessä toista tuntia, joten sisällä oli hyvä lämpö heti kättelyssä.

Alkumatkasta pakkasta 12 astetta. Sihtuunassa hypähti 6 astetta kylmemmäksi. Kylmää piteli mökille asti. Välillä aurinko paistoi kirkkaasti ja tykkypuut olivat tosi komeita. Loppumatkasta nuorissa männiköissä katkenneita ja kaatuneita puita. Tarralla en sellaisia nyt huomannut. Yksi mänty oli lievästi taipunut tien yläpuolelle. Voi katketa, jos saa lisää lunta painoksi. Puomilla oli joku kuseskellut vähän joka puolelle. Toivottavasti suuri osa oli mennyt omiin saapaisiin!

Uutta lunta edellisen käyntini jälkeen oli tullut 2-4 senttiä. Eli oikeastaan lumitöihin ei nyt kannattanut ryhtyä. Kämpässä pakkasta yli 20 astetta. Ulkona 16. Mökissä otsalamput ja kellot - eli kaikki patteritoimiset - olivat toimimattomia. Ikkunat eivät kuitenkaan kovin kuuraiset. Kuura syntyy ikkunoihin vasta ulkoilman lauhtuessa nollaan tai plussalle.

Alkajaiseksi oli käytävä istunnolla. Olo helpottui. Sitten laittelemaan lihoja roikkumaan. Ensin etsimään liiteristä muovia. Lukko oli umpijäässä, mutta olin siihen varautunut. Taskusta löytyi kaasusytkäri. Varastosta löytyi sopivan kokoinen pleksilevy. Häkki minulla olikin valmiina harrasteluterassin seinässä. Porasin pleksiin parit reiät. Nippusiteillä sitten kiinnittämään levyä häkin katoksi. Sateensuojaksi. Sormen meinasivat väkisellä jäätyä. Onnistuin sitten kuitenkin lopulta. Kestää aikansa, ennen kuin kaikki esineet lämpenevät lauhtumisen myötä samaan lämpötilaan, kuin mitä ilma on. Ja kun rukkasia ei voi pitää kaikissa asennushommissa, niin sormet voivat olla alttiina paleltumille.

Laitoin auton käyntiin ja istuin hetken lämmittämässä sormiani. Ei onneksi vahinkoja tullut. Sitten lihat roikkumaan. Jäiset lihat irtosivat hyvin toisistaan. Olin pyöritellyt niistä kolme pakettia, kaikki palaset kelmuun käärittynä. Narulenkit olivat valmiina. Paperiliittimistä käänsin ripustuskoukut. Nätti homma. Nyt kuivuminen lähtee käyntiin. Saa kuitenkin tulla niitä aurinkoisia plussakelipäiviä.

Sitten vaihtamaan akkuja kameroihin. Kiersin ensin kamerat pikku lapion kanssa ja kaivoin akkulaatikot näkösälle. Hain sitten akut ja laitoin paikoilleen. Testasin ... hyvin pelasivat. Lapioin hieman lunta akkulaatikoiden suojaksi. Hommat olivatkin sitten siinä.

En alkanut pudottelemaan katolta lunta. Siinä menisi aikaa tuntitolkulla. Teen sen homman mieluummin sitten, kun seuraavan kerran mökkeillään. Eli kotiinlähtö edessä. Matkalla tuuli pöllyytteli lunta puista. Aukeilla irtolunta liikkeellä. Kotosalla olin juuri ennen kahta. Reissuun meni hieman alle 5 tuntia, joista liki 2-tuntinen mökillä.

Kotona ruoka. Mökkireissulla en syönyt enkä juonut mitään. Eväät tulivat kotiin koskemattomina. Ainokin oli sinnitellyt ... onhan se kuitenkin kotona helppo sinnitellä ... jääkaapin vieressä. Akkuja lataukseen. Se, jonka otin temppuilevasta kamerasta, oli vajaampi. Silti yli 6 voltin virrassa. Johtuisikohan yhteysongelmat valtavasta lumimäärästä, joka on kuusiaidassa kameran vieressä?

Kun aloin taas mielenkiinnosta tutkailemaan sääennusteita, ei tutkailu tuottanut kovin hyviä tuloksia. 10 vuorokauden ennusteessa päivälämmöt mökilläpäin pyörivät lähellä -15 astetta. Öisin paljon kylmempää. Jopa liki -30 asteen luokkaa. Meille keskitalven aurinko paistaa liian matalalta. Se ei lämmitä pihaa eikä mökkiäkään. Toista se on mökeillä, jotka saavat paistetta. Se näkyy ja tuntuu. Lämpömittareissa ja iholla. Joten kiirettä ei ehkä ole tämän 10 vuorokauden ennusteen aikana mökille. Mennään sitten, kun tarkenee paremmin! Iltasella toki pakkasta oli vain kuuden asteen tienoilla. Torniossa ja mökillä. Tuulenpuuskat saivat mökkikameroihin eloa.

Aamulla löysin niitä pultteja ja muttereita. Illalla Laittelin ne lokerikkoihin. Oli sopivasti tyhjiä osastoja ja kaikki mahtuivat. Näytti kuitenkin siltä, että muttereista tulee uupelo, jos kampetta alkaa kulumaan.

Sunnuntai, 15.2.2026

Pakkanen senkun vain paranee. Ylälapissa nyt jopa -35 astetta. Meillä ja mökillä -30. Että huomenna mökille?? Ensi yö on vielä kylmää. Lauhtuuko päiväksi? Jääkö ratkaisu huomisaamuksi? Vai lauhtuuko viikolla? 10 vuorokauden ennusteessa ei ole muuta selvää muutosta, kuin että ensi viikonloppuna voisi sataa reilummin lunta!

Jääkiekossa joskus tuurillakin on osuutensa. Mutta ei sen varaan voi peliä rakentaa. Eilisillan matsissa Suomen naiset olivat aika usein ponnettomia. Monta kertaa huomasin, kuinka ei yritettykään mennä tillanteisiin aktiivisesti, vaan annettiin vaan suosiolla kiekon mennä sinne, minne se parhaaksi näki. Ei jälkikäteen kannata itkeä, jos ei pelin aikana anna kaikkeaan!

Vaikka mökille meno ei ole lainkaan selvää, touhuilin joitakin asioita siihen malliin, ikään kuin aamulla huomenna lähtö valkenisi. Tarkistin mukaan otettavin akkuja lataukset. Etsin kaukenlaista pikkusälää, joita tarvitsen. Mökillä lähes kaikkea tarviketta löytyy, mutta ettei tarvitsisi pakkasessa etsiä. Oli silti hieman yllättävää, että tietynlaisia pultteja ja muttereita ei ollut. Mökillä tiedän niitä olevan. Voisi tietenkin laittaa muistilistaan, että kotiinkin voisi niitä vähän hankkia. Täällä tarve on kuitenkin melko olematon.

Tälle(kään) päivälle ei ollut isompia odotuksia olypialaduilta tai -rinteiltä. Miesten viestin neljäs sija oli kuitenkin yllättävän kova juttu. Ruotsi jäi viimeiseksi, vaikkei suorituksissa olllut voltteja naisten viestin tapaan. Ampumahiihdossa Suvi nappasi pronssin. Viimeisen ammunnan jälkeen olin varma, että neljäs sija on sieltäkin kohtalona. Kaksi kovaa hiihtäjää niin lähellä. Onneksi vain toinen oli lopulta parempi.

Koko päivän oli pakkanen meillä kirää. Noin -20 asteen luokkaa. Illalla pakkanen taas kiristyi. Yö tulee ollemaan kylmä. Aamupäiväkin. Varapäivä on jo mietittynä ajatellen mökillä pistäytymistä. Pitää kai alkaa suunnittelemaan sillekin varajärjestelyä. Mikäpä siinä. Onko tässä loppujen lopuksi mitään hoppua.

Kun ollaan aika lailla katsottu teeveestä kisoja, on tallennuksia alkanut jäämään katsomatta. Näin oli odotettavissakin. Ollaan kuitenkin valtaosa sarjoista saatu katsottua. Elokuvia on katsomatta enemmän. Ei niillä kiirettä ole, mutta on hieman hankalaa, jos niitä alkaa kertymään useita kymmeniä. Nyt tilanne on vielä melko kohtuullinen. Viikon kuluttua asia voi olla toisin.

Lauantai, 14.2.2026

Eilen oli kylmä aamu. Ei se mitään. Tänään vielä kylmempi. Meilläkin viitisen astetta eilistä kylmempää. Vähän huolestuttaa, ehtiikö maanantaiksi yhtään lauhtumaan. Tiistaita voisi pitää mökkireissun varapäivänä. Silloin kuitenkin olisi ehkä reissu tehtävä aamusta, jotta ehtisi takaisin lätkän neljännesvälieriin. Otteluohjelma varmistuu vielä tänään. Ainakin vielä tänä aamuna ennusteet olivat hieman erimielisiä maanantain säästä. No, onhan sinne aikaa peräti kaksi vuorokautta. Huomisiltana kannattaa jo katsella vakavammin.

Aino imuroi. Laittelin sillä aikaa ruokaa. Syötiin sitten juuri ennen kahtatoista. Pakkaseen saatiin viisi kahden hengen annosta.

Ennen jatkuvampaa kisasessiota tein vaihteeksi puolukan ja mustikan seokset. Molempien kulutus näyttäisi olevan nyt puolivälissä. Sehän tarkoittaa sitä, että olen osannut arvioida kulutuksen oikein ja kerännyt marjaa oikean määrän. Mansikkaakin on vielä aika lailla. Olisikohan jäljellä noin kolmasosa säilöntämäärästä. Mansikkakausi alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Eli parisen kuukautta ennen mustikkaa. Puolukka sitten vielä kuukautta myöhemmin. Eli kaikki marjat kuluvat niin, että riittävät aika tarkkaan uuden satokauden alkuun asti.

Naisten viestissä oli vain yksi suosikki. Eli Ruotsi. Ebba kuitenkin esitti sellaisia temppuja, että Big Air -hyppijätkin olisivat olleet kateellisia. Kun pisteitä ei jaeta, meni Ruotsin kultamitali siihen. Ruotsi nousi kuitenkin hopealle ja Suomelle yllätyspronssia. Norja oli tajuttoman kova ... olisiko Ruotsi jäänyt hopealle ilman niitä volttejakin?

Päivällä lakaisin etupihan oven edustan. Viestin jälkeen tein saman takapihalla. Lunta oli pari senttiä. Ihme, mistä sitä oikein on tullut, kun lumisadetta ei ole näkynyt. Jotakin pakkashötyrää. Kevyttä untuvalunta. Koko päivän sitten auringonpaistetta ja kas kummaa ... ennen pimeää oli joka paikassa taas pieni kuuralumikerros.

Alkoi sitten Suomen peli Italiaa vastaan. Meni jonkun aikaa ja ihmettelin, miten Italia hallitsee peliä. Oli kai telkkari pienellä ja ei tuo näkökään ole hääppöinen, koska olin katsonut peliasujen värit väärin. Ihmettelin, kun Italiallakin on AHO pelinumerolla 20. Heh-heh! Italia oli pelannut ihan kelpo pelejä tähän asti. Suomea vastaan puhti oli kyllä kokonaan pois.

Perjantai, 13.2.2026

Taikauskoisten pelkäämä päiväys. Eipä meillä tuollaisia ajatella. Normaalipäivä. Pakkasta taas yli 20 astetta. Kylmää nyt joka puolella. Etelää myöten -25 ja ylikin. Aamukahvin jälkeen aamulääkkeet. Sitten hieman aamupalaa. Puin sitten lämmintä päällysvaatetta ja käväisin laittamassa auton lämmitykseen. Poistin tuulilasipeiton ja lakaisin irtolumen auton päältä. Vein papereita omaan keräysastiaansa ja metallikampetta toiseen. Harjasin taas sekä etu- että takapihan puolta. Oliko se lunta vai pakkaskuuraa?

Lähdettiin ennen yhtätoista kauppareissuun. Ainokin tällä kertaa matkaan. Näillä ostoksilla selvittävä ainakin tiistaihin asti. Varmaan selvitäänkin. Taas tuli kärryyn myös pitemmän tähtäimen asioita. Muutakin, kuin ruokapuolta.

Ennen hiihtoja ja jääkiekkoa syötiin ruoka. Hiihdoissa meni siinä mielessä mukavasti, että Ranskan poika nappasi hopeaa ja Norja ei saanutkaan neloisvoittoa! Jääkiekkopeli oli juuri sitä, mitä Ruotsi-peliltä saatettiinkin odottaa. Maukas alivoimamaalikin ... se aina sattuu. Kolmannessa erässä Ruotsi painoi ja painoi. Suomi onneksi puolusti menestyksellisesti. Kaikenlaisten olympiapettymystemme jälkeen tuli onneksi edes yksi maukas kuitti. Tällainen maistuu aina! Mitähän vääryyttä Ruotsin lehdistö löytää jälkikäteen pelistä?

Olen joskus etsinyt - huonolla menestyksellä - pitkähihaista aluspaitaa. Kerrastoja löytyy ja pitkiä alushousuja, mutta pitkähihaisia aluspaitoja ei niinkään. Luulisi, että housut on ne, jotka menevät ensin huonoon kuntoon, mutta minun tapauksessani näin ei ole. Satuin joku aika sitten näkemään netissä mainoksen. Kolme pitkähihaista paitaa. Tilasin oitis, kun niitä äLLiäkin oli riittävän monta. Olen ko. paitoja jo käyttänyt ja hyviksi havainnut. Paitsi yksi juttu. Hihansuut ovat löysät. Ei kuminauhaa, ei resoria, ei kavennusta. Otin tänään ompelukoneen esille. Tein kuminauhasta 6 sellaista lenkkiä, jotka menevät ranteisiin, mutta löysästi. Ompelin tuollaiset lenkin hihansuihin. Onnistui kutakuinkin täydellisesti. En ainakaan vielä huomaa mitään heikkoutta.

On kulunut jo yhdeksän viikkoa siitä, kun mökillä ollaan yövytty. Yhden lumityöreissun olen kuitenkin päiväseltään tehnyt. Seuraavan kerran mökille mennään sitten, kun huippupakkaset ovat takanapäin. Tuskin kuitenkaan vielä ensi viikonloppuna, vaikka ilma lauhtuisikin. Nyt on kuitenkin jo melko selvää, että maanantaina teen pikavisiitin mökille. Pakkanen saattaa iltapäivällä olla kymmenen asteen vaiheilla. Kämppää en aio lämmittää. Lumitöitä saatan hieman tehdä. En ole kuitenkaan ihan varma. Kameroihin uudet akut ja lihat häkkiin roikkumaan. Siinä alustavat ohjelmat. Maanantaina päivän pituus mökillä on jo 8h 18min. Paljon jo ehtisi, mutta jaksaminen onkin ihan eri asia. Ja kun aurinko nousee klo 8:28, pitäisi kotoa lähteä jo seitsämältä, ellei ennenkin. Ei kiitos!

Torstai, 12.2.2026

Talvi pakkasineen jatkuu. Ylälapissa nyt kylmintä. -35 kuitenkin saavuttamatta. Meillä -23. 15 astetta liian kylmää. 5-10 pakkasastetta olisi passeli.

Hain pakastimesta kypsät annokset porkkanaa ja jauhelihaa. Kuorin pottuja. Keitos valmistui ... kypsennys vain sitten päivällä ja mausteiden tarkistus. Helppoa, kun on osittain jo jotain valmiina.

Lakaisin kuurat takapihalta. Kiire palata takaisin sisälle, kun vaatetta oli aika kepulisti päällä. Vein roskat ja hain postin. Lakaisin lumipölyn myös etupuolen ovensuusta.

Yöllä neljän korvilla jänis kuvautti itseään parissakin eri kamerassa. Toinen kamera oli se, joka on temppuillut. Päivällä lähetin sille kuvapyynnön ja muutin vielä hieman asetuksia. Outoa, kun nyt kaikki tuntuu toimivan, niin kuin pitää. Ota noistakin selvää!

Olympialaiset ovat jo puolivälissä. No ainakin noin kolmasosa takana. Suomella yksi mitali ja onko toinen tulossa? Vaikea sanoa ... vaikea uskoa. Kun ajatellaan näitä talvikisoja, mielletään perinteisesti ja suomalaisittain lajeiksi hiihdot ja mäkihyppy. Ne ovat kuitenkin vain pikkuruinen osa olympialajeista. Paljon enemmän mitaleita jaetaan erilaisissa alamäkihiihdoissa. Alppihiihto, freestyle, lumilautailu. Noissa lajeja on kymmenittäin. Ja miehet ja naiset erikseen ja monenlaiset joukkuekisat lisäksi. Uutena lajina vielä vuorihiihto, jossa siinäkin on useita erillisiä kisoja.

Välillä tuntuu, että onko noita lajeja ihan liikaa. Käsittämätönta on se, ettei naisten yhdistetty mahdu mukaan. Liian vähän harrastajia ... kuulemma. Voisin tässä oikeastaan ehdottaa uutta lajia, jota harrastetaan takuulla kautta maailman. Eli puissa kiipeily. Tuttu laji jokaiselle kersallekin. Laji oikeastaan sopisi sekä kesä- että talvikisojen ohjelmistoon. Talvella pitäisi kuitenkin olla syöksylaskusukset jaloissa! Vaihtoehtoisesti lumikengät.

Keskiviikko, 11.2.2026

Kun aamulla aloin heräilemäään, katsoin heti pakkaslukemia mökin suunnasta. -27, ei siis lähtöä mökillle. Ensi viikon alku näyttäisi edelleen olevan mahdollinen käyntiaika. Odotellaan!

Päivän ohjelma sitten normaalin kaavan mukaisesti. Ennen iltaa kiinnostuksen kohteina yhdistetty ja ampumahiihto. Illemmalla sitten lätkää. Yhdistetyn pronssi olli yllätys. Ainakin minulle. Suomen mitalitili aukesi. No niin ... siitä vain odottelemaan jatkoa. Mitalisadetta ei tullut ... ainakaan tänään. Voihan se olla, että meille mitallt ovatkin sitten siinä!

Jääkiekko-ottelu meni miten meni. Lätkä on maalintekokilpailu. Pelin hallinta ei riitä. Eikä tyylipisteitä jaeta.

Tiistai, 10.2.2026

Aamulla pakkasta viitisentoista astetta. Yölläkään ei ollut kuin pari astetta kylmempää. Kolmekymppisiä ei näkynyt missään päin. Luvassa niitä kyllä on. Toivottavasti niitä lupauksia ei pidetä!

Tänään monet suomalaiset mukana kisailemassa. Eihän ne tulokset sitten oikein tyydyttäviä olleet ainakaan alussa. Välillä joitakin toiveita sai elättää, mutta todennäköisyydet olivat vastaan ja positiivisia ylläreitäkään ei tullut. Tulipa kuitenkin katsottua.

Välillä käväisin suihkussa. Välillä kuorin potut. Välillä tein muusin. Välillä lämmitin matikkamuhennoksen. Ja välillä syötinkin. Kun kisat menevät miten menevät, on mukava, kun on välillä jotakin puuhaa.

Numero 27 oli kuitenkin sitten iltapäivän puolella kahdessakin lajissa meille aika hyvä. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana! Neljännet sijat olivat kahdessakin lajissa totta ja  hieman yllätyksellisiäkin. Jäivätkö parhaiksi sijoituksiksimme? Jotta nelossijat olisivat kääntyneet mitalisijoiksi, olisi kärkinimien pitänyt töppäillä enemmän. Laurilla tai Ollilla ei ollut parannettavaa.

Hirveä lumipyry on peruttu. Ok, ei se meitä pohjoisessa olisikaan koskenut. Nyt loppuviikon ennusteissa myös huippupakkaset ovat lieventyneet. Olen haaveillut pistäytyväni mökillä, mutta yöpakkasiksi lupaillaan yhä liki -30 asteen lukemia. Ja päiviksi vähintään -15 asteen pakkasia. En taida sellaisiin pakkasiin lähteä. Pitää seurata tilannetta. Maanantaina näyttäisi hieman paremmalta. Jokohan silloin? -30 asteen raja menee rikki tuolla hieman pohjoisemmassa. Samoihin aikoihin alkaa taas naisten lätkäpeli. Tuleeko kolmas tappio vai avausvoitto? No, saisivat edes yhden maalin!

Ei ole satanut lunta aikoihin. Ei siis ole ollut lumitöitäkään. Pihalla kovia pakkasia, joten mikäänlaisia ulkoilujakaan ei olla harrastettu. Jotta kroppa saisi edes jotakin liikuntaa on Aino kuntopyöräillyt. Kaivoin varastosta vanhan Twisterin, jota meinasin alkaa vääntelemään. Aikanaan tuota laitetta oli helppo väännellä. Kylläpä lihaksista on teho kadonnut, kun en saanut jousta väännettyä vanhaan malliin. Ja nyt on olkapää taas kipeänä. Ei ole äijä entisensä. Lähellekään!

Tuli niitä maalejakin lopulta. Ja meni 3-kymppiset pakkaslukematkin rikki. Ollaan taas palattu arkeen. Ja ennusteetkin menivät taas väärille kymmenillle.

Maanantai, 9.2.2026

Tornio, Ylitornio, Pello ... ja Salla, siinä aamun kylmimmät paikat. Tällä kertaa huippukukemia ei ollenkaan Valtaosa maata noin -5 asteen vaiheilla. Eteläisessä Lapissa -20 astetta, hieman ylikin. Kyllä se tästä vielä ... pakastuu!

Eilen loppuillasta katsottiin naisten lätkää. Suomi on nyt pelannut kaksi peliä. Ei maalin maalia. Näillä ansioilla saamme heittää mitalitoiveet romukoppaan. Ollaankohan muuten jäämässä kokonaan ilman mitaleita näissä kisoissa?

Illalla tuli puhelimeen häläri mökiltä. Moittimani kamera lähetti yllättäen kuvan. Mutta vain yhden yksittäisen. Yritykseni ottaa kameraan yhteyttä epäonnistuivat jälleen. Täysi mysteeri. Mikähän on homman nimi?

Ennen ruokaa auto lämppäriin. Aino kiepautti kuhakeiton. Keitto syötiin ja samalla kuunneltiin ja katseltiinkin alamäkikisoja. Aurinko alkoi paistamaan takapihan lämpömittariin ja lämpö nousi jo -7 asteeseen. Aurinko on vielä kovin alhaalla ja paistaa mittariin vain minuutteja. Lähdin sitten kauppreissuun. Kaupasta normaalit alkuviikon jutut. No, pulveria ei joka viikko tule sentään ostettua!

Ukrainan sodasta olemme oppineet, kuinka droonit ovat nykyaikaa sodankäynnissä. Niiden kehitys on ollut hirmuinen viime vuosina. Osaa drooneista kai pitäisi kutsua ennemminkin miehittämättömiksi lennokeiksi. Suuriahan ne ovat. Toista ovat nämä pienemmät kopterit, joita käytetään nykyisin korvaaman oikeita helikoptereita kuvaustehtävissä. Luonto-ohjelmat ja urheilutapahtumat ovat tuttuja käyttökohteita. Meneillään olevissa olympiakisoissa kuvauskoptereita käytetään todella paljon. Lennättäjät ovat todella taitavia, ja varmaan koptereissa on itsessäänkin älyä, etteivät törmäile mihinkään. Kyllä nykyisin saamme sellaista kuvaa ja videota, joista takavuosina ei voitu uneksiakaan.

Sunnuntai, 8.2.2026

Yöllä meillä pakkasta reilusti yli 20 asteen. Pari kertaa pakkanen paukutti talon ulkopuitteita. Aamuyöllä alkoi kuitenkin lauhtumaan ja pakkanen oli aamuksi puolittunut. Pihalla oli sentin lumikerros. Yhtään ei ollut satanut, vaan tuuleskeli ja lumiset ja kuuraiset puiden oksat alkoivat hieman puhdistua lumesta. Aamulla lakaisin takapihan lunta. Tuuli oli asettunut ja lumi ei enää ollut liikkeessä.

Puoli yhdentoista aikaan katsoin valtakunnan lämpötiloja. Aika hauskasti oli, kun kylmintä oli Muonion ja Enontekiön suunnalla ja lämpimintä siinä liki kivenheiton päässä eli Inarissa ja Utsjoella.

Kisat jatkuvat. Ilman mitaliodotuksia. Ja vaikkei suomalaisia joka lajissa olekaan, on joitakin lajeja erityisen mukava silti seurata. Ampumahiihdossa olisi voinut hyvällä tuurillla olla saumaa jopa mitalin syrjään. Vaikkei kakkosierroksia tullutkaan, kului paravatruunoita ihan liikaa.

Lajikiinnostukseen auttaa tietenkin se, onko mukana suomalaisia. Ja etenkin, jos on edes teoreettisia mahdollisuuksia menestyä. Jotkut lajit ovat hidastempoisia, kuten pitkät luistelumatkat, ei niitä jaksa oikein katsoa. Meilläkin kanava vaihtui Strömsö:n puolelle, kun miesten 5000 metrin luistelu oli käynnissä.

Olen välipalaksi ommellut yhteen paitaan hihansuihin kuminauhat. Hihansuut olivat turhan väljät. En testannut vielä, mutta ovathan ne kuitenkin aikaisempaa paremmat. Pakko olla!

Yhdestä kamerasta mökillä on yhteys katkennut. Onko johto irronnut? Akku vaihdettu vasta, joten virtaa pitäisi olla. Pitäisiköhän alkavalla viikolla pistäytyä mökillä päiväseltään? Tutkimassa tilannetta. Samalla voisi viedä lihat kuivumaan. Vai menisikö vasta seuraavan viikon maanantaina? Olisi jo ehkä lauhempaakin! Hieman voisi tehdä lumitöitäkin, vaikka niitä ei taidakaan edellisen käynnin jälkeen olla kertynyt.

Tuon mahdollisen mökkireissun kohtalo voi riippua pakkasista. Alkavalle viikolle on luvassa kovia pakkasia. Päivälläkään ei helpota ja -20 astetta voi jäädä päivisinkin saavuttamatta. Pitää myöskin hieman katsoa, miten teeveestä tulee mielenkiintoisimpia juttuja Italiasta.

Lauantai, 7.2.2026

Jälleen lämpöolosuhteet hieman suinpäin. Lappeenrannassa -30, meillä -9. Lapissa yleisesti noin -10. Muutama poikkeus. Etelässä kylmempää. Mansessakin -20.

Noita lämpötiloja tutkailin jo puoli seitsemän aikaan. Kahvinkeittimen olin jo ladannut. Ainokin heräsi jo ja päästiin juomaan aamukahvit.

Tallenteista ei ole vielä päässyt kasaa kertymään. Aamulla jo ennen aamupalaa laitoin yhden pätkän pyörimään. Kakkososa katsottiin aamupalan jälkeen. Lähdin sitten suihkuun ja Aino pisti jonkun visailun sillä aikaa tuuttiin. Kaksi elokuvaa olisi, mutta ne saavat olla vaikka kesään asti.

Syötiin ruoka. Olikin helppo valmistus, kun nostin jääkaapista eilen keittämäni nakkisopan puolikkaan. Kisoissa vuorossa mm. naisten freeski/slopestyle -karsintoja. Kyllähän niitä katseli, vaikkei laji niin kiinnostakaan. Ainollakin meni sohvalla silmät kiinni.

Sitten temppuilu siirtyi Areenaan ja teeveestä alkoi tulemaan syöksylaskua. Olikos ennen vanhaan alppilajeina juuri muita, kuin pujottelua ja syöksylaskua? Onhan minullakin ollut lasketteluvälineet. Kauan sitten Kuopion aikoina lähdin työkaveri Askon kanssa urheilukauppaan. Hän kun aikoi ostaa lasketteluvälineet. Siinä vain kävi niin, että eipä hän sellaisia siltä käynniltä ostanut. Mutta taitava myyjä höynäytti minua pahemman kerran. Möi minulle käytetyt Elanit. Liian pitkät tavalliseen mutkamäkeen. Ohje sanoo, että aloittelijalla/ensikertalaisella suksen pituuden pitää oll 15-20 senttiä omaa pituutta lyhyempi. Ostamani sukset olivat 20 senttiä minua pitemmät!

Oli siinä tietenkin opettelemista. Ja loppujen lopuksi kai opinkin. Rinteessä tuli aikanaan käytyä aika paljonkin, vaikka perinteinen murtsikka on ollut lajini. Jokunen vuosi sitten vein koko rinneurani ajan palvelleet sukset kaatopaikalle. Aikansa kutakin. Tavalliset suksetkin ovat olleet jo vuosia käyttämättä.

Syöksylaskun jälkeen sitten naisten yhdistelmähiihtoa. Jos ovat laskettelusukset muuttuneet elämäni aikana, ovat murtsikat muuttuneet vähintään saman verran. Ensimmäiset sukseni olivat metrin mittaiset hikilaudat, nahkamäystimillä. Sellaisiin suksiin oli aina välillä taivutettava kärkeä höyryttämällä. Lapsena/nuorukaisena ei minulla juuri koskaan ollut uusia suksia. Kerran taisi jonkunlaiset olla. Taisin ne aika nopeasti katkoa jossakin mäessä.

Kun sitten siirryin vuonna 1975 ensimmäiseen ATK-alan työpaikkaani, sain yhdeltä Vesalta sopivan mittaiset puusukset. Lampiset. Järviset oli silloin ykkösnimi. Olin telonut lentopallossa nilkkani 24.2.1976 ja sen talven urheilut olivat siinä. Seuraavana vuonna hiihdin Tahkon Hiihdon 30 asteen pakkasessa. Palellutin paikkoja, arkojakin, mutten ratkaisevasti. Seuraavalle kaudelle sain sitten hankittua lasikuituiset supersukset. Karhun Fiber Racerit. Niillä sitten hiihtelin viidet Finlandiat vuosina 78-84. Voiteleminen oli alkuun lasikuiduilla vaikea, mutta lopulta olin oikeastaan siinä lajissa hyvä. Tornion aikona ostin vielä sukset. Sellaiset sekä-että. Hybridit. Kelpaavat perinteiseen ja luisteluun.

Aika vähillä suksihankinnoilla olen elämäni läpi sivakoinut. Kilometrejä on kuitenkin kertynyt. Tämän päivän kisoista ei Suomeen mainittavaa menestystä. Positiivisinta oli kai se, että kukaan naisista ei keskeyttänyt. Naisten lätkä vielä kokematta. Toivottavasti vaihtoaitiosta on lyhyt reitti veskiin!

Oli vähän arvattavissakin, ettei Suomella ollut USAa vastaan mitään mahdollisuutta. Ja kun peli ei ollut edes mielenkiintoista Suomen heikkouden vuoksi, vaihdettiin toisen erän kuluessa kanavaa. Urheilua sitten taas huomenna. Ehkä?

Katsottiin välillä muuta. Sitten vielä hetki naisten mäkihyppyä. Ja parit Poirotit. Ja ollaan palattu normaalikuvioihin. Kylmintä Kittilä-Muonio -suunnalla.

Perjantai, 6.2.2026

Hieman yli seitsemältä aamulla olin heräilemässä. Aino oli jo siirtynyt alakertaan. Minulla oli juuri katkennut outo uni. Makoilin vielä selälläni ja ihmeellistä, mutta totta: uni jatkui. Olin puoliksi unessa, puoliksi valveilla. Unitapahtumien edetessä mietin samalla, pitäisiköhän jo lopettaa katsominen ja siirtyä alakertaan. Untahan tuo on ... ei sen katsomisessa ole mitään mieltä! Niin lopetin unien seurannan ja heräilin minäkin sitten kunnolla.

Meillä ihanan lauhaa. Pakkasta hiukan toistakymmentä astetta. Kylmintä Oulujärven länsipuolella ja myös Lappeenrannan seutuvilla. Lämpimintä siellä, mistä on monesti totuttu saamaan niitä kovimpia pakkaslukemia: Kittilä, Inari, Kilpisjärvi.

Valmistelin aamupalan jälkeen ruuan niin, että se on pottujen kypsymistä vaille, kun sen aika tulee. No se aika tuli keskipäivällä. Kävin ensin laittamassa auton töpökkään ja vein roskat. Hain postit. Syönnin jälkeen sitten vähitellen menoksi.

Auton mittari näytti vain -8:aa astetta. Wau! Jopa meitä nyt todella hellitään! Ostoksia kaupasta siihen malliin, että kyllä kai viikonlopun yli taas mennään. Ja kaupathan ovat viikonloppunakin auki ... helppo hakea täydennystä.

Putaalla oli tienvarsi ja parkkipaikat täynnä ajoneuvoja. Taisi olla Vanhojenpäivän vierailijoiden ajoneuvoja. Vanhojen tanssit on aika vanha perinne. Minä en kuitenkaan ole sellaisiin osallistunut. En muista kyseistä perinnettä olleen laisinkaan. Vai olenko ujona pojannassikkana jättäytynyt suosiolla sivuun. Kumma juttu, kun ei kertakaikkiaan ole tansseista minkäänlaista muistikuvaa. Sen kuitenkin muistan, että penkkareissa kuljettiin kuormurin lavalla ja heiteltiin karkkeja. Illalla mentiin johonkin majoitukseen ja pidettiin hauskaa. Monenlaisilla tavoilla. Penkkariajelulle lähdettäessä laulettiin Peppi Pitkätossun jäähyväislaulua. Nyttemmin sitä on kai käytetty enemmän hautajaisissa.

Tänään on tullut telkkarista kisoja. Curling on mukavaa katseltavaa. Siinä kun pääsee itsekin arvioimaan ja suunnittelemaan. Valitettavasti Suomella ei ole joukkuetta. Joskus oli ja M15 oli joukkueen vetäjä. Oi niitä aikoja!

Päivällä tuli aika lailla taitoluistelun joukkuekisaa. Taitoluistelu on laji, jota en välitä katsella. Jossakin vaiheessa alkoi tulla naisten lätkää. Täytyy myöntää, että yhtä aneemista oli sekin. Jospa huomenissa päästäisiin vauhtiin, kun suomalaisiakin alkaa olla framilla.

Kun tätä päivää ollaan vietetty melko mukavissa olosuhteissa valtaosassa Suomea, katsoin ennusteita, että jokohan talvi on taittumassa. Turha luulo. Kolmosella alkavia pakkasia on viikon kuluttua taas luvassa. Lauhaa voi olla vielä päivän tai parin ajan, mutta sitten taas pakastuu. Sama meno siis jatkuu.

Torstai, 5.2.2026

Heräilin melko ajoissa. Puoli seitsemän jälkeen latasin kahvinkeittimen. Jonkun ajan kuluttua kävin laittamassa auton töpökkään. Tornio tällä kertaa Suomen kylmin paikka. Meilläkin se kylmyys todettiin. Mittarissa -27,3 astetta.

Aamupalan jälkeen aloin vähitellen valikoimaan sopivaa vaatetusta. Ja lähdin sitten Haapparannalle lihaostoksille. Eliassonin hirvirekka oli tulossa. Olin paikan päällä hyvissä ajoin. Yksi henkilöautokin siinä oli jo. Ja rekka. Vähitellen autoja alkoi kertymään. Puoli kymmeneltä niitä oli kymmenkunta. Meni vielä 5-10 minuuttia, kun ensimmäiseltä jo pokka petti. Ja joku mieshenkilö meni rekan sisäänkäynnin eteen. Jotta en jäisi syntyvän jonon hännille, menin minäkin muodostamaan jonoa. Olinkin viides yksilö jonossa. Kohta takanani olikin 20-30 jonottajaa. Onneksi olin pukeutunut lämpimästi. Meinasi silti tulla kylmä, mutta 10 minuutin seisoskelusta selvisin hyvin. Joskus olen ollut jonossa toista tuntia pakkasessa. Kerran oli karsea pyry ja tuuli.

Lopulta ovi avattiin ja sisälle päästiin. Oli tarkoitukseni ostaa vain hirven paistia. Paistit löytyivät tutusta paikasta, ja sain siitä nopeasti kaksi sopivaa palasta kuin tilauksesta. Jonon alkupää oli vasta tilan puolessa välissä, joten oikaisin suoraan kassalle. Pääsin pihalle ennen kuin seuraava asiakas oli tulossa kassalle. Kotona olin juuri ennen kymmentä. Pakkasta yhä. Kahdella asteella kuitenkin jo hellittänyt.

Tänään piti iltaohjelmassa olla naisten jääkiekkoa. Suomi - Kanada. Noroviruksen vuoksi ottelu on siirretty viikolla. Mitenkähän lauantaiksi merkityn pelin käy? No ylihuomenna alkaa sitten olla muutakin katsottavaa. Vaikkapa hiihtoa.

Kävin tiistaina kaupassa. Huomenna voisi olla taas kauppareissun aika. Ei sen vuoksi, että kaapit olisivat tyhjiä. Paremminkin sen vuoksi, että huomenna ei olympialaisista tule kovin mielenkiintoisia lajeja. Hyvää aikaa siis käydä ostoksilla. Mökille emme ole menossa. Niinkuin olen maininnutkin, seuraavasta mökkireissusta ei nyt ole tietoa. Tuorein ennuste lupailee nyt viikonlopuksi jonkunlaista saumaa, mutta viikon kuluttua käsillä olisi jälleen kolmosella alkavat pakkaslukemat. Kovin pitkälle ei kuitenkaan kannata ennusteita katsella. Arpapeliä. Yleensä.

Eräs Epstein horjuttaa vielä kauan kuolemansakin jälkeen kuningashuoneita, hallituksia ja muita silmää tekeviä. Muutama hemmo olisi, jotka kyllä joutaisivat kaatua näissä myllerryksissä. Mutta eihän niin käy. Ei niin hyvää tuuria voi olla!

Keskiviikko, 4.2.2026

Pakkasaamu ... ainakin meillä. Alun kolmatta kymmentä astetta. Hieman hullunkurisesti nyt lukemat. Vihdissä -28, Utsjoella -1. Kylmiä paikkoja siellä sun täällä. Varmaan pilvisyys vaihtelee ja siksi pakkasetkin. Päivän mittaan lämpeni. Päälaella mentiinkin jo reilusti plussalle. Pysyi plussalla koko päivän.

Illalla oli hieman ongelmana miettiä, mitä päiväkirjaan kirjoittaisi. Nämä päivät kotosalla kun tahtovat olla yhtä samaa. Mitään poikkeavaa ei tapahdu. Minkäs sille voi. On kuitenkin saatu katsottua kaikki tallenteet pois. Uusia tietenkin tulee päivittäin. Pakkaset taitavat ensi viikolla vain parantua. Eli meno jatkuu ennallaan. Kotona sohvan pohjalla. Onneksi alkaa ne isot kisat. Kyllä niitä katselee, vaikkei menestystä olekaan luvassa.

Huuhtelin suolaantumassa olleet lihakämyrät. Pyörittelin ne elintarvikemuoviin niin, että ne jäädyttyään saa helposti irti toisistaan. Laitoin vielä pusseihin ja pakkaseen. Jossakin vaiheessa on tehtävä mökkireissu ja vietävä lihat sinne roikkumaan. Kiirettä ei kuitenkaan ole.

Tiistai, 3.2.2026

Yöllä näin jo sellaista unta, että lämpötillaennuste meni plussalle. Totuus on kuitenkin toinen. Uni tietenkin toteutuu, mutta siihen voi mennä aikaa. Voi olla, ettei vielä helmikuussa muutosta isoon sääkuvaan tule. Vaikka päivisin ilmat hieman lämpenevätkin, ovat yöt kuitenkin kylmiä. Nyt jälleen Lapissa aika lauhaa. Meillä noin -23, mutta pohjoisempana jopa kymmenkunta astetta. Lämpimämpääkin. Kylmintä Piirkanmaan pohjoisosista Oulun seutuville. -30 aika lähellä. Ainakin Ylivieskassa. Etelässä Vihtiin on osattu etsiä mittausasemalle paikka, jossa on muuta seutukuntaa kylmempää. Siellä vain hieman lämpimämpää, kuin Ylivieskassa.

Aino soitteli parturilleen ja sai ajan alkuiltapäivälle. Se passaa oikein hyvin minulle. Voin kokeilla onneani naapuriparturissa samaan aikaan. Tai voin hoitaa jonkun asian Ainoa odotellessani. Putsailin joutessani kuuralumet takapihalta ja etuovelta. Pistin yhdentoista maissa auton töpökkään. Harjasin irtopumpulit päältä.

On ollut monta kertaa mielessäni tarkistaa erilaisten akkujen varaustilanne. On sellaisia akkuja, joita käytän vain kesällä. Toisia harvoin. Joitakin mökkireissuilla. Nyt muistin asian ja aloitin kierroksen. Ensimmäiseksi mökin valaistusakut, joita käytän silloin, kun aurinkopanelin lataus ei toimi. Sitten vuorossa veneen akut. Akkutyökalujen akut ja kameroidenkin akut. Viimeksi mainittujen pitäisi olla täydessä iskussa Olen ne ladannut kolmisen viikkoa sitten. Varavirtalähteet tarkistan myös. Viimeistään ennen seuraavaa mökkikeikkaa.

Mökkikamerat eivät ole saaneet kuvattua minkäänlaista liikettä päiväkausiin. Tarkistaakseni, etteivät kamerat ole lumen peitossa tai etteivät akut ole sipanneet, otin etäkuvia. Kyllähän ne kunnossa olivat. On vain talvisydämenä kovin hiljaista ja rauhallista luonnossa. Lunta edellisen lumityökäyntini jälkeen ei ole juurikaan satanut. Voi siellä olla tuuma tai toista uutta lunta, mutta sellainen ei pidättele mitään eikä ketään. Pääsevät autot, ketut ja jänikset.

Ruuan jälkeen lähdin viemään Ainoa parturiin. Oli sen verran hyvä tuuri, että pääsin kadun toisella puolella olevaan parturiin samaan aikaan. Hiusasiat siis kunnossa molemmilla. Vapuksi uusi reissu. Parturin jälkeen toin Ainon kotosalle. Jatkoin sitten ostoskierrokselle. Ensin Lidl. kylmäsavua ja sulatejuustoa. Seuraavaksi Puuiloon. Sieltä minimaaliset ostokset. Jatkoin Prismaan. Loppuviikolle kovastikin tavaraa. Hyllyjen välit Prismassa oli nopsaan käyty. Kassalla menikin tällä kertaa enemmän aikaa, kuin tuotteita etsiessä. Miten taas satuinkin väärään kassajonoon. Kaksi niitä vain olikin. Mutta tosi pitkiä!

Kotona kahvit. Hetken odotus ja sitten viemään Ainoa pelipaikoille. Paluumatkalla käväisin Tokmannin pakettiautomaatilla noutamassa yhden pikkupaketin. Kävin myös apteekissa. Vieläkään ei alkuomavastuu täyttynyt. Seuraavalla niin taitaa käydä. Vaikka hiukseni eivät kovin pitkät ole olleetkaan, tuntuu parturoinnin vaikutus pakkaskelissä. Jokohan on aika alkaa pitämään jonkunlaista hattua pään suojana?

Kotona jälleen vanhat kujeet. Katsoin yhden elokuvan ja pari höpöhommaa. Alkaa ollakin kaikki ylimääräinen nyt katsottuna. Jäljellä enää joku Ainon juttu ja jotain sellaista, joita katsotaan sitten molemmat.

Akkuprojekti päivällä sujui sutjakkaasti. Yksikään akku ei ollut kovin vajaa. Oikeastaan ne olivat yllättävänkin täysiä. Sehän tietenkin tarkoittaa sitä, että akkuliikkeeseen ei pitäisi olla vähään aikaan asiaa.

Maanantai, 2.2.2026

Pakkaslukemat liki samanlaiset, kuin eilen aamulla. Kylmyys kuitenkin siirtymässä hienokseltaan etelää kohti. Kainuussa ja Koillismaalla kylmintä. Etelää myöten kuitenkin liki -30 asteen lukemia.

Aamupäivällä Ainolle pedikyyriä. Hankkimani välineet ovat tosi hyvät. Itsellekin tietenkin ne toimivat. Pitää vain taas odotella vielä niitä lämpöisiä kevätkelejä, jolloin takapihalla auringon paisteessa on hyvä hioa kynsiä Dremelillä.

Joku aika sitten oli meillä tolkuton määrä tallenteita odottamassa katsomista. Nyt määrä on liki minimissään. Joukossa taitaa olla vain yksi elokuva. Ja muutama höpösarjajakso. Kun pian alkaa olympialaiset, saattaa tallenteiden lukumäärä kasvaa jonkun verran. Kaikki olympialajit eivät tietenkään vaadi katsomista, joten isoa ruuhkaa ei ehkä tule.

Huomenna varmaankin kauppareissun paikka. Ei ihan välttämättömyys vielä olisi, mutta samapa tuo. On se hyvä lämmittää ja käyttää autoa muutaman päivän välein. Ja onhan se niinkin, että jos jättää reissun loppuviikolle, tulee niitä kantamuksia silloin hieman enemmän. Etenkin hedelmiä ja vihanneksia tulee silloin jo aika lailla ostettavaksi. Ja kun tällä viikolla olisi käytävä ehkä useammassakin paikassa, niin voisi käyntejä jakaa parille kerralle.

Trumpin kiltiksi kehuma Putin on jatkanut iskuja Ukrainaan. Siinä kaksi miestä, joihin ei voi luottaa pätkääkään. Itsevaltius kun ei edellytä yhtään mitään. Sama mitä tekee ja puhuu. Muilla ei ole oikeutta puuttua asioihin. Eri asia se on demokraattisissa maissa!

Sunnuntai, 1.2.2026

Son sit jo helmikuu. Tässä kuussa Matti heittää lämpimän kiven järveen. Taitavat kivet kuitenkin olla 24. päivä vielä paksun lumikerroksen alla ja umpijäässä!

Pitkästä aikaa tällä suunnalla pakkasta vain 12-13 astetta. Voisiko peräti sanoa, että Suomen lämpimintä seutua. Itälapissa -35. Etelässä -25. Vaihtelua tietenkin reippaasti.

Harjasin takapihan kuurat, ettei polkeennu ja muutu sitten liukkaudeksi. Etupihallakin käväisin harjaamassa sisääntulon. Kävin vielä viemässä roskatkin. Tuonne takapihalle jäi loppuvuodesta laudoituksen pintaan jääkerros. Satoi vettä ja sitten tulivat pakkaset. Olen siellä jäähdyttänyt ruokattiloita, jotta saisin kattilan jääkaapin puolelle tai ruuat pakastusrasioihin. Kattilan paikkaa vaihtaen on takapihalle alkanut syntymään jäättömiä pyörylöitä. Vaikka pakkaset ovat kovia, laajenevat nuo ympyrät vähitellen. Jää haihtuu. Voihan pyykitkin laittaa pakkasella ulos narulle kuivumaan. Kun aurinko alkaa lopulta lämmittämään, on takapihan laudoitus hetkessä jäätön.

Tänään aika mitäänsanomaton päivä. Valopilkkuna kuitenkin ehkä mäkihyppy, jossa piiitkästä aikaa hieman suomalaismenestystä. Vaikkei podiumpaikkaa tullutkaan.

Koko päivän pakkaslukemat maltillisia. Vähän vain 10 asteen kylmemmällä puolella. Mutta ei huolta ... viikonlopuksi viimeistään pakastuu taas! Illemmalla meillä vain -8. Kuhmossa -32. Tampereellakin -26.

Lauantai, 31.1.2026

Aamulla katsoin teeveen ohjelmatarjontaa tälle päivälle. Olisi esimerkiksi Suomen Cupin hiihtoja Tampereelta. Katsoin myös valtakunnan lämpötiloja. Lähes koko Suomessa vähintään -25 astetta. Rannikkoseutuja lukuunottamatta. Uudellamaallakin liki -30. Pirkanmaalla 25-28 pakkasastetta. Kittilässä -37. Kyllä hiihdot on takuulla peruttu tältä päivältä. Kyllä tuollaisissa pakkasissa saa taudin. Muutkin kuin Iivo!

Pörssisähkön hinta on näillä pakkasilla noussut korkeaksi. Ne, jota ovat valinneet pörssisähkön hinnoitteluperusteeksi, voivat joutua säännöstelemään kulutusta. Mutta jos asunto on sähkölämmitteinen ja muuta lisälämmitystapaa ei ole, on pakko kuluttaa sähköä ja maksaa siitä enemmän. Pitää kuitenkin muistaa, että tulee se kesäkin. Silloin pörssisähkön hinta on minimissään (hirmuhelteitä lukuunottamatta) ja kiinteähintaiset sähkösopimukset tulevat kalliimmiksi. Molemmissa hinnoittelutavoissa on omat riskinsä. Pörssihinnoittelussa ei aina tiedä, mitä edessä on. Kiinteähintaisessa kulut ovat tiedossa. Ovatko ne liian suuret ... se pitää jokaisen arvoida erikseen. Normaalikulutuksella (=ei sähkölämmitystä) sähkön kulutus on kuitenkin niin vähäistä, että lienee ihan sama, kumman maksuperusteen on valinnut.

Jossakin pilven reunalla oli kolme jaksoa kotimaisesta sarjasta. Ensimmäinen tuli aikanaan jo katsottua. Nyt ajattelin, että voisi alkaa katsomaan kakkosjaksoa. Kolmas ja neljäs sitten jossakin sopivassa välissä. Meni viisi minuuttia. Kymmenenkin. Lopetin katselun. Poistin kaikki jaksot. Eipä tuntunut yhtään kiinnostavalta.

Laitoin sitten tulemaan yhden elokuvan. Ilmoitettu kesto oli 2:25. Ei mainoksia. Suunnitelman mukaisesti puolessa välissä katsomiseen tauko. Ja ruoka. Yllättäen hiihtoja ei sitten oltukaan peruttu, ja iltapäivällä alettiinkin sitten katsomaan Tampereen hiihtokelejä. Suomen olympiajoukkueeseen on valittu 8 naista ja 8 miestä maastohiihtoihin. Nyt Tampereella mukana heistä kaksi. Viitsiikö vahdata täysin oudon porukan menoa? No ei! Elokuvan loppuosa katsottiin. Aika yllättävä loppu. Ja K16 oli ihan oikea valinta.

Puoli kolmelta naisten vuoro hiihtää. Jotenkin olisi odottanut, että sekä miehissä, että naisissa olisi olympiaedustajamme olleet voitokkaita. Mutta ei. Kaipa se kertoo jotakin hiihtäjiemme tasosta noin yleensä. Tarvitseeko isoissa kisoissa juuri kummoisia odotella?

Kiinalaisen kantoraketin hallitsematon putoaminen maahan oli olevinaan iso uutinen. Suomenkin lähialueelle sen kerrottiin putoavan, mutta lopulta se putosi maapallon aivan vastakkaiseen kolkkaan eli Uuden Seelannin kaakkoispuolelle. Putoamista ei enää uutisoitu. Siitä kertovaa tietoa piti ihan googlettaa. Ei se ollutkaan enää uutinen, kun se ei tappanut ketään.

Pikku hiljaa alkavat nämä pakkaset tuskastuttamaan. Mökille tekisi mieli, mutta ei näillä pakkasilla. Hiihtojen pakkasraja oli -20 astetta. Pitäisikö itsekin ottaa sama raja käyttöön? Se on tietenkin vähän pukeutumiskysymys. Ja kun muistaa touhuta lämpimikseen, pärjää hieman kylmemmässäkin. Kun viimeksi oltiin mökillä, oli aurinko horisontin yläpuolella noin 2,5 tuntia. Pakkasta silloin lähtöaamuna muutamaa kymmenystä vaille -30 astetta. Ensi viikonloppuna päivässä on pituutta jo yli 7 tuntia. Pakkasennuste lauantaille max -15 astetta. Jokohan ... vai mitenkä tuon ottaisi?

Perjantai, 30.1.2026

Tammikuu lähenee loppuaan. Kovia pakkasia voi pidelllä vielä ainakin kuukauden. Hyvä ettei kaksikin. Veikkaan kuitenkin, että maaliskuulla helpottaa. Heti kuun alusta. Päivät tietenkin jo lämpenevät väkipakolla, kun aurinko vähitellen alkaa siirtymään pohjoisellle pallonpuoliskolle. Meillä 3-kymppiset pakkaset jäivät yöllä saavuttamatta. Naapurikunnassa kuitenkin oli niin kylmää. Kylmintä tällä kertaa Kemijärven, Sallan ja Savukosken suunnalla. Siellä -35 astetta meni rikki. Kylmää oli koko Lapissa muutenkin.

Aamupalan jälkeen kävin laittamassa auton lämmitykseen. Meni tunti - puolitoista, ja lähdin kauppareissuun. Cittariin tällä kertaa. Vaihteeksi. Hedelmäosastolta painoa ostoskasseihin. Saman verran - ellei enemmänkin - poimin kokolihaosastolta. Niitä pitemmän tähtäimen juttuja. Maitotuotteita vielä kolmasosa kokonaispainosta. Viljatuotteita tällä kertaa ei yhtään.

Kokeilin parkkihallissa ennen liikkeelle lähtöä, aukeaako bensatankin luukku. Se ei talvipakkasilla ole aina satavarmaa. Nyt se avautui. Ajoin huoltoasemalle, jossa se sitten ei avautunutkaan. Näytin luukulle hieman nyrkkiä ja vedin uudelleen kahvasta. Jo aukeni. Ja sain tankattua. Polttoainetta meni aika paljon. Lyhyttä ajoa, kovat pakkaset. Kulutus aivan toista, kuin kesäkelillä. Tai pitemmillä matkoilla.

Ennen iltaa pilkoin ostamani lihat. Possut omiin yksikköihinsä. Ja nautapaistit omiinsa. Ollaan päätetty tosi pitkästä aikaa tehdä hieman kuivalihaa. Pilkoin paistipalan sopivan kokoisiksi. Laitettiin narut valmiiksi. Ja sitten suolaantumaan. En tiedä vielä, milloin ne viedään mökille roikkumaan. Pitää suolauksen jälkeen laittaa ne pakkaseen odottamaan mökkireissua.

Asensin uuden WC-paperitelineen. Pitäisikö vielä maalata puuosat valkoisiksi? Katsotaan ... muuten pidike on kyllä hyvä!

Torstai, 29.1.2026

Kylmää on. Onneksi kylmyyspiste tällä kertaa on tuolla päälaella. Inarin ja Utsjoen kairoissa. -35 oli aika lähellä. Eli on sentään vaihtelua, kun kylmin paikka hieman vaihtelee. Aika kylmää kuitenkin nyt koko Suomessa. Itärajalla 25-30 astetta pakkasta. Muualla yleisesti -15 - -20. Paidasta saa jo monin paikoin laittaa ylimmäisenkin napin kiinni!

Kun ei ole asiaa oikeastaan mihinkään, olen rakennellut uutta WC-paperitelinettä. Nyt on valmistumassa paljon fiksumpi systeemi, kuin se aiemmin tekemäni. Kaikkea sitä vain saa tehtyä, vaikka työkalut ja -tilat eivät mahtavia olekaan. Keskipäivän aikaan sain aihion melkein valmiiksi. Liimat saavat nyt kuivua jonkun aikaa. Sitten jäljellä onkin vain pintakäsittelyä ja fiksausta.

Kolmen viikon ennuste ei lupaile lauhaa. On kuitenkin niin, että ei kolmen viikon päähän voi edes ennustaa. Hyvä että huomiselle osuisi edes lähelle. Kun nyt korkeapaine on jumittunut pohjoiseuroopan päälle, ei kai sitä voi muuta ennustaa, kuin pakkasia. Pysyisikin ne lumisateet pois. Tylsää, jos ensimmäinen mökkireissu on pelkkää lumityötä!

Jossakin vaiheessa on kuitenkin mökille mentävä. Jos nimittäin aikoo hakea ne suunnitellut tuulenkaadot mökille, olisi syytä käydä ajamassa kunnon jäljet muutamiin paikkoihin. Olisi myös poljettava yhden pihamännyn kaatosuuntaan polannetta. Katolla on paljon lunta. Olisi hyvä nekin poistaa ennen, kuin ne suojakeleillä tulevat itsestään alas. On kuitenkin aika selvää, että koviin pakkasiin emme lähde. Ei mökkeily saa olla pelkkää kämpän lämmittämistä! Emme ainakaan yli 15 asteen pakkasiin lähde.

Illalla viimeistelin paperitelineen. Vähän liimaustakin, joten mahdollinen käyttöönotto vasta huomenna. Pakkanen kiristymässä reippaanlaisesti. Onneksi kävin iltapäivällä valoisan aikana takapihalla lakaisemassa parin sentin hötylumet. Illemmalla olisikin pitänyt pukeutua kunnolla. Meneekö Torniossakin -30 asteen raja rikki? Läheltä liippaa. Kylmää näyttäisi olevan joka puolella. Ennusteessa -40:kin mahdollista. Mahtava kuutamo yöllä.

SDP:ssä on menossa melkoinen sisäinen myllerrys. Tutti Typpyräinen myrskyn ytimessä. Myös Peamitra Nampula-Kutri on saanut osansa. Ei ole helppoa demareillakaan. Pistääkö gallupmenestys jo nyt liikkeelle kisan ministeripaikoista?

Keskiviikko, 28.1.2026

Pakkaset jatkuvat. Yli 3-kymppisiä tuolla pohjoisempana. Meillä vain parikymmentä. Helpompaa ei ole näköpiirissä.

Kuten sanottu, sain eilen siivottua turhia tallenteita pois pilven reunalta. Tänään Aino teki saman omilleen. Alkaakin olla jo aika siistiä ja turhaa selattavaa ei juurikaan ole. Onko niistä pian ihan uupelo?

Trump on saanut viime aikoina mediahuomiota moninkertaisesti Putiniin nähden. Kremlissä varmaankin ollaan asiasta hyvin mielissään. Jäävätkö Venäjän suunnitelmat huomiotta, kun media hehkuttaa uutisia Trumpin ja USAn tilanteesta. Vaikuttaisi siltä, että USAssa sisäpoliittinen tilanne on tulenarka. Sananmukaisesti. Trump ja hänen politiikkansa on saanut jatkuvasti enemmän ja enemmän soraääniä myös ulkomailta. Ns. liittolaisiltaankin. Ja Putin nauraa partaansa. Jos sillä sellainen kasvaa!

Täällä kotosalla on vaikea pelätä tai iloita maailman tapahtumien vuoksi. Kunhan vain syötävää, lämpöä, terveyttä ja kaikkea muutakin elämään kuuluvaa riittää. Turha näillä köppäkymmenillä on ainakaan murehtia maailman juttuja. Päivä kerrallaan eteenpäin.

Tiistai, 27.1.2026

Kylmintä yhä Nuuskakairassa. Ei ihan kolmeakymmentä, mutta ei paljoa vaillekaan välillä Muonio - Meltosjärvi. Mökkejä syväjäädytetään. Melkoiset lämmittämiset edessä, ellei sitten yllättäen tulekin suojakelit.

Eilen illalla yhdeksän aikaan pistin pyörimään pitkän elokuvan. 3:57 oli ilmoitettu pituudeksi. No, kun mainokset kelaa ohi, menee se varmaan kolmeen tuntiin. Mutta ... olikin tallennettu Teemalta, joten eihän niitä mainoksia ollutkaan. Muutamia kohtauksia sai kuitenkin kelata pois. Kello oli kuitenkin varttia vaille yksi, kun lopputekstit alkoivat pyörimään ruudussa. No joo ... olisi tuon voinut tiivimminkin esittää. Tuli kuitenkin katsottua. Aino oli sen joskus nähnyt. Minulla taisi olla eka kerta.

Alkuiltapäivästä laitoin auton lämmitykseen. Käväisin suihkussa ja lähdin sitten käymään apteekissa ja kaupassa. Kolmet halvat pillerit loppumaisillaan. Alkuomavastuutkaan eivät vielä täyttyneet. Apteekin jälkeen Prismaan. Tuleeko loppuviikolla vielä reissu? Voi olla.

Vein Ainon puoli neljäksi pelimuorikokoukseen. Palasin kotosalle ja aloitin normaalin urakkani. Aluksi pistin pyörimään tallenteen: Revival69: The Concert That Rocked The World. Olikin tosi mukava puolitoistatuntinen Toronton rock-festareilta syksyltä 1969. Kova esiintyjäkaarti. 50- ja 60-luvun legendaarisia rock-hahmoja. Niitä ihan originaaleja. Alkaen Chuck Berrystä ja Little Rickhardista päätyen John Lennoniin ja Doors-yhtyeeseen. Wau mikä pätkä! Harvoin tulee seurattua mitään ohjelmaa niin intensiivisesti, kuin tätä.

Aloitin sitten katsomaan yhtä tieteisjuttua. Kuten olin ounastellutkin, en jaksnut sitä kauaa katsoa. Poistin sen ja poistin samaa kuumaa toisenkin tulevaisuushöpöstelyn. Katsoin sitten yhden parituntisen elokuvan. Sen päätyttyä poistin listalta muutamia elokuvia, joita en kuitenkaan aio katsoa. Lista siistiytyi kummasti.

Aino palasi ennen puolta yhdeksää. Palattiin taas normaalikuvioihin.

Maanantai, 26.1.2026

Kylmyyspiste taas länsirajalla. Tornio ja Ylitornio vuorottelivat kylmimmn paikan tittelistä. Eilen illalla sateli hieman pakkaslunta. Aamulla harjasin etupihan oven edustan. Kohta sitten takapihan terasssinkin. Vein roskat. Päivän liikunta-annos siinä?

Päivässä alkaa olla jo kohtalaisesti pituutta. Torniossa aurinko on horisontin yläpuolella jo viittä minuuttia vaille kuusi tuntia. Siihen hämärät molempiin päihin. Ulkotöissä näkee jo normaalin työpäivän verran. Mökillä päivä on 16 minuuttia lyhyempi. Ero on aika pieni. Kevätpäiväntasauksesta alkaen tillanne kääntyykin sitten päälaelleen.
"Persvalkkenista": 1950-luvun loppupuoliskolla asuimme Hattulassa, Parolan Korpiniityn kylässä. Peppulassa, kuten aluetta nimitettiin. Oli Etu-Peppula, Keski-Peppula ja Taka-Peppula. En tiedä nimen taustoja. Taisimme asua tuossa keskimmäisessä. Ei sitä mitenkään ympäristöstä tunnistanut. Sitä nimeä siis. Meiltä oli matkaa Parolan lentokentälle vähän toista kilometriä. Kenttä oli aikanaan hävittäjälentäjien koulutuskäytössä. Rauhan aikana se oli merkittävä purjelentokenttä. Heinäkuussa 1959 siellä järjestettiin mm. purjelennon SM-kisat. Lentotoiminta loppui kokonaan vuonna 1962 ja kenttä on siitä lähtien ollut panssarivaunujen myllerryskenttänä.

Meille näkyi hyvin, kun 2-tasokoneet hinasivat liidokkeja ilmaan. Myös Saab Safireja vielä näkyi. Ne oli helppo tunnistaa osanssinpunaisista maalauksista nokassa, siivenkärjissä ja peräsimessä. Me pennut kävelimme joskus lentokentän laitaan katsomaan, kun purjelentokoneita hinattiin taivaalle. Jossakin siellä lentokentän suunnalla oli myös jonkunlainen kahvila levyautomaatteineen. Aika hyvin muistan yhden käynnin sielläkin, vaikka olinkin korkeintaan juuri täyttänyt 5 vuotta.

Se "Persvalkkeni" oli itse asiassa purjelentokone. Oikea nimi minulle selkeni vasta vanhoilla päivilläni, kun aloin asiaa joskus googlettamaan. "Bergfalke", se oli sen oikea nimi. Vanhemmat veljeni olivat tuohon aikaan hieman toisella kymmenellä. He rakensivat lankusta ja laudanpätkistä lentokoneen, jonka nimesivät Persvalkkeniksi. Se oli mielestäni hieno. Näytti enemmän pullealta Saab Safirilta, kuin purjelentokoneelta. Ja minkäänlaisia lento-omiaisuuksia ei tietenkään ollut.

Kyllä on talvisen oloista. Kuuraa ja lunta on paljon puiden oksilla. Ihan kuvauksellista. Mökillä tuulenpuuskat ovat pudottaneet lunta oksilta ja kameroiden liiketunnistimet ovat toimineet. Pakkanen jatkuu kireänä varmaan viikkoja, ehkä koko helmikuun ajan. Mökille menolla ei siksi ole minkäänlaista kiirettä.

Sunnuntai, 25.1.2026

Aika kuluu. Joulustakin jo kuukausi. Kohta Pääsiäinen, Vappu ja Juhannuskin. Ja päivät jälleen alkavat lyhenemään. Ja pitää alkaa miettimään jouluruokia ja -lahjoja!

Aamuyöllä pakkasta meilläkin liki 24 astetta. Aamupäivällä vain kymmenkunta. Mökillä melkein vastaavanlainen lämpeneminen. Pakkasta siellä kuitenkin muutama aste enemmän.

Heräsin ihan ajoissa. Käytin aikani hyödyksi ja valmistelin kahden päivän murukeiton. Pakkasesta otin annokset kypsää jauhelihaa ja lanttua. Kuorin muutaman potun ja pilkoin parit porkkanat. Nätti laitaa päivällä ruoka. Kunhan vain keittelee kypsäksi ja säätää mausteet kohdilleen.

Valmistelin loppuun WC-paperitelineen. Tuli siitä toimiva, mutta ehkä etsin jostakin somemman. Se on vain jännä juttu, kuinka simppeliin asiaan saa tuhrattua aikaa. Mutta ei se mitään. Onhan kuitenkin jotakin tekemistä!

Oli mukavaa vaihteeksi nähdä maastohiihdossa suomalaismenestystä.  Naisten 2-kymppisen voitti Johanna, Kerttu oli neljäs. Miesten puolella vastaava kisa oli tuttua, vuonomaan hallintaa. Tylsää, kun vastusta ei löydy mistään. Lentomäen MM-kisoissa oli jännä paikka, kun Slovenian sankari tunaroi ja karkuutti suksensa. Onneksi Norjan poika ei ehtinyt lähteä liukuun. Olisi siinä ollut taiteilemista, jos siinä jaloissa olisi pyörinyt ylimääräiset irtosukset.

Myöhäisilllassa tuli jostakin mieleeni nimi "Persvalkkeni". Tuo muisto on lapsuudesta noin 66-67 vuoden takaa. Aloin tutkimaan tuon nimen alkuperää ja selkenihän se. Mutta koska tutkiminen alkoi johtamaan monille sivupoluille, kuljeskelen noita polkuja ja palaan sitten myöhemmin pikkupojan ajatuksiini! (kaikkea sitä tuleekin mieleen!)

Lauantai, 24.1.2026

Viikko tammikuuta jäljellä. Sydäntalvea eletään. Kireää pakkasta. Meilläkin reipppaat -20, Kittilä-Enontekiö-suunnalla 10 astetta kylmempää. Korona alkaa olla meillä kokonaan voitettu. Tukkoisuutta ja köhää ei juurikaan enää ole. Lauluääni kuin kirkkokuoron pojilla. Viikko sitten Lee Marvinkin bassoineen olisi ollut kateellinen.

Joku viikko sitten meni WC-paperin pidike rikki ja tein siihen korjauksen. Korjaus kesti eiliseen asti. Olin korjannut pakelliittipidikkeen poaamalla siihen reiän ja liimaamalla puutapin reikään. Puutappi katkesi, liimaus irtosi. Tein uuden korjauksen. Tällä kertaa ruuvilla. Väänsin kuitenkin ruuvin uhkatiukalle ja pakeliitti murtui kappaleiksi. Se oli siinä. Tänään uusi yritys. Uusista materiaaleista.

Ei kuitenkaan kiirettä askartelun kanssa. Sain puuosat valmiiksi jo aamupäivällä. Sitten tuli ruuan aika. Ja tuutin täydeltä hiihtoja. Pyssyn kanssa ja ilman. Ruotsin naiset palasivat sprintissä sinne, missä ovat vuosia jo olleetkin. Ampumahiihdossa Suomeen pariviestin kultaa. Minja pronssilla yhdistetyssä. Lentomäestä ei sen kummempaa.

Jos uutisiin on uskomista, on Trumpin puheet ja tempaukset saaneet monet kuuluisuudet älähtämään. Arvostelijoiden joukosta löytyy poliitikkoja niin USAsta, kuin muualtakin. Puoluetovereita ja vastustajia. Monet eri tavoin kuuluisuuteen nousseet henkilöt ovat myöskin avanneet sanaisen arkkunsa. Puhutaan myöskin siitä että Trumpilta pitäisi ottaa pois presidentilliset valtuudet. Mutta ... puheet parasta. Saahan sitä puhua, kun ei uskalleta toimia. Eikö ketään oikein pelota, mitä se ukko hulluudessaan menee vielä tekemään. Yksi hullu (tuolta Moskovasta) oli jo riittävän paha. Piti vielä tämäkin nähdä!

Perjantai, 23.1.2026

Olin kuudelta hereillä ja mietin, joko nousisin kahvin keittoon. Pistin kuitenkin vielä pään tyynyyn. Menikin melkein kolme tuntia, ennen kuin olin taas hereillä. Voi olla hyväkin, että en noussut liian varhain. Eipä tarvi päivällä yrittää ottaa nokosia.

Kun oli aikomus vielä aamupäivän puolella käydä kaupassa, laitoin auton töpökkään. Pakkasta 14 astetta. Järvikylillä 11 astetta kylmempää. Aamupalan jälkeen lähdinkin sitten reissuun. Tällä kertaa Cittariin. Hedelmiä otin aika lailla. Niinkuin aina. Tällä kertaa otin myös leipää, kun hyllyssä oli yllättäen kahtakin lajia niitä leipiä, joita meillä suositaan. Muutakin tarpeellista löysin. Alkuviikkoon ainakin nyt taas selvitään.

Pitkästä aikaa telkkarissa myös hiihtoa maailmancupin puolelta. Vuorossa parisprintit joista meille ei ollut luvassa oikein mitään. Eikä tullutkaan. No, naiset olivat kuitenkin neljänsiä. Yllättävää oli se, ettei Ruotsi nyt hallinnutkaan naisten puolella. Taisi hävitä Suomellekin. Miesten puolella ei yllätyksiä.

Tänä päivänä voi olla vaikea erottaa netin uutisoinnista totuudet ja valheet. Etenkin Facebook on täynnä "Breaking News" -juttuja, joilla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Instagram pullistelee tekoälymuokattuja huijauksia. Joskus on ollut lähellä se, että olisin mennyt halpaan. Etenkin, kun valeuutinen olisi ollut kovin mieleinen.

Läntinen Lappi oli aika koleana koko päivän. Iltasella senkun vain kylmeni. Nähtäväksi jää, tuleeko vastaava pakkasjakso, kuin oli alkuvuodesta. Eihän se hauskaa olisi, mutta minkäs teet. 5-10 astetta pakkasta ja poutaa ja aurinkoa ... sehän se kelpaisi. Huhtikuun hohtavat hanget. Onhan ainakin jotakin, mitä odotella!

Torstai, 22.1.2026

Jostakin kumman syystä luulin, että eletään jo perjantaita. No, asia valkeni aika nopeasti ja ei siitä vahinkoa syntynyt. Eilinen mökkireissu sekoitti varmaan humeetia sen verran, että päivät pääsivät sekaantumaan.

Eilisen mökkireissun jäljiltä oli neljä lataamista kaipaavaa kamera-akkua. Eilen jo niitä latailin, mutta viimeinen sai virtaa vasta tänään. Se akku, joka kovilla pakkasilla heitti antamasta virtaa, oli eristämätön. Kaikki muut akut olen eristänyt. Minulla oli vielä jäljellä lämpöristykseen käyttämääni levyä, joka on puristettu vaahtomuovirouheesta. Eristin sillä nyt tuon viimeisenkin akun. Mökillä akut eilisen vaihdon jälkeen toimivat viikkoja. Etenkin nykyasetuksilla. Pitää keväämmällä muuttaa asetuksia, kun ilmat alkavat antaa myöten.

Millainenhan maailma olisi, jos ei olisi Putinia eikä Trumppia? Ainakin ukrainalaisia ja venäläisiä nuorukaisia olisi hengissä ja ilman vammoja melkoinen litania. Venäjän ja Naton rajalla ei olisi jännitteitä. Naton raja olisi kaukana Suomesta. Grönlantilaisten ei tarvitsisi pelätä miehitystä. Eurooppalaisten ei tarvitsisi miettiä joka aamu, että mitähän ne nyt keksivät! Ennen Ukrainan sotaa ei voinut edes kuvitella, mitä Euroopassa tapahtuu. Ja vaikea uskoa todeksi vieläkään.

Jos Trumppi ei saa Grönlantia, olisihan niitä kuutenkin pienempiäkin saaria. Pitkä rivi. Hailuoto, Raippaluoto, Ahvenanmaa, Hiidenmaa, Saarenmaa, Gotlanti, Öölanti ja Bornholm. Ja miksei vielä Själland, Lolland ja Fyn. Olisi siinä hyviä kohteita. Eiköhän Putinillekin osa noista kelpaisi.

THL on ehdottanut, että älypuhellimet ja some voitaisiin kieltää alle 13-vuotiailta. Hyvä ajatus. Jos se tuntuu liian vaikealta, voisihan sitä alkaa toteuttamaan vaiheittain. Ensin ne kiellettäisiin vaikkapa kaikilta alle 20-vuotiailta. Sitten seuraavana vuonna alta 19-vuotiailta. Ja vuosittain noin, kunnes 13 vuoden raja tulee vastaan! Enkös olekin fiksu?

Iltayhdeksän jälkeen vilkaisin, sateleeko missään päin Suomea lunta. Ja kuinka kylmää eri puolilla Suomea on. Sateita ei ollut. Suomen kylmin paikka löytyi sillä hetkellä Meltosjärveltä, -20,8 astetta. Ja Apukka meni kohta niukasti ohi. Pakkanen hieman kiristeli koko ajan otettaan.

Ei ole vielä ollut minkäänlaista puhetta vuoden ensimmäisestä varsinaisesta mökkireissusta. Voi olla, että menee viisi, jopa kuusikin viikkoa vielä. Voi mennä siis jopa maaliskuulle asti. Lauhan sään yllättäessä aikaisempikin meno on mahdollista. Kovilla pakkasilla emme lähde seikkailemaan. Ulkohommatkin pakkasilla vähissä, vaikka päivä päivältä valoisuus lisääntyy.

Keskiviikko, 21.1.2026

Raotin silmiäni kuudelta. Hiljaista ja hämärää. Nukahdin hetkeksi, mutta 6:20 pomppasin valveille. Pakkasta pihalla kymmenisen astetta. Mökillä samat lukemat. Laitoin auton lämmitykseen. Keitin kahvit.

Kahvia juodessani valmistin matkaeväät. Haukkasin parit voileivät. Äkkiä kello olikin sitten jo puoli kahdeksan. Kutsuin Ainonkin kahville. Vähitellen aloin tehdä lähtöä.

Pakkasta kymmenisen astetta. Torniossa, matkalla, perillä. Päivän pituus mökillä tasan 5 tuntia. Pitkät valot kärsi vaihtaa lyhyiin juuri mökille saapuessani.

Kolme tuntia eri asteista ahertelua. Välillä puraisin voileivät. Oli sopiva pakkassää. Ei tullut hiki, mutta ei myöskään palellut. Sisälle ei kannannatut mennä kuin pakon edessä. Siellä pakkasta olikin ulkoilmaa enemmän. Linko pörräsi. Lumilapio heilui. Voileipätauon yhteydessä vaihdoin täydet kamera-akut vajaiden tilalle.

Kello alkoi näyttämään iltapäivän minuutteja, kun aloin tehdä lähtöä. Sain lumityöt pääosin tehtyä. Sain vaihdettua akut. En pitänyt lainkaan tulta kamiinassa. Ei ollut tarkoitus istua sisällä eikä vahtia tulta. Mökkiin jäi toistaymmentä astetta pakkasta. Ikkunat umpikuuraan. Lämmitetään sitten eri reissulla kämppääkin. Sain sen tehtyä, minkä olin suunnitellutkin. Hyvä homma. Kameroiden akut pelaavat viikkotolkulla. Ennusteissa ei ole lumisateita, joten lumitöidenkään vuoksi ei ehkä tarvitse ihan heti mökille lähteä.

Kotona sopivasti puoli kahdelta. Aino oli lattanut ruuan ja sitä pääsin heti maistelemaan. Hyvää oli ... makuaistissa aavistuksenomainen petraaminen. Suihkut ja levot. Lepoa hieman kaipailikin. Tauti kai oli hieman kuluttanut voimia.

Illemmalla tuli katsottua yksi mustavalkoinen elokuva. Höpsöttelyä, hupsuttelua, hassuttelua. Ehkä lopulta romantiikkaakin. Ei mikään suosikkileffa. Näitäkin vain tulee katsottua aikansa kuluksi. Niinkuin monia höpösarjojakin. Ja vieläpä uusintojen uusintoja.

Tiistai, 20.1.2026

Tänäkään aamuna ei olo tuntunut kuumeiselta. Piti oikein mitata lämpö: 36,3, eli ollaan tosiaankin palattu meikäläisen normaalilämpöön. Kurkkukivusta ja päänsärystä jäljellä vain muistot. Eiköhän kohdallani voi sanoa, että se oli siinä. Tukkoisuutta hieman on yhä, mutta sehän voi jatkua viikkoja. Jopa kuukausia. Sairastettu korona voi saada aikaan jonkin tason immuniteetin. Immuniteetin kattavuus ja kesto voivat kuitenkin vaihdella paljon ja siihen ei ole luottamista.

Taudin mukana lähti pikkuisen painoakin. Eli ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Uusi ennätyslukema on tosin vain 600 grammaa edellistä ennätystä pienempi. Määrät eivät kuitenkaan ole niitä tärkeitä asioita. Suunta ja jatkuvuus paremminkin.

Oli jälleen kalaruuan vuoro. Otin pakastimesta kuhafilettä sulamaan. Nahallista. Aino oli kuorinut potut valmiiksi. Päivällä paistoin kuhafileet ja tein muusin. Ruoka olisi ollut taivaallisen hyvää, paitsi että ... makuaisti oli yhä täysin hukassa. Olisi kai pitänyt käyttää valmistukseen jotakin muuta, kun ykkösluokan kuhaa. Nyt olisi mennyt täydestä kehnompikin eväs. Onneksi eivät olleet viimeisia fileitä!

Olen pitänyt mahdollisesa sitä, että käyn tällä viikolla mökillä. Pikareissulla. Kun päivä ei ole tiedossa, päätin siksi tehdä täydentävän kauppareissun jo nyt. Ruokakauppaan ei olisi välttämättömyyttä mennä, mutta Puuiloon oli asiaa. Tarvitsin uudet lumityörukkaset, ja otinkin niitä sitten kaikki 2 paria. Pienempiä kokoja jäi. Miesten koot ovat nyt siis minulla. Kauppaan jäi vain muutama XL-kokoinen pari. Laskuvarjonarua otin myös pienen vyyhdin. Kävin sitten Prismassa. Banaanit edelleen tiukassa, mutta sain niitä riittävästi. Ja muutakin tarpeellista, jotta voin hyvällä omallatunnolla käydä mökkireissun.

Kotona sidoin narulenkit akkujen ymprille. Akkuja on helpompi nostaa laatikoistaan ja laskea taas niihin, kun on jotakin, josta ottaa kiinni. Päivitin myöskin taulukon, jossa minulla on luettelo "selviytymisruuista". Olen jo syyspuolella käyttänyt osan tuotteista. Nyt kaupasta ostin korvaavia ja siksi nuo taulukkopäivitykset.

Talviolympialaisetkin ovat kohta käsillä. Suomella ei ole paljoakaan asiaa palkintosijoille. Pari hyvää arpaa on kuitenkin vetämässä ja tuurikin voi joskus osua kohdille. Silti tietenkin (tai juuri siksi)  kotosalla ollessa kisoja tulee katseltua. Nyt kun kaikki vielä tapahtuu normaaliin katseluaikaan! Tein kisaohjelmasta oman versioni, josta poistin ylimääräiset jutut. Jäljelle jätin vain omat kiinnostuksen kohteet.

Iltaa myöten on alkanut tuntumaan siltä, että huomisaamuna ajelen mökille. Joitakin pikku valmisteluja tein siltä varalta, että homma toteutuu. Aamulla se ratkeaa, mutta nyt alkaa haiskahtamaan mökkireissulta.

Maanantai, 19.1.2026

Tänään nousin 3 tuntia eilistä aiemmin. Ehkä turhankin aikaisin, mutta minkäs teet. Aino sinnitteli kuitenkin vaaka-asennossa vielä liki parituntisen. Puolitoista ehkä.

Vaikka kuumeilu onkin ohi, jatkuu jonkunasteinen sairastelu yhä. Kurkku yhä kipeä. Nokka tukossa. Päätä hieman särkee. Haju/makuaisti kadonneet. Köhä kuitenkin on aavistuksen helpottanut. Ääni ei ole painoksissa. Pystyy jo puhumaan lyhyitä lauseita ilman yskimiskohtausta. Nokan tukkoisuuskaan ei ole samaa, mitä aiemmin. Jos ei mitään takapakkia tule, kyllä tästä pikku hiljaa ollaan taas terveiden kirjoissa.

Onko tauti jo siinä vaiheessa, ettei se enää tartu muihin? Mene ja tiedä. Ohjeessa sanotaan, että silloin tätä vaaraa ei ole, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, eikä kuumetta ole. Kohdallani noin voisi sanoa. Varma on kuitenkin varmaa ja kannattanee vältellä kanssakäymisiä. Ainakin joitakin päiviä vielä.

Aamulla pakkasta 14 astetta. Meltosjärvi jälleen Suomen kylmin paikka. Paria kymmenystä vaille -20 astetta. Ei paha. Alkaa nyt olla liki normaalia ja ennenkaikkea liki siedettävää säätä. Ainahan on niin, että kovien pakkasten mentyä on tuollaiset parikymppiset ihan peruskauraa. Ei niihin enää kiinnitä huomiota.

Soittelin varamiehelle, kun päämies on yhä toipilaana. Eli auraajat kyseessä. Lumet poistunevat Tarrantieltä vielä tämän päivän aikana. Tälle ja ensi viikolle luvassa pakkasia. Ei lumisateita. Jospa taas jonkun aikaa pärjätään. Nyt kun kunto alkaa olla taas normaaliuomissaan, voisi alkaa miettimään taas sitä mökillä pistäytymistä. Akkujen vaihdot hommana. Samalla tietenkin pitää yrittää tehdä hiukan lumitöitä. Ei välttämättä paljoa. Terassi tärkein. Jotain muutakin. Tilanteen mukaan. Rasittamatta. Stressaamatta.

Sosiaalinen media on täynnä Trumppia ilkkuvia kuvia ja videoita. Höystettynä asianmukaisilla teksteillä. Tekoäly on oiva työkalu näihin hommiin. Hieman aiemmin oli kohteena pääasiassa eräs Putin. Mutta sittemmin Trumpin käsittämättömät toilailut käänsivät huomion sinne päin. Mitähän jenkit asiasta ajattelevat? Luulisi, että sielläkin alkaisi vähitellen vaaka kääntymään Trumpille epäedulliseksi. Luulisi ja luulisi. Eipä olisi uskonut aikanaan sitäkään, että valitsevat Trumpin taas presidentiksi.

Milloin sitten mennään seuraavan kerran mökille ihan yökunssiin? Voi hyvinkin olla niin, että sitä saadaan odottaa kuusikin viikkoa. Neljä nyt ainakin. Katsellaanko olympiakisat rauhassa ennen mökkihommia? Mitään tietenkään ei voi näin aikaisin päättää. Annetaan ajan kulua. Katsellaan kelejä.

Sunnuntai, 18.1.2026

Tulipa nukuttua tosi pitkään. Oliko se merkki jostakin paremmasta? Kello kävi jo selvästi päivän yhdeksättä tuntia, kun noustiin ylös. Ei tietenkään kiirettä minnekään. Parempi nukkua väsymykset pois. Aina vain ei tajua, onko kyse väsymyksestä vai harhaisista houreiluista!

Kuumemittaus näytti nyt ensimmäistä kertaa liki viikkoon aamumittauksena meikäläisen normaalilukemaa. Eli 36 ja jotain. Se on hyvä merkki. Tauti ei silti ole vielä ohi. Tukkoissuus hieman helpottanut. Kuten köhäkin. Kurkussa ja korvissa tuntuu kipua. Lisäksi yhdessä yllättävässä paikassa: päälaella! Siellä on tennispallon kokoinen alue, joka on peräti kosketusarka. Perusolotila kuitenkin virkeä.

Jo eilen olin alkanut suunnittelemaan tälle päivälle kauppareissua. Ihan välttämätöntä se ei olisi, mutta siinä oli omat järkisyynsä, että näin tekisin. Eilen rakensin jo ostoslistankin. Tänään monenlaisia urheiluja teeveesta. Heti aamukymmenestä lähtien. Illan jääpallofinaaliin asti. Sovittiin sopiva ajankohta ruualle. Se ratkaisisi sitten sen hetken, jolloin lähtisin kauppaan.

Auton lasit olivat umpikuurassa. Siksi laitoin auton töpökkään hyvissä ajoin. Tekaisin ruuan "omasta päästä". Ruuan jälkeen odottelin sen verran, että Minja tulisi hyppyvuoroon. Kannatti odotella. Minja pääsee ladulle ykkösenä.

Kauppareissulle Prismaan. Kuten olin aavistanut, oli parkkipaikalla melko väljää. Otin hedelmää, juuresta ja tomaattia muutamaksi päiväksi. Munia, leikkeitä ja maitotuotteita myös. Leipää tietenkin. Ehkä muutakin perusjuttua.

Suomalaisten mitalisaalis jäi kovin heikoksi tämänpäiväisissä riennoissa. Onneksi Minja pelasti. Ja eiköhän jääpallostakin saatu jotakin, kun kerran finaalissa oltiin. Nyt iltayöstä finaalin tulos ei ole tiedossani. Googletan huomenna, jos kiinnostaa. Jääpallo ei ole niitä suosikkilajejani. Pikkuinen pallo helkkarin isolla kentällä ... eihän sitä pysty edes teeveestä kunnolla seuraamaan. Jääpallon seuraamisen jätän suosiolla asiaan vihkiytyneille. Tuskinpa kaikki tykkäävät niistä hiihtolajeista, joita me taasen innokkaina katsellaan!

Lauantai, 17.1.2026

Kuumeet saattavat olla lopultakin kokonaan kuumeiltu. Ainakin siihen suuntaan kertoi aamun mittaus. Ihan pientä lämpöä vielä oli, mutta selvästi parempaan ollaan menossa. Toivon mukaan. Köhä ja tukkoisuus yhä riesana. Ja päänsärky.

Olin illalla etsinyt käteisvarapakkaseen palan paistia. Nyt aamulla nostin sen huoneen lämpöön. Jospa leikkoisi käristyksen. Olin noussut jo puoli kuudelta ja ennen Ainon heräilyä ehdin tekemään monenlaisia valmisteluja. Ulkonakin kävin. Etupihan puolella putsasin tuon meidän sisääntuloväylän. Takapihalla lapioin sen verran, että siellä olisi helpompi aloittaa lumihommia.

Jotta käristyksestä tulisi mureaa, saisi se hautua mielellään pari tuntia. Siksi aloin veistelemään lihakömyrästä siipaleita heti aamupalan jälkeen. Ja klo 9:05 lihat oli paistettu, siirretty yhteen kattilaan, vesi lisätty ja kiehuva hoito sai jäädä hautumaan pienellä lämmöllä. Sitten päästiinkin mieliharrastuksiin. Eli TV auki ja sohvanpohjalle mars, ja kaukosäädin kouraan. Yhden asian opin käristyksen teossa. Sen johdosta heitin pois jäljellä olevan paketin Flora Voita! Käristys ei saa maistua munkkirasvalta.

Kone kävi pihatöissä jossakin vaiheessa aamupäivällä. Jäljistä sen näin, koneen käyntiä en havainnut. Märkää lumikertymää oli aika reippaasti, 15, jopa 20 senttiä. Aino oli pössätauoilla lapioinut takapihalla hieman, mutta kutakuinkin puolet oli vielä lapioimatta. Ulkona nollakeli, ellei hieman plussallakin. Laitoin kuitenkin vaatetta päälle ja lähdin hommiin. Kyllä lumi oli raskasta. Sitten etupihalle. Ensin autopaikka. Auton päällä oli 15 senttiä märkää lunta. Peruutin auton ruudusta ja harjasin lumet päältä. Kolasin autopaikkani puhtaaksi ja siirsin auton takaisin ruutuun. Oman asunnon kohdalta kolasin vähäiset ylijäämävallit pois. Sopiva toipilaan lumiurheilu. Ei hengästymistä, ei hikoilua.

Ainon kanssa ollaan niistelty varmaan useampi talouspaperirulla kirjavaksi. Sehän on vähän niin, että käytetty palanen on heti aina roskiskunnossa. Ei niitä voi säästää seuraavaa niistämistä varten. Olen tietoinen ainoastaan oman eritteen muuntumisesta taudin edetessä. Alkuun se oli kirkasta ja juoksevaa. Nyt se on väriltään Suomessa yleisesti esiintyvän etanan kaltaista, vihertävämpää vain. Ja hei ... mallikin on usein sama! On se kiva, kun talvella kropppa tuottaa itsekseen kesämuistoja. Tai odotuksia! Kummin vaan.

Perjantai, 16.1.2026

Yöllä näin merkillistä unta. Se oli kuin sekoitus kahdesta teeveen suosikkisarjastani lisättynä katkelmilta jostakin muusta. Järjetön juttu. Aamulla mittasin kuumeen. Olivatko unet kuumehoureita? Niin ei voi sanoa. lämpöä koko päivän noin 37,7.

Limaa irtosi kuitenkin aika lahjakkaasti. Hyvä vain. Vaikka uutta muodostuu, on sitä poistunutkin. Pitäisikö tuohon johonkin laittaa vanhanmallinen sylkykuppi? Eilen ei särkenyt päätä. Tänään heikosti juilii. Ja olo on tosi heikko. Hyvä, että jaksaa veskissä käydä. Mökillä pitäisi matkan varrelle laittaa ämpäri. Puita ei jaksaisi kantaa varastosta. Kämppään kai sitä jäätyisi. Tai vessapolun varteen!

On melkein kaksi viikkoa siitä, kun yksi kamera sanoi sopimuksensa irti. Viime yönä se heräsi kuitenkin henkiin ja otti pari kettukuvaa. Syynä olikin siis pakkaset. Kun akku alkoi mennä yli 30 asteen pakkasissa kylmäksi, ei se enää antanut riittävästi virtaa, vaikka kulutus onkin huvin vähäistä. Nyt kun ilma oli lämmennyt 6-7 pakkasasteeseen, virtaa taas löytyi.

Ari + Viiru olivat päiväseltään käymässä mökillä. Sielläkin akkujen vaihtoa ja lumitöitä. Muutakin pikku hommaa. Harmi, että tuli tämä tauti. Meneekö sen kourissa viikko, kaksi vai kolme?

Aamulla säryt ja tukkoisuudet olivat aivan eri luokkaa, kuin illemmalla. Välillä alkoi jo tuntumaan siltä, että onkos tässä enää mitään tautia. Lämpöä kuitenkin oli vielä hiukan. Ja muutamaan otteeseen olen nukahtanut sohvan pohjalle.  Huomisaamuna se totuus kuitenkin taas iskee. Millaisena ... se nähdään sitten aamulla! Näin iltasella kuitenkin siis siisti olo.

Koko päivän on sadellut jotakin. Alijäähtynyttä vettä, vettä, räntää ja lunta. Iltamyöhällä lunta oli jo melkoisesti. Lisää on tulossa. Antaisiko täälläkin kevään tehdä tehtävänsä. No, ainakin etupiha on huomenna avattava.

Torstai, 15.1.2026

Muutama päivä sitten nämä tekstit vielä alkoivat pakkaslukemilla. -40 meni reippaastikin rikki. Nyt tässä parin päivän aikana olen kirjoitelut noin 80 astetta lämpimämmistä luvuista. Tänään kuume oli kuitenkin muuttunut jo lämmöksi. Aamulla 37,5. Syke kuitenkin oli yhä selvästi koholla.

Kun kurkku oli tosi kipeä ja olo erittäin tukkoinen, soittelin terveyskeskusrobotille ja esitin asiani. Sieltä takaisinsoitto tuli nopeasti. Ajatelkaa ... ei mennyt puoltakaan tuntia aamuisesta soitostani, kun olin jo esittäyt asiani ja olin saanut alkuiltapäivälle lääkäriajan.

Aika oli 12:40. Piti olla 2 tuntia syömättä ennen sitä. Siksi, että kurkusta saadaan oikeanlaista näytettä eikä ruokamössöä. Päätettiinkin syödä sitten vasta joskus iltapäivällä reissuni jälkeen.

Menin sitten vastaanotolle ja olin 10 minuuttia etuajassa. Kutsu tutkimushuoneeseen tuli juuri niin, kuin aikakin oli annettu. Mainitsin tuosta pienestä yllätyksestä. Tutkimushuoneessa oli sairaanhoitaja, joka kyseli kaikenlaista. Otti monenlaisia pikatestejäkin. Olin aika yllättynyt, kun syyksi paljastui korona. Se on kuitenkin hyvä, että syy löytyi. Ja ei sitä tarvitse pähkäillä sen enempää. Lääkäri kävi vahvistamassa tuomion ja kirjoitti nokkaa helpottavan reseptin. Nyt on vain rauhassa odoteltava taudin häviämistä. Ja lepoa.

Ja lepoa ... sehän tarkoittaa myös sitä, että lumityöt mökillä jäävät nyt hamaan tulevaisuuteen. Tarkoittaako se samalla sitä, että lunta ehtii sinne kertymään niin paljon, että lumityöt ovatkin mahdottomuus? Se puolestaan voi tarkoittaa sitä, että seuraava mökkireissu voisi olla vasta lumien sulettua! Vaikea uskoa, että noin kävisi. Mutta kyllä se on niin, että elämän jossakin vaiheessa eteen tulee liian vaativia asioita. Vaikka pää vielä pelaisikin, saattavat raajat, selkä ja sisäelimet olla lopussa. Päivä kerrallaan mennään. Huomisesta ei voi sanoa mitään.

Kun mietiskelin tuota edellistä urheilugaalan oheisohjelmana, tuli mieleen ajatuksia jatkokehityksestä. Jos mökille ei päästä nyt ennen kesää, vaikuttaako se myös seuraavaan talveen? Jääkö mökki kylmilleen koko talveksi? Olisihan siitä se etu, että polttopuiden vuosikulutus pienenee. Se on selvää, että jossakin vaiheessa talvireissut joka tapauksessa loppuvat. Mikä olisi se ikä, jolloin sen voisi tehdä ilman, että se vaikuttaa laiskuudelta? 100-vuotiaiksi emme elä. 9-kymppinen on jo olematon tekemään mitään. 8-kymppisyys ??? enpä osaa sanoa. Se on kuitenkin varmaa, että kuluva vuosi on aina seuraavaa parempi kunnon ja terveyden osalta.

Keskiviikko, 14.1.2026

Oli vaihteeksi outo yö. Heräilin yhtenään. En kuitenkaan ollut isommin huolissani. Sain kuitenkin pätkittäin nukuttua. Kelloa vahtasin yhäkseen. Siinä se yö kului.

Aamulla taas mittaushommiin. Syke taas 30 pykälää normaalia vilkkaampi. Mittasin kuumeen. 39,2. Vai niin ... parannusta eiliseen ei ollut. Kai suinpäin.

Kymmeneltä labra. Laitoin auton töppökkään kahdeksan jälkeen. Harjasin hötylumet auton päältä. Hyvissä ajoin olin labrassa. Vuoronumeroni silti jo taulussa. Labrasta jatkoin kauppaan. Loppuviikon ostokset. Kauppareissu otti koville. Hyvä kun pääsin pois! Aivan sippi olo. Ihan kuin olisi maratonin juuri juossut. Johtuiko tuo heikkous yöunista vai kuumeesta? Vai molemmista.

Olen kerännyt marjoja pakastimeen kai niin kauan, kun pakastin on ollut käsillä. Olen aikanaan kerännyt marjoja myös myyntiin. Paljonkin. En ole kuitenkaan onneksi joutunut velkavankeuteen. Se taitaa olla thaimaalaisten juttu.

Trumppi on sanonut, että Naton pitäisi auttaa USA:ta ottamaan Grönlanti hallintaansa. On sillä äijällä ajatusmaailma! Mikähän artikla on nyt kyseessä? Olisi mukava tietää.

Illaksi kuume oli asettunut. 37,5, kun normaali lämpöni on 36,4. Sykekin palautunut likimain normaaliksi. Loppuisi vielä tuo kurkkikipu. Ja ankara tukkoisuus.

Tiistai, 13.1.2026

Ollaan oltu jonkunlaisessa romoskassa jo kohta neljän viikon ajan. Välillä on ollut helpompaa ja luultiin jo, että vaivat ovat ohitse. Ainolla oireet ovat olleet varmaan pahempia. Nyt sitten meikäläiselläkin alkoivat tuntemukset muuttumaan. Yöllä palelin. Aivan tärisin 2-3 tuntia. Aamulla päänsärkyä. Muutakin särkyä. Epäilin myös kuumetta, kun sykelukemat olivat äkikseltään pompanneet kolmekymmentä lyöntiä korkeammiksi. Verenpainekin hieman koholla. Etsin kuumemittaria. Löytyi sellainen digimittari, mutta siitä puuttui äly. Ja ohjekin. Infrapumapistoolilla mittailin otsaa ja mittari näytti 38,5 astetta. Pitänee kauppareissulla hakea terve mittari. Yhdeksän jälkeen alkoi pumpun jyske hieman tasaantumaan. En mitannut ... siltä vain alkoi tuntumaan.

Alkoi myös tuntumaan siltä, että kuume olisi laskemassa. Sain sen sökön mittarin hetkeksi toimintakuntoon kun käytin paristoa pois paikaltaan ja lämpölukema oli tosiaan alenemassa. Tarkistin vielä sitten sillä toisella mittarilla otsasta. Se näytti enää 37,5, eli täsmälleen samaa, kuin oikea kuumemittari kainalosta. Kun Jääkaapin sisältö ei vaadi akuuttia täydennystä ja kuumeita voin mitata kahdellakin mittarilla, päätin siirtää kauppareissun huomiselle. Ehtii olokin vähän petraamaan lisää. Toivon mukaan.

Jostakin kummasta on koko tämän päivän sadellut hieman lunta. Tutkakuvista se ei käy ilmi. Eli on todennäköistä, että itse asiassa lunta ei sada ollenkaan. Ainakaan pilvistä asti.  Kun on lauhtunut voimakkaasti ja ilman kosteus on 90 prosentin tasolla, muuttuu ilman alimmissa kerroksissa oleva kosteus kiteiksi. Pumpulilunta on kertynyt maan pinnalle 6-7 senttiä. Ehkä kuitenkin vähemmän. Tulisi vain kunnon tuuli, niin lähtisi lumi tiehensä. Illan jo hämärtyessä kävin harjaamassa lumet edestä ja takaa. Tosi hötyä!

Kun iltasella mittailin viimeiset mittaukset, oli syke aamusta parantunut. Oli se vielä 10 pykälää normaalia kovempi. Yö edessä. Jospa tulevana yönä tarkenisi. Ja olisi kuumeeton olo. Ulkomittari näyttää -11 astetta, sisämittari +22 astetta. Lämpötila sisällä on noussut asteen verran lauhtumisen myötä.

Saa nyt nähdä, miten tämä taudinpoikanen edistyy. Tänään on ollut heikko olo. Suorastaan voimaton. Olen yrittänyt nukkua paljon, mutta aika heikolla menestyksellä. Jos tämä ei ala pian paranemaan, ei viikonloppuna tule lähtöä mökille lumitöihin.

Maanantai, 12.1.2026

Eilen iltamyöhään pistin pyörimään yhden tallenteen. Arvelin sen kestävän vähän yli puoleen yöhön, kun kelaa mainokset pois. Epäilin elokuvaa höpöhöpö-elokuvaksi. Olin oikeassa. Kohellusta vitsejä, jotka eivät naurattaneet. Lähinnä filmi olikin farssi tai joku muu vastaava. Sitä vain ihmettelin, kun elokuvassa oli filmimaailman kuuluisuuksia monenkin elokuvan tarpeiksi. Oivatko fimitähdet rahapulassa suostuneet näyttelemään tuollaisessa kakkosluokkaakin surkeammassa elokuvassa? Jotkut kuuluisuudet ovat näin joutuneet tekemään.

Kittilässä on ollut koleaa ja lentoja on peruutettu. Lentokielto jatkunee, kun siellä lentoasemalla meni aamulla -40 asteen raja taas rikki. Kun lentokoneet nousevat tuonne 10 kilometrin korkeuteen, on siellä pakkasta jopa 55 astetta. Onko maan pinnan -40 astetta silti pahempi koneille? Ilmeisesti on. Onko syynä kosteus, vai mikä? Vaikea näin maallikkona sanoa.

Ollaan mökkinaapurin kanssa elätelty toiveita päästä pistäytymään mökillä. Vähän lumitöissä ja vaihtamassa kameroihin täydet akut. Pakkanen on siirtänyt lähtöä jo useaan otteeseen. Nyt kuitenkin näyttää paremmalta. Ensi viikonlopulle lupaillaan 3-5 asteen pakkasia. Eli sunnuntaiksi ollaankin sitten suunniteltu käyntiä. Tarkoitus ei ole yöpyä eikä edes lämmittää kämppää. Eikä valmistaa siellä ruokaa. Eväitten kanssa siis liikenteeseen. Nyt näyttäisi aika hyvältä, kun lisälunta ei ennusteissa ole ja vimeistään torstaina olisi jo lämpimämpää kuin -10 astetta.

Tekaisin laatikkoruuan. Jauhelihan, mausteiden ja juustoraasteen ohella käytin pakastealtaan valmissekoitusta. Se oli valmistusohjeen mukaan tarkoitettu keiton raaka-aineeksi. Älkää nyt kuitenkaan kenellekään kertoko, että käytin sen ihan toiseen tarkoitukseen, kuin sen valmistaja oli tarkoittanut. Saatan muuten toistekin poiketa ohjeesta. Oli mielestäni sen verran maukasta. Ainollakin se näytti pysyvän sisuksissa. Naudanlihakuutioiden kanssa tuosta pakastepussista tulisi muuten varmaan hyvä lapskoussi! Ettei jopa holomuussi! Jokohan kohta kokeilen?

Auringon jo laskettua katsoin ulkomittariin. -20 asteen raja ohitettu. Eli lämpötila siis nousussa. Netistä katsoin tilannetta. Monin paikoin ilma lämmennyt yli kymmenellä asteella. Ylälapissa oli vielä -35 asteen lukemia. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Illalla jo melkein nauratti!

Sunnuntai, 11.1.2026

Tälle päivälle ei vielä odotettavissa lauhtumista. Joten pakkasten seurantakin sai jäädä pariin kurkkaukseen. Onpahan tässä muutakin pientä askarta, ettei mene aivan pelkäksi makoiluksi.

Kun aamulla oli löysää aikaa, valmistelin ruuan niin, ettei sitten päivällä ole enää juurikaan valmistamisessa mainittavaa tekemistä. Ja kun oli vietävä roskatkin, sain vielä siihen samaan kyytiin sipulin ja suippopaprikan hukkaosat kompostiroskikseen. Roskisreissulla meinasi tulla vilu, vaikka olin pukeutunut melko vankasti.

Tässä nyt muutaman päivän ajan on mitattava paineita ja sokereita. Arvot ovat mielestäni olleet hyviä. Jos eivät jopa loistavia. Terveydenhuollon ammattilaisilla on kuitenkin omat käsityksensä. Kun ensi viikolla palautan mittaustulokset, tuleekohan taas lääkesäätöjä?

Urheiluja ollaan saatu katsoa tuntikaupalla. Miesten ampumahiihtoviesti oli aika hauskaa ja jännää katseltavaa. Siitä huolimatta, että Suomen peli meni pipariksi jo ensimmäisen viestinviejän ensimmäisessä ammunnassa. Kaikilla huippumailla oli ammunnassa huonot hetkensä. Varapatruunoita kului ja sakkokierroksilla lumi pöllysi. Suomellekin tuli niitä sakkokierroksia, mutta Suomi ei koskaan noussut kärjen tuntumaan.

SM-hiihdoissa sprintit. Niitä ehdittiin katsomaan finaalivaiheessa. Naiset kolaroivat loppusuoralla. Miesten finaalissa yksi tunaroi itsensä nurin. Siinäpä sitä. Katseltavaa! Parhaita paloja.

Mutkamäen puolella on eräs Eduard Hallberg noussut ihan kansainväliseen kärkeen. Kyse ei ole yhden kisan onnistumisesta, vaan hyviä laskuja on useampiakin. Pari kisaa palkintopallille asti. Tänään ensimmäisen laskun jälkeen kolmas sija. Toisessakin ihan hyvä meno, mutta loppusijoitus sitten kuudes. Ei huono sekään.

Naisten ampumahiihdon takaa-ajossa odotettiin suomalaismitalia. Ja sehän tulikin. Elviran johto Suviin nähden piti. Ja takaa tulevista ei ollut haittaa.

Minja on päässyt naisten yhdistetyssä huimaan hyppyvireeseen. Toinen sija nyt mäessä ja odotukset tietenkin mitaleille asti. Hiihto-osuudella johtaja vaihtui, mutta Minja pysyi kakkosena. Naisilla kolmas kisa viikonlopulle. Minjalle kolmas palkintosija. Ei paha!

Oli niitä muitakin urheilutapahtumia. Kaikkea ei teevee näyttänyt. Aina ei suomalaisia ollut mukana ja jos oli, menestys ei ollut mainittava. Mäkihypyssä kuitenkin taisi tapahtua jotakin poikkeuksellista suomalaisittain. Sekä miehissä, että naisissa.

Lauantai, 10.1.2026

Kylmyys jatkuu. Alueellisia pakkasennätyksiä syntyi monin paikoin. Myös meillä kotimittarissa ja Meltosjärven virallisessa. Valtakunnan ennätys jäi asteen kymmenyksen päähän.

Vaihteeksi jälleen aika suorittaa muutaman päivän ajan mittauksia. Painoa, verenpaineita ja verensokeria. Aamulla ensimmäiset mittaukset jo heti herättyä, ennen aamukahvia ja aamupalaa. Kaikki mittaukset ok. Vähintäänkin. Veripisaran saaminen sormenpäästä ei ollut helppoa. Sormet kohmeessa ja ei niissä tainnut veri oikein kiertää. Piti pistää toisenkin kerran, ennen kuin sai pisaran näkösälle.

Ensi viikon alkupuolella, kahden viikon kovien kelien jälkeen, on helpotusta odotettavissa. Kaksi viikkoa sydäntalven aikaan on ollut kova pakkanen ... no ei se mitään kovin ihmeellistä ole. Vaikkei joka talvena tällaisia pakkasia nähdäkään. Muistan kuitenkin alkutalven vuonna 1985. Oltiin syksyllä muutettu Kuopiosta Tornioon. Aarnintielle. Olin laittanut mateille koukkuja ja niitä kävin viikonloppuisin kokemassa. Sirkkakoskentietä ei silloin aurattu. Eikä tietenkään Tarrantietäkään. Mutta lunta oli alkuvuodesta tosi vähän ja jäätä pitkin oli hyvä ajella Pessalompolosta Tarralle. Autona meillä oli silloin Civic, jonka akku oli jo onneton. Koko Tammi-Helmikuun ajan oli Torniossa noin -30 asteen lämpötilat. Nettiä ei silloin ollut. Yleiskuvaa pakkasista siis ei myöskään. Tuli taas viikonloppu ja lähtö reissuun. Torniossa pakkasta 33 astetta. Honda ei inahtanutkaan, kun  yritin käynnistää. Pekka antoi Mantasta virtaa ja påästiin lähtemään. Ympyriäisessä -36. Sammutin moottorin ja yritin startata. Ei eloa. Onneksi minulla oli halkohuoneessa kookas vara-akku, josta sain käynnistykseen apuvirtaa. Aino ja alle vuoden ikäinen Tiina jäivät Nannin luo, kun lähdin ajamaan Tarralle. Otin vara-akun ja kaapelit matkaan, mutta en niitä tarvinnut. Annoin nimittäin auton käydä koukkujen kokemisen ajan. Ajoin koukulta koukulle ja lämmittelin välillä autossa. Sormet meinasivat jäätyä, mutta siinä auttoi se, kun työnsi kädet välillä avantoon. Varpaat eivät kuitenkaan sulaneet autossakaan. Pakkaset jatkuivat Helmi-maaliskuun vaihteeseen. Jäätä taisi olla metrin verran. Pelkkää teräsjäätä kaikki.

Kun ollaan katseltu aika systemaattisesti päivän urheiluja telkkarista, sai välillä iloita siitä, että Suomeen tuli roppakaupalla mitaleita. Oli nimittäin miehillä ja naisilla SM-kisoja! No, pitää kuitenkin mainita erikseen myös Minjan toinen peräkkäinen podium-sija yhdistetyssä. Ja naisten ampumahiihtoviesti, vaikkei mitalia ihan tullutkaan. Onkohan huomenna taas mitalipäivä?

Illalla katsoin taasen Lapin pakkastilanteita. Torniossa samaa kuin eilen. Mutta muualla oli aika laajalti 5 astetta eilisiltaista lämpimämpää. Ei se tietenkään paljoa lohduta, kun pakkasta silti on 36-38 astetta. Tiistain seutuvilla lauhtuu. Näin haluan uskoa. Ainakin toivon. Ehkä vain luulen.

Perjantai, 9.1.2026

Eilisillä paikoilla lyötiin taas pakkasennätys. Tällä kertaa -40 astetta alittavia alueita oli laajemmalti. Ainakin Kittilä-Sodankylä-Savukoski-Salla -akselilla. Laajemminkin ehkä?? Onko tuo nyt sitten Keski-Lappia vai Pohjois-Lappia. Ehkä alue on Pohjois-Lapin eteläosaa. Tai sittenkin Keski-Lapin pohjoisosaa. Kylmä kuitenkin siis vain paranee! Meillä kotimittarissakin talven kylmintä kyytiä. Häviämme kuitenkin reippaasti noille pohjoisemman lukemille. Onneksi. Mitenkähän muuten sähköautot ovat pärjänneet pakkasissa? Kittilässä runsaat 40 pakkasastetta ja sähköt poikki tuntikausia! Siellä ei hymy taida olla eAutoilijoilla kovin herkässä.

Telkkarista piti tulla tänään Kuopion SM-hiihtoja. Mutta arvaatteko mitä: peruttu pakkasen vuoksi. Samalla kerralla oli peruttu huomisetkin hiihdot. Samapa sille. Tuli katsottua yksi elokuva joka on jo jonkun aikaa roikkunut odottamassa. Muutama filmi vielä odottaa vuoroaan. Joukossa varmaan sellaisiakin, joita ei tule koskaan katsottua.

Tulipa kuitenkin hieman yhdistettyä. Naisten ja miesten. Naisissa Minja roikkui hiihto-osuudella jotenkin mukana. Miehet olivat syöneet Jouluna liikaa kinkkua. Mäessä Minja petrasi ja nousi hopealle. Wau! Ukot eivät selviytyneet kymppisakkiin.

Tein jälleen marjaseoksia. Yhdistin ja sekoitin pakkasesta 6 litraa puolukkaa ja mustikkaa. Kaksi kolmen litran satsia taas. Marjoja näyttää riittävän kesään asti. Mansikoista en osaa vielä sanoa mitään. Niitä kun on ainakin kahdessa pakastimessa. Kyllä nekin riittävät kesän kynnykselle. Ehkä seuraavaan satokauteen asti. Ja niinhän se tarkoitus on ollutkin. Kaikilla marjoilla.

Trumppi pohdiskelee kummastako luopuu: Natosta vai Grönlannin miehittämisestä. Mitäs tuota miettii. Erotkoon ensin Natosta ja vallatkoon sitten Grönlannin. Ei tule ristiriitaa. Pitääkö kuitenkin ennen valtausta käydä kidnappaamassa Tanskan pääministeri ja kuningasperhe? Joo ... Jyllanti voisikin olla strategisesti mahdottoman hyvä paikka. Parempi vielä, kuin Grönlanti.

Illalla pakastui jälleen. Itärajan mittauspisteissä jo reilut -42 astetta. Meltosjärvessäkin -38. Voi mökkiparkaa. Saakohan sitä lämpimäksi edes Juhannukseksi?

Torstai, 8.1.2026

Tulppion uusi enkka nousi aamulla -41,5 asteeseen. Liki -40 asteen lukemia aika laajasti. Meltosjärvessäkin -36,5 astetta. Ensi viikolla saattaisi näillä näkymin hieman hellittää. Se on kuitenkin varmaa, ettei mikään ole varmaa!

Iltapäivälle suunnitelmissa kauppareissu. Ihan välttämätön se ei olisi vielä. Mutta kun meinasin hakea samalla kertaa terveyskeskuksesta verensokerimittariin testiliuskoja, laitoin auton lämpiämään, jotta pääsisin liikkeelle ongelmitta. Kävin postilaatikollakin. Tyhjää täynnä.

Maksoin laskut. Jostakin kummallisesta syystä isännöintitoimisto ei ole lähettänyt ollenkaan vastikelaskuja alkaneelle vuodelle. Muutakin tiedotettavaa heillä olisi, mutta jokin nyt asiassa mättää. Tiedän kuitenkin paljonko on vastike ja paljonko tasausvesilaskun myötä loppusummaa on korjattava.

Syötiin. Telkkarista sitten ampumahiihtoa. En katsonut loppuun asti, kun suomalaisilla ei oikein kulkenut. Lähdin sitten tekemään viikon jälkimmäisen ja toivottavasti viimeisen kauppareissun. Ensin Prismasta leivät. Hieman muutakin. Sitten sinne terveyskeskukseen. Hoitotarvikejakelu toimii nykyisin eri paikassa, kuin ennen. Löysin kuitenkin oikeaan paikkaan. Tarvikkeiden luo kävi reitti lukollisten ovien kautta.  Avaamisapua tarvittiin tullen ja mennen. Sitten vielä se Cittarikierros. Ja ostokset siihen malliin, ettei tällä viikolla enää tarvitsisi kaupassa käydä.

Kotona laitoin heti tuulilasipeiton auton suojaksi. Näillä pakkasilla se on oiva kampe. Postilaatikossa oli lopultakin se vastikelasku. Jossa kuitenkin virhe. Tai ehkä paremminkin puute. Jotain ei oltu huomioitu. Sitten kamppeet autosta sisälle. Osa pakkaseen. Osa jääkaappiin. Osa kuivakaapiin. Ja ansaitut kahvit ennen uusia ampumahiihtoja.

Naiset pärjäsivätkin pikamatkalla hyvin. Suvi nousi palkintopallille. Inkakin ampui puhtaan, mutta hävisi Suville minuutin. Saisivat tytöt vain sen hiihtovauhdinkin vielä kohdilleen, niin hyvä tulisi!

Karseat pakkaset näyttävät jatkuvan yli viikonlopun. Lauhemman ilman tulo siirtyy koko ajan kauemmas ja kauemmas. On näistä pakkasista kuitenkin se etu, että lumisateet ovat olemattomia. Mutta kyllä kai sitä tekisi lumitöitä mieluummin, kuin kärvistelisi hirmu pakkasissa.

Keskiviikko, 7.1.2026

Nyt saadaankn odottaa huhtikuulle seuraavia arkipyhiä. Pääsiäinen kun on silloin, heti huhtikuun alussa. Päivä on pidentynyt jo 54 minuuttia täällä Torniossa. Joko sen huomaa? Ehkäpä, mutta onhan meillä vielä toki aikaa odotellakin. Mökillä päivä on pidentynyt 15 minuuttia enemmän, kuin Torniossa. Pakkaslukemat ovat hieman rauhoittuneet. Kilpisjärvellä toki vielä yli 37 pakkasastetta, mutta muuten 3-kymppiset harvinaistuneet. Meltosjärvessä ja Kuusamossa lukemat kuitenkin alkoivat kolmosella. Meillä nyt aamulla vain -28 astetta.

Kun iltasella ovat pelimuorit jälleen lyhyen tauon jälkeen koolla ja vieläpä meillä, aioin minäkin tekaista jotakin pientä suolaista rouville maistiaisiksi. Koekaniiniryhmä saa testata. Jos uskaltaa. Ainokin alkoi jotakin tekemään. Ainakin imuri pörräsi. Ja keittiössäkinoli jotakin meneillään. Tein täysin hatusta vedetyllä reseptillä lämpimiä voileipiä. Ne tietenkin illaksi jäähtyvät, mutta niin on tarkoituskin. Onnistuin mielestäni kohtalaisen hyvin. Ärhäkkyyttä voisi seuraavaan erään hieman lisätä.

Olen elätellyt vähän toiveita siitä, että viikonloppuna voisin käydä mökillä päiväseltään. Hieman lumitöissä ja vaihtamassa kameroihin akut. Välillä ennuste etenkin sunnuntaille on ollut aika hyvä. Pakkasta vain 15 asteen verran. Mutta sitten tulee taas se katastrofi ja ennustepakkanen tuplaantuu. Ellei enemmänkin. Nyt esim. YR ennustaa perjantain ja lauantain väliselle yölle -38 astetta. Ja päiväksikin tietenkin aika koleaa. No, päivä kerrallaan on elettävä. Viikonloppu näyttää kuitenkin kuluvan kotosalla, sisätiloissa.

Neljän paikkeilla alkoi pöydän ympärille kokoontumaan rouvia kiekeröön. Käytin tilaisuutta normaaliin tapaani hyväkseni ja katsoin parit elokuvatallenteet. Toisen olinkin nähnyt aiemminkin. Toista en. Kumpikaan ei tuottanut minkäänlaista hyvänolon tunnetta. Olisi pitänyt heti alkumetreillä poistaa nuo ja katsella jotakin järkevämpää. Mutta oliko sellaista?

Jälleen ennen nukkumaan menon suunnittelua, kymmenen uutisia odotellessa, katselin sen hetken lämpötiloja. -40 astetta oli jo lähellä Savukoskella. Nyt koko tämän vuoden ajan on muutamilla paikkakunnilla ollut pakkasta 35-40 astetta. Ei varmaankaan ole viimeisen päälle helppoa noilla paikkakunnilla selviytyä edes välttämättömistä asioista. Meillä lukemat ovat olleet vielä -30 asteen lämpimämmällä puolella. Silti täällä on ongelmia. Puuttuisi vain se, että tulisi pitempi sähkökatkos ja lämmitys lopettaisi toimimisen.

Vaikea uskoa, että Trumpin Grönlantipuheet johtuisivat turvallisuustekijöistä. Taitaa syy olla luonnonvaroista. Parempi ja helpompi USA:n olisi ottaa Huippuvuoret hallintaansa. Ja turvallisuuden kannalta se olisikin mahtava paikka. Aika tekaistuilta tuntuvat myös Venezuelaan kohdistuvat syytökset. Toki jotakin perääkin on, mutta toimenpiteet eivät ole oikeutettuja. Eivätkä missään suhteessa asian kanssa.

Ennen yhtätoista illalla Tulppiossa meni vihdoin se -40 asteen raja rikki. Ennen nukkumaan menoa ilma senkun vain kylmeni. Olen joskus 70-luvun loppupuolella tullut Tulppioon jalkaisin Saariselältä. Takana 210 kilometriä patikointia. Helle oli ankara. Rinkassa lisäpainona kiviä, pahkoja ja 8kg hilloja. Ei tullut silloin kylmä!

Tiistai, 6.1.2026

Pronssipeli ei kauaa kiinnostanut yöllä. Kun Kanada teki jo kolmannen ylivoimamaalin ja peli ei vielä ollut puolessakaan, riitti se meille. Sama mennä nukkumaan. Ja ihan ok ratkaisu. Molemmat tekivät sen jälkeen yhden maalin. Kultapelissä Ruotsi oli ollut terävämpi ja onnea tuohon rajan taakse.

Kylmää yhä. Viikko jo mennyt näin. Nyt itärajalta -40:ä hipovat lukemat kuitenkin ohi. Lännessä vielä pakkasta Meltosjärvi-Muonio-Enontekiö-Kilpisjärvi -suunnalla 35-38 astetta. Meillä hipoo -30 asteen lukemaa. Helpotusta ei muutamaan päivään luvassa. Vasta sunnuntaina saattaisi olla ihmismäinen sää!

Ulkoilusää olematon. Telkkarin ohjelmatarjonta sitäkin kehnompaa. Tutkailin tallennelistaa ja sieltä tulikin poimittua muutamia lyhyitä pätkiä. Oli sitten myös kaksi tallennetta, joissa musiikilla oli merkittävä osa. Ensin laitoin pyörimään ohjelman, jossa muisteltiin erästä loppuvuonna edesmennyttä muusikkoa. Ohjelman kesto oli 1h17m, mutta kelasin sen läpi 10 minuutissa. Olin odottanut toisenlaista. Sitten puolentoista tunnin pätkä nostalgiaa 50 vuoden takaa. Hieman runsaankin. Olin ko. ohjelman nähnyt aiemminkin, mutta mahtavan musiikin vuoksi katsoin sen jälleen. Ja elin mukana ... valtaosaan esitetyistä kipaleista osasin sanat.

Näiden olosuhteiden jatkuessa on aika mahdotonta suunnitella mitään sen kummempaa. On keskityttävä vain oleelliseen. Pysyä lämpimänä. Saada syödäkseen. Sunnuntaina voisi olla lauhempaa ja saumaa käväistä mökillä. Kamerat toimivat yhä ja sen puolesta ei kiirettä ole. Iltaa kohden alkoi tuokin mahdollisuus näyttää heikolta. Kireä pakkanen taitaakin jatkua myös sunnuntaina. Pakkasta päivälläkin reilusti kahdenkymmenen asteen kylmemmällä puolella. Ei tuu kesää! Pari tuntia aiemmin ennustettiin sunnuntaille -13 astetta.

Maanantai, 5.1.2026

Aamulla nousu nyt liki normaaliin aikaan, vaikka pelin päätyttyä kello olikin jo lähempänä kolmea. Jahas ... vastaamme näköjään tulee yöllä Kanada. Finaalissa kohtaavat eurooppalaiset joukkueet. Taidan kannustaa heikompaa, eli Ruotsia!

Savukoskella jäätiin kymmenyksen verran talven pakkasennätyksestä. Myöhemmin iltapäivällä sitä kuitenkin sivuttiin. Nuuskakairassa 10 astetta lämpimämpää. Meillä vielä liki 10 astetta sitäkin lämpimämpää. Puoli yhdentoista jälkeen vein roskat. Samalla reissulla harjasin kuurat ja vähäiset hötylumet auton päältä ja laitoin lämppärin päälle. On mennyt viisi vuorokautta ilman, että autoa olisi käytetty tai lämmitetty. Saa nyt lämmetä ainakin sen sallitun parituntisen. Meinasivat sormet paleltua, vaikka oli hanskat käsissä. Pakkaskeleillä pitäisikin aina pitää oikeita rukkasia ulkosalla. Autossa onkin sitten ihan eri asia.

Syötiin keitokset. Sitten alkoikin olla jo aika lähteä reissuun. Käytiin aluksi Ruotsin puolella. Istuin autossa odottelemassa, kun Aino haki kääryleensä. Sitten Cittariin. Tällä kertaa olikin vajetta enemmänkin ja kauppakasseihin tuli tavaraa reippaanlaisesti. Kaikkea emme silti Cittarista saaneet. Kotimatkalla kelloliikkeessä. Ainon kelloon tuore patteri. Nopean kotikäynnin jälkeen kävin vielä Prismassa. Sieltä löytyi puuttuvat asiat. Otin lisäksi sitten vähän muutakin, vaikka akuuttia tarvetta ei ollutkaan. Turhia ostoksia kuitenkaan  en harrastanut.

Etenkin Prismassa huomasi Joulun olevan ohi. Paikassa, jossa Joulun alla oli leluja, oli nyt avointa. Lavat ja ylimääräiset hyllyt olivat kadonneet. Pukki varmaan vienyt Korvatunturille ensi Joulua varten.

Kotona kahvit. Ja vähitellen paluu normaalikuvioihin. Ja normaaliasentoon. Eli pitkälleen sohvalle. Teeveen ääreen. Vaikkei sieltä nyt mitään tullutkaan. Se vain on niin mukava paikka. Ja läppärihän siinä on vieressä auki koko ajan. Jos/kun sitä sattuu tarvitsemaan.

Yöllä taas jääkiekkoa. Kai sitä Suomen peliä pitää katsoa. Ainakin ensimmäisen erän ajan.

Mitenkä minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että Trumpilla oli kovin rauhanomaiset ulkopoliittiset lupaukset vaalikampanjassaan? Haukkui kaikki entiset presidentit, jotka ovat aloittaneet tai osallistuneet monenmoisiin sotaisiin tapahtumiin eri puolilla maailmaa. Muistanko näin väärin? Puheet parasta. Niin se vain on.

Sunnuntai, 4.1.2026

Kylmyyspisteen sijainti Suomen kartalla on pitkään ollut läntisessä Lapissa. Tänään aamulla Muoniossa oli pakkasta liki 38 astetta. Nyt kuitenkin superkylmä alue oli paljon laajempi. Inarin Lapissa -37, itärajalla Sallan suunnalla -35. Meltosjärvessa aamuyöllä -35,4. Siellä kuitenkin lauhtui kuudessa tunnissa 9 asteen verran. Meillä vain noin 26-28 astetta miinuksella. Iltaa kohti kylmimmät paikat löytyivä itärajalta. Tulppiossa kuuden aikaan oli jo -39 astetta. Ja pakastumassa.

Päivää ollaan vietetty tiiviisti sisätiloissa. Telkkarista on tullut talvisia lajeja. Eniten kiinnosti Val Di Fiemmen hurja loppunousu. Se on aika raadollinen kisa, kun kyseessä on myös isot rahasummat. Kokonaiskisassa sijoituksen pudotessa pienenee palkintosumma aika rajusti. Jasmi esimerkiksi olisi saanut 46000 euroa enemmän, jos olisi pitänyt kakkossijansa. Urheiluissa hiihtojen jälkeen sitten muutaman tunnin tauko. Yöllä on taas pakko vahdata U20 välieräpeliä.

On ollut taas aika mielenkiintoista seurata sääennusteita. Ilmatieteenlaitos, Foreca ja YR. Kukin vuorollaan onnistuu hyvin. Vastaavasti kaikilla menee joskus pieleen. Kun pakkaslukemat ovat nyt melko älyttömiä, niin sitä vain odottelee merkkejä selvästä lauhtumisesta. Lapissa on kuljeskellut vähäisiä pilvialueita ja niiden kohdalla on ollut helpostikin 10-15 astetta lauhempaa, kuin lähialueilla. On kuitenkin melkein sama, onko pakkasta 25 vai 35 astetta. Jonkunlainen mukavan ulkoilun raja lienee 10 - 15 pakkasasteen paikkeilla. Riippuu tietenkin siitä, mitä aikoo harrastaa.

Vaikka tulisi nollakeli, kestää mökin sisätilan lämpeneminen itsestään nollan vaiheille vuorokausia. Tulipalopakkasten jälkeen on lämmittäminen tehtävä varovaisuutta noudattaen. Kova lämpö voi halkaisi muurit ja tuli voi löytää reittejä rakenteisiin. Nyt ei vielä ole suunnitelmissä mökille menoa.Korkeintaan päiväseltään, ilman lämmittämistä. Lumitöissä ja akkujen vaihdossa.

Edellinen kauppareissu oli viime vuonna. Olikin silloin tarkoitus ostella niin, että vasta huomenna alkavalla viikolla sitten olisi uusi kauppapäivä. Kyllä tässä pärjättäisiin joku päivä, vaikka reissu ei heti alkuviikosta tapahtuisikaan. Pitää hieman katsella noita pakkasiakin. Olisi nyt huomenna lämpimämpää, kuin -35 astetta. Eiköhän sitä sitten!

Lätkäpelissä karsea alku. Molari oli huolimaton. Jatkossa hallinta oli Suomella ja tulihan se tasoituskin. Vähintäänkin ansaitusti. Toisen erän alku jälleen katastrofi, mutta tällä kertaa Suomi tasoitti heti perään. Erän loppupuolella maalivahdilla sattui taas huono hetki. Toiselle tauolle maalin tappioasemassa.

Pelin ohella olen tietenkin seurannut Lapin pakkastilanteita ja omaakin ulkolämpömittaria. Nuuskakairassa -21, Savukoskella ja Sallassa -37. Meillä -18,5. Herättää toiveita. Ennusteet kuitenkin kovia: -32 huomiseksi Tornioon.

Kolmas erä tiukkaa vääntöä. 6 minuuttia jäljellä ja peli tasan! Tuleeko jatkoerä? No tulihan se. Ja lopussa jännitys huipussaan, kun Ruotsi vajaalle kaksi minuuttia ennen loppua. Lopulta kuitenkin rankkarikisa. Ja ... Suomi pronssiotteluun. Mahtava peli!

Lauantai, 3.1.2026

Tuli sitten kuitenkin valvottua telkkarin äärellä. Ulkona täysikuu. Pakkasta julmasti. Suomi hätää kärsimässä jenkkien käsissä. Lohdutin itseäni sillä, että jos Suomi häviää, ei loppupelejä tarvitse enää sitten katsoa. Saa alkaa nukkumaan normaaliöitä. Kolmas erä kääntyi jo viimeisen kolmanneksen puolelle, kun Suomi tasoitti pelin. Ja heti perään siirtyi 3-2 johtoon. Asetelma oli kääntynyt äkisti päälaelleen ja USA pulassa. Mutta pettymys oli suuri, kun jenkit tasoittivat peli viimehetkillä. Jatkoajalla onneksi Suomi oli terävämpi. USA putosi jatkosta. Olipa mahtava nousu suomalaisilta! Seuraavaksi vastassa sitten Ruotsi. Sen jälkeen vielä vastustajina Tsekki ja Kanada, joille molemmille Suomi on jo kertaalleen hävinnyt. Kova on jatko-ohjelma, mutta kaikki on mahdollista.

Kilpisjärvellä pakkanen hellitti eilen yli 30 asteella. Keskiyön aikaan pakkasta oli siellä enää alle 9 astetta. Illalla Lapin pakkaset kovenivat ja esimerkiksi Meltosjärvessä oli aamulla lukema -35,4.

Pelin jälkeen aamuyöllä kello oli jotakin 3:45, kun päästiin nukkumaan. Ennen kymmentä sitten aamukahville. Onneksi kauppaan ei tarvitse lähteä ennen maanantaita. Tämän aamuisen ennusteen mukaan pakkanen hellittäisi keskiviikkona tuonne -20 asteen paikkeille, hieman allekin. Riippuu tietenkin ennustajasta. Toinen veikkaa hirmupakkasten jatkuvat ensi viikonlopun yli.

Tänään oltiin hieman myöhässä. Koko päivän. Mutta kun kyseessä oli vapaapäivä vapaapäivien joukossa, niin mitäpä siitä. Tänään saatiin katsella hiihtojakin lyhyen tauon jälkeen. Hellittäisi vain nuo pakkaset! Tuli harvinaista menestystäkin hiihtopuolella. Onnea Jasmi!

Päivän ykkösuutinen on varmaan USA:n isku Venezuelaan ja presidenttiparin huostaanotto. Kun kerran ollaan noin päteviä, miksi ei samaa ole tehty tuossa itänaapurissamme? Trump käyttää hyväkseen Ukrainan sotaa. Mutta mihin se johtaa? Kiina pitää oikeutenaan ottaa Taiwan itselleen. Yrittääkö Intia samaa Kashmirissa? Kun huomio on kiinnitetty Ukrainaan ja Venezuelaan, kuinka moni pitempään kytenyt vihanpito muuttuu veriseksi? Ja vetää mukaansa naapurimaita ja/tai samoin ajattelevia kansoja? Tässähän on kolmannen maailmansodan aineksia ilmassa. Montakos sotaa Trump sanoo lopettaneensa? Voisi olla isompi kunnia, jos estäisi nykytilanteen laajenemisen!

Illalla ei kukaan enää uskaltanut ennustaa viikkoon lauhtuvaa. Pyryennusteitakaan ei enää tänne ole. Kyllä olisi nyt hyvä jäädyttää savotoille talviteitä. Mitenkähän putket näillä pakkasilla paukkuvat halki? Taitaa routa painua aika syvälle tänä talvena!

Perjantai, 2.1.2026

Ei mennyt -40 asteen raja rikki. Puolen yön jälkeen jäätiin Kilpisjärvellä kymmenystä vaille. Todennäköisesti länsinaapurissa raja rikottiin. Siellä on tunturiylängöillä muutamia laaksoja, joissa kylmyys on kova. Useita asteita Kilpisjärveä kylmempiä paikkoja. Yleensä.

Ylälapissa oli aamulla muutenkin kylmää, yli -30 asteen pakkasia. Nuuskakairassa kuitenkin vain parikymmentä astetta pakkasta. Ei paha ... mutta ei -20 astetta silti ole oikein ulkoilukeli. Vai onko? Ainakin välillä olisi hyvä päästä lämmittelemään sisälle, jos alkaa tuntumaan liian kylmältä.

Päivällä alkoi jälleen hieman pakastumaan. Järvikylilläkin pian kai -30 astetta. On ollut varovainen suunnitelma lähteä päivämukin käymään mökillä tiistaina, loppiaisena. Lumitöissä. Ovat vain nuo ennusteet turhan kovia. Jopa yli 30 asteen pakkasia tiedossa. -15 ehkä vielä menettelisi. Ainakin Foreca lupailee sitten ke-to-pe -jaksolle aika lailla lunta. Hieman lauhempaakin. Ilmatieteenlaitos on aika lailla samoilla linjoilla. YR veikkaa kylmempää ja poutaa. Ainakaan vielä ei kannata tiistain varaan laskea mitään. Entäpä seuraavana viikonloppuna?

Kävin läpi (kun kerran lupailin) mökkitakin ja -housut paikkaamistarpeiden osalta. Ei niissä kummassakaan ollut isoja ongelmia. Tekstiililiimalla fiksasin pari pientä kohtaa. Mutta kotitöppösissä oli hieman laittoa. Ne korjasin myös liimalla. Töppösiä on mukava pitää jaloissa näin pakkasilla. Kovilla pakkasilla tuntuu etenkin lattianraja aika viileältä. Ja ei haittaa, vaikka välillä vetäisee pitkähihaista yläkropallekin. Flanellipaita on kuitenkin kovin lämmin, ja sitä ei kauaa voi pitää päällä. Koska päätin antaa liimausten kuivua huomiseen asti, vedin villasukat jalkoihin. Ohuen verkkahousun tilalle vetäisin lämpimämmät kollaripöksyt. On tosi harvinaista - etten sanoisi ainutkertaista - että täällä kotosalla haen päälle lämpimämpää vaatetta. Se ikä ...

Teeveen tarjonta aika heikkoa. Tai sitten uusintoja, jotka vielä jollakin lailla muistissa. Siksi katsottiin iltasella yksi tallenne. Kolmen Oscarin elokuva. Tosipohjainen. Ei se oikein sytyttänyt, vaikka yritystä olikin.

Pakkaslukemat senkun vain nousevat. Järvikylilläkin illalla jo reippaasti yli 30 pykälää miinuksella. Ennusteet aika synkiä.

Olisi yöllä sitä lätkää. En ole vielä päättänyt, (klo 22:00) alanko sitä katsomaan. Jos katsoisi ekaa erää, niin sen perusteella voisi päättää loppupelistä.

Torstai, 1.1.2026, Uudenvuodenpäivä

Ollaan siis siirrytty jo uuden vuoden puolelle. Rakettien ampuminen alkoi eilen illalla kuuden aikoihin. Mutta vasta keskiyöllä oli parempi tulitus. Valtaosa kansasta noudatti viranomaismääräyksiä ja raketteja ei ammuttu missä vain. Eikä liian aikaisin. Kun oli selkeä pakkassää, näkyi ilotulitus kuitenkin meille asti.

Kolme tuntia unta kaaliin. Nousin sitten 03:20 katsomaan U20 lätkää. Suomi oli alussa hyvin pelissä mukana. Toisessa erässä Kanada alkoi hallita ja kolmas oli enää muodollisuus.

Koleaa. Kolmen jälkeen aamuyöllä Muoniossa -37,5 astetta. Laajasti -35 asteen lukemia. Torniossa kymmenisen astetta lauhempaa. Ei ihan tällaisia pakkasia tarvittaisi. Kilpisjärvellä aamupäivällä jo -38,3! Iltapäivällä asteen verran kylmempää. Meneekö 4-kymppinen jo rikki?

Päivän mittaan joitakin tallenteita. Vähän talvisia urheiluitakin telkkarista. Mutta pariin otteeseen oli pakko yrittää nukahtaa hetkeksi. Saatoin siinä jopa onnistuakin, mutta en ole ihan varma.

Päivän mittaan ilma hieman lämpeni. Iltakuudelta Meltosjärvessä lämpenemistä 15 astetta. Torniossa kuutisen pykälää. Kylmää silti yhä. Ja kovia pakkasia luvassa alkuviikkoon, ainakin tiistaille asti. Eipä tule ainakaan mökkeiltyä. Hyvä, että tarkenin sentään viedä roskat pönttöihinsä. Ja hakea postin.

On vasta torstai, mutta jotenkin on tuntunut viikonlopulta. Lauantailta tai sunnuntailta. En tiedä, miksi tällaiselta nyt tuntuu. Joskus sama tunne tulee, kun tullaan mökiltä ennen sunnuntaita. Silloin päivät saattavat mennä hieman sekaisin.

U20 pudotuspelit tulevat yöllä. En ole nyt lainkaan vakuuttunut siitä, jaksanko niitä alkaa katsomaan lauantaita vasten yöllä. La - su alkaisi näkymään taas hiihtojakin päivällä. Jokohan keskityn vain niihin. Perjantaina ei urheiluja päivällä juurikaan ole. Jospa tutkisi mökkivaatteet, olisiko niissä paikattavaa. Tänään ompelin takin vetoketjun alapäätä terveeksi. En tutkinut laajemmin. Jospa huomenna olisi aikaa.



Top